Kirjoittaja: FM Kari Helin |
Alla olevan mallin avulla voimme harrastaa eräänlaista ajatusten lukua eli millaisia ajatuksia liikkuu kenenkin päässä. Meidän tarvitsee vai tuntea henkilön ajattelutyyliä kuvaava nelikirjaiminen tunnus.
Ajattelutyylien teoria
Vasemman puoleinen malli (”pallukat”) kuvaa MBTI-teoriaa. Sen mukaan ajatteluun osallistuu neljä erilaista osatekijää, joita kutsutaan ajattelun funktioiksi. Kaksi niistä osallistuu tiedon hankintaan ja kaksi valintojen tekemiseen.
Tiedon hankintaan osallistuvat funktiot ovat aistit (S) ja intuitio (N). S-funktio suuntautuu reaalimaailmaan ja N-funktio ideoiden maailmaan.
Valintojen tekemiseen osallistuvat ajattelufunktiot ovat looginen päättely (T) ja asioiden arvottaminen (F). T-funktio painottaa asioiden ”kovaa” puolta: järkevyyttä ja tehokkuutta. F-funktio korostaa asioiden ”pehmeätä” puolta: arvoja ja harmoniaa.
Ajattelutyyliteorian perusolettamus on, että ajatteluun osallistuvat osatekijät eli funktiot eivät kilpaile toistensa kanssa esimerkiksi tietoisuuden ajasta tai sisäisestä vaikutusvallasta, vaan muodostavat sisäisen ”nokkimisjärjestyksen”, jossa yksi ajattelufunktio on saanut hallitsevan aseman: paikan lähimpänä tietoisuutta ja enemmän ”peliaikaa” kuin muut ajattelufunktiot.
Tietoisuuden pyramidi
Tämän mallin perusolettamus on, että mielessä on useita tietoisuuden tasoja. On asioita, joista olemme tällä hetkellä tietoisia, mutta paljon suurempi määrä on sellaisia, joista emme ole.
Esimerkiksi itse olen tällä hetkellä tietoisin niistä sanoista, joita olen parhaillaan kirjoittamassa. Se mitä kirjoitin pari minuuttia aikaisemin ei ole enää tietoisuudessani, mutta pystyn sen sinne pienellä ponnistuksella palauttamaan.
Sellainen tieto, joka voidaan suhteellisen helposti nostaa tietoisuuteen, on alueella, jota kutsun esitietoisuudeksi.
Tietoisuuden kapasiteetti on hyvin rajallinen. Se pystyy ymmärtämään (erottelemaan) vain muutamia kuvia ja sanoja sekunnissa. Kun informaation määrää lisätään, aivot eivät enää pysty ymmärtämään informaation sisältöä.
Esitietoinen kapasiteettimme on huomattavasti suurempi kuin tietoinen. Sinne mahtuu kymmeniä, luultavasti satoja, erilaisia asioita. Se mitkä niistä nousevat tietoisuuteen, riippuu useammasta asiasta, mm. siitä minkä ajattelufunktion reviirille asia kuuluu ja miten voimakas tunne tai arvo asiaan liittyy.
Suurin osa siitä tiedosta, jota elimistömme ja aivomme tuottavat ja käsittelevät, kuuluu tiedostamattomalle alueelle. Sen kapasiteetti on tavattoman suuri – ainakin tietoiseen ja esitietoiseen kapasiteettiimme verrattuna.
Valikoituminen
Aikaisemmin ajattelin, että asiat valikoituvat tietoisuuteen sattumanvaraisesti tai ulkoisten tilanteiden ohjaamana. Tarkkailtuani omaa ajatteluani ja tutustuttuani ajattelutyylien teoriaan uskomukseni on muuttunut niin, että tietoisuuteen nousevat helpoimmin voimakkaimman ajattelufunktiomme (ykkösfunktiomme) tuottamat sisällöt.
Kerron asiasta omakohtaisen esimerkin.
Kun herään aamulla, mieleeni nousee lähes joka aamu joitakin uusia ideoita, joita sitten työstän eteenpäin sen mukaan millainen on päivän muu ohjelmani. Esimerkiksi tänä aamuna mieleeni putkahti idea tästä blogista. Se on saattanut muhia esitietoisella alueella jo useita päiviä ja viikkoja.
Kuvittelin pitkään, että kaikilla muillakin ihmisillä alkaa aamulla tulla mieleen uusia ideoita. Onneksi kysyin asiaa useilta tutuilta sekä asiakkailtani (koulutuksissa). Sain selville, että vain pienellä vähemmistöllä tapahtui tällaisia aamuideointeja. Kun selvitin asiaa tarkemmin, huomasin että näitä aamuideoijia yhdisti samanlainen taipumus, joka merkitään taipumusteoriassa tunnuksella N eli intuitio.
Tietoisuuteen nousevat helpoimmin voimakkaimman ajattelufunktiomme tuottamat sisällöt. #luontaisettaipumukset Klikkaa ja Twiittaa
Tunteiden oikotie
On olemassa informaatiota, joka ei kunnioita ajattelufunktioiden hierarkiaa eikä valikoitumisen sääntöjä, vaan syöksyy suoraan tietoisuuteemme.
Tällaiseen tietoon liittyy aina voimakas tunne, esimerkiksi uhka (villipeto, käärme, auton hallinnan menettäminen, korkea paikka, jne.) tai seksuaalinen kiihottuminen (alaston nainen tai mies, naisten rohkea kaula-aukko, jne.) Kun katselemme televisiota, lähes jokaiseen ohjelmaan on sisällytetty runsaasti tällaisia suoraan tietoisuuteen ampuvia tunne-elementtejä (tappaminen, autohurjastelut, kilpailut, seksikohtaukset…). Juuri niiden avulla pidetään katselijoiden mielenkiintoa (ajatuksia ja tunteita) kiinni ohjelmassa.
Ajattelutyylien tunnistus ja ajatusten lukeminen
Ihmisten ajattelutyylejä on tunnistettu usean vuosikymmenen ajan itsearviointityökaluilla (MBTI-indikaattori, LUONTAISET TAIPUMUKSET™ -analyysi), joissa on joukko valintatehtäviä. Joidenkin ihmisten kohdalla tällaiset työkalut antavat kuitenkin vääriä tuloksia, koska ihmiset voivat vastata valintoihin joko ihanneminästään tai työminästään käsin (Millainen minä toivoisin olevani tai Miten pitää nykyisessä työroolissani toimia?)
Toisenlainen tapa oman ajattelutyylin tunnistamiseen voisi olla oman ajattelun sisällön tarkkailu muutaman kerran päivässä. Silloin alkaisimme paremmin ymmärtää minkä tyylisiin asioihin mielemme on voimakkaimmin suuntautunut. Siitä voisimme päätellä, millaiset ajattelufunktiot ja arvot hallitsevat sisäistä maailmaamme.
Palatkaamme vielä jutun alussa esitettyyn viittaukseen ajatusten lukemisesta. Sehän kohdistuu muiden ihmisten ajatteluun. Siitä pääsemme parhaiten kiinni kuuntelemalla mistä he mieluiten puhuvat. Ei ajatusten lukeminen ole sen kummallisempaa.