Kirjoittaja: valmentaja Jari Saarenpää |
Olet varmasti seurannut jonkin verran Pohjois-Amerikan presidentinvaaleja. Tai sitten olet hyvin onnistunut välttämään päivittäisen uutisvirran. Yhtä kaikki, itse olen kiinnittänyt erääseen asiaan erityishuomiota – kampanjan loppusuoran alkaessa kummallakaan presidenttiehdokkaalla ei ole retoriikassa lainkaan tätä ominaisuutta. Olen oppinut vuosien varrella, että hyvän johtajan työkalupakissa on muutamia perusjuttuja, joiden avulla tulee toimeen tilanteessa kuin tilanteessa. Itselleni on nyt, tänään 47 vuotta täyttäneenä, yksi ominaisuus yli muiden. Kirjoitan siitä tässä jutussa.
Parin vuoden takaisessa Pohjois-Amerikkalaisessa tutkimuksessa (N=1835) johtajuuden keskeiset ominaisuudet saatiin typistettyä seitsemän kohdan listaksi. Listan kärkeen nousi rehellisyys (honesty), jota pidän niin itsestään selvänä asiana, että en sitä tässä jutussani käsittele. Johtajuus rakentuu luottamukseen ja rehellisyyteen, se on tällaisen Etelä-Pohojalaasen miehen uskonto. Mutta sen jälkeen onkin monenlaisia tärkeitä ominaisuuksia, joista itse nostan seuraavaksi tärkeimmäksi myötätunnon. Myötätunto sijoittui hienosti myös top 7 listalla. Miksi?
Itsetunto ei riitä – pitää olla myös myötätuntoa!
Johtajuudesta puhuttaessa esille nousee usein kyseisen henkilön ominaisuuslistalla hyvä itsetunto ja hyvä itseluottamus. Viime aikoina on kuitenkin enenevässä määrin johtajuuskeskusteluissa noussut esille myötätunto. Pisimmälle vietynä keskusteluissa nousee esille itsemyötätunnon teema – ihmisellä kun on taipumus olla myötätuntoisempi toisia kuin itseään kohtaan. Allekirjoitan omakohtaisesti tämän. Vasta aivan viime aikoina olen pystynyt vahvistamaan omalla kohdalla myötätuntoisuutta itseäni kohtaan – käytän termiä ”olla armollinen itselleen”. Tällä tarkoitan sitä, että olen vähentänyt jatkuvaa itsekritiikkiä ja itseni arvioimista jotakin, usein ulkoista, kriteeriä vastaan. Joku ammattilainen saattaisi sanoa, että Jari on alkanut hyväksymään itsensä sellaisenaan, kuin on!
Juuret syvällä kärsimyksessä
Myötätunto sanan, engl. Compassion, kantasana tulee latinasta ja vapaasti Suomennettuna tarkoittaa ”kärsimystä yhdessä”. Websterin sanakirja määrittelee sanan seuraavasti: ”sympathetic consciousness of others’ distress together with a desire to alleviate it”. Myötätunto on johtajan ominaisuus, jonka avulla hän kykenee asettumaan toisen henkilön asemaan ja ymmärtää ja auttaa häntä jonkin hankalan tilanteen yli. Viime kädessä meillä ihmisillä on taipumus kokea hankalat tilanteet jonkin asteisena kärsimyksenä, siinä mielessä tuo latinankielinen kantasana on aika mainio! Miten määrittelisit oman myötätuntosi, onko sinulla siihen luontaista taipumusta tai oletko ymmärtänyt sen tärkeyden niin hyvin, että olet alkanut kehittämään tätä ominaisuutta itsessäsi?
Myötätunto ja sen ilmeneminen sekoitetaan usein lahjakkaasti erään tunnetun sananparren mukaisesti: ”Kohdelkaa muita niin kuin toivoisitte itseänne kohdeltavan.” Tämän tosimuinaisen sananparren kirjaimellinen tulkinta nimittäin johtaa väärään toimintaan. Sananparren totuus toimii vain silloin, kun henkilöt ovat samanlaisia keskenään. Otan esimerkin ihmisestä, joka arvostaa suoraa puhetta. Jos hän toimii tällä tyylillä muiden kanssa, syntyy yleensä ongelmia. Mitäpä, jos toinen ihminen toivookin, että asiat esitetään hänelle kauniisti ja pehmeästi, kukkaiskielellä. Tai jos kukkaiskielellä ajatteleva ihminen lepertelee henkilölle, joka toivoo suoraa puhetta? Saattaa siinä suoraa puhuvan ihmisen mielessä olla ajatus ”Miksi hän lepertelee, eikä sano asioita suoraan?” Mielestäni tämä perusolemukseltaan hyvin egoistinen uskomus pitääkin pukea parempaan, yhteistoimintaa ja myötätuntoa paremmin palvelevaan asuun. Miltä kuulostaisi seuraava sanonta:
”Kohdelkaa muita niin kuin he toivoisivat itseään kohdeltavan.”
Miltä tämä sinusta kuulostaa?
Jokainen ihminen on omansalainen
Myötätuntoiseen johtajuuteen siis liittyy jotakin muuta kuin se, että kohtelisit ihmisiä kuten haluaisit itse tulla kohdelluksi. Myötätuntoinen johtajuus on sitä, että kohtelet jokaista ihmistä siten, kuin hän haluaa tulla kohdelluksi. Myötätunto ei myöskään ole vain huonoja aikoja varten – sitä tarvitaan kaiken aikaa ja se on joka hetki läsnä. Tällä perustelen itselleni, että myötätunto on samassa kategoriassa kuin luottamus ihmisten välisessä vuorovaikutuksessa.
Yksi myötätunnon konkreettisia ilmenemismuotoja on kykysi antaa välitöntä palautetta. Tarkoitan tällä hyvin arkiskonkreettista responsiivisuutta – esimerkiksi kykyä ja halua sanoa kiitos, katsoa toista ihmistä silmiin, hymyillä, parisuhteessa koskettaa toista jne. Tämän voisi tiivistää kolmeen sanaan – ottaa toinen huomioon. Luin parisen päivää sitten Marillyn Hewsonin, Lockheed Martinin pääjohtajan blogipostauksen samasta aiheesta ja vaikutuin. Suosittelen lukemaan ja kokeilemaan näitä asioita omassa johtajuudessasi!
Miten kehitän myötätunnon taitoa?
Sukelletaan vielä askel syvemmälle myötätunnon maailmaan. Miten voit kehittää kohdallasi myötätunnon taitoa? Vastaus on lopulta aika yksinkertainen ja oppimismenetelmät soveltuu kaikille. Tärkein askel on, että ymmärrät ja hyväksyt ihmisten erilaisuuden. Tähän on olemassa monenlaisia keinoja, itselleni parhaiten on toiminut ihmisen erilaisiin ajattelutyyleihin perehtyminen, jota on jatkunut jo parisen kymmentä vuotta. Luontainen ajattelutyyli on ihmisen luontainen taipumus – kuten sormien ristiminen. Kumpiko peukku sinulla menee toisen päälle laittaessasi kädet ristiin? Koita seuraavaksi laittaa kädet ristiin toisinpäin. Selviät tästä haasteesta varmasti, mutta sepä ei ollutkaan sinulle enää yhtä luonnollista. Tai kirjoittaa ”väärällä kädellä”. Samalla tavalla toimii ajattelumme, mutta emme sitä kovin usein aktiivisesti ajattele.
Ajatukset ovat siitäkin erikoisia, että ne eivät näy meistä kovin helposti päällepäin. Päällepäin näkyvä toimintatyylimme, jota siis pystymme kontrolloimaan, on helposti muiden tunnistettavissa. Se ei kuitenkaan välttämättä – useinkaan – ole meille se luonnollinen tyyli, vaan opittu rooli. Tällainen rooli voi olla esimerkiksi työrooli tai toiveminä, joissa on mukana sosiaalisen ympäristön paine olla tietynlainen. Pitkän päälle tällaiset roolit voivat olla kuluttavia, jos sinun luontainen ajattelutyylisi on kovin erilainen. Hyvä johtaja osaa ajattelutyylien tunnistamisesta vähintään perusteet ja osaa sitä kautta porautua syvemmälle jokaisen ihmisen luontaiseen maailmaan – ”näkee työroolin läpi”. Miten hyvin sinä osaat tämän taidon? Entäpä jos koko tiimisi osaisi tämän taidon hyvin?
Jari
P.S.
Myötätunnossa on lopulta kyse yksinkertaisesta taidosta, jota harjoittamalla voi kehittyä huippujohtajaksi. Luottamuksen ja myötätunnon varaan rakentuva johtajuus on kestävää ja saa aikaan huipputuloksia. Aloitan syksyllä useamman asiakkaan kanssa vuorovaikutustaitojen kehittämiseen tähtäävät valmennusohjelmat. Perusteita harjoitellaan ”The Power of Interactions”-ohjelmassa, jossa opitaan ymmärtämään omaa ja toisen ihmisen erilaisuutta ajattelutyyliteorian kautta. Jatkovalmennus,”Strenght Based Leadership”, tähtää esimiehen ja asiantuntijatehtävissä toimivan henkilön vahvuuksien kehittämiseen. Heikkouksien varassa meitä on yritetty kehittää jo aivan riittävästi, huonoin tuloksin. Tutkimukset osoittaa (mm. Gallup – Discover Your Stenghts, 1,7 miljoona osallistujaa), että vahvuuksien varaan rakentuva kehittyminen on sekä nopeampaa, että tuottaa merkittävästi parempia tuloksia. Jos olet kiinnostunut kehittämään itseäsi ja organisaatiotasi, ota rohkeasti yhteyttä jari@luontaisettaipumukset.fi/ 040 8200 644.