JariSaarenpää_150

Kirjoittaja: valmentaja Jari Saarenpää |

Olisi mielenkiintoista tehdä tutkimus siitä, kuinka moni suomalainen työelämässä oleva pohtii tällä hetkellä työpaikan vaihtoa. Jos on yhtään luottaminen amerikkalaiseen tutkimukseen, luku on varmasti suuri. Sanotaanhan, että Suomi on Euroopan Amerikkalaisin maa. Gallup-tutkimusorganisaation tutkimuksen mukaan nimittäin valtaosa amerikkalaisista työssäkäyvistä eivät kokeneet sitoutumista työhönsä – yli puolet vastasivat olevansa ”not engaged” ja jopa lähes joka viides ”actively disengaged”. Tutkimuksen tulos on pari vuotta vanha, mutta varmasti aika relevantti yhä tänään. Mikähän mahtaisi olla tutkimuksen tulos, jos tutkimus tehtäisiin Suomessa?

Jos itse kuulut tuohon suureen massaan, joka on työstään ”disengaged” eli mietit jotakin parempaa vaihtoehtoa nykyiselle työllesi, sinun kannattaa edetä tyvestä puuhun. Sparrailin viikolla erästä toukokuussa LÖYDÄ SISÄINEN MOTIVAATIOSI™ viikonloppuvalmennukseen osallistunutta henkilöä puhelimitse. Hän oli jumissa kysymyksessä ”Mitä työtä hakisin seuraavaksi?”. Aikamme keskusteltuamme kehotin häntä unohtamaan tuon kysymyksen hetkeksi. Miksi näin?

Missä sinä olet hyvä?

Jokaisella meistä ihmistä on joitakin sellaisia kykyjä, joissa olemme todennäköisesti hieman etevämpiä kuin muut ympärillämme olevat henkilöt. Osa meistä tiedostaa nämä kykynsä ja jos on taipuvainen ekstroversioon, kyvyt eivät myöskään jää muilta epätietoisuuteen. Osa meistä ei kuitenkaan ole koskaan pysähtynyt ajattelemaan, mikä kyky minussa on sellainen, jossa olen luontaisesti aika hyvä. Siis jotakin sellaista tekemistä, mikä vain tuntuu sujuvan tosi helposti ja vaivatta. Oletko sinä pysähtynyt miettimään, minkä asioiden tekeminen on sinulle helppoa ja sujuvaa ja kääntäen, mitkä asiat tuntuvat vaikealta ja työläältä, ja lopputuloskin on usein sen mukainen?

Huomaan valmennuksissani, että yksi suurimpia suomalaisen ihmisen haasteita työelämän murroksessa on omien kykyjen esille nostaminen. Mitä minä oikeasti osaan ja mitä olen saanut aikaiseksi. Mitkä asiat sujuvat luontaisesti hyvin ja missä asioissa tunnun saavan helposti paljon aikaiseksi? Ja ehkä mikä tärkeintä, mitkä asiat TUNTUVAT mukavilta tehdä? Osaatko sinä vastata näihin kysymyksiin?

Kykysi syntyvät siten, että sinulla on luontainen lahjakkuus eli taipumus johonkin asiaan ja sen lisäksi harjoittelet tätä asiaa riittävästi. Kyvykkyytesi on siis synnynnäisten taipumustesi ja elämäsi aikana hankkimiesi taitojen summa. Kun hoidat jotkut asiat erityisen hyvin, ulkopuolisen henkilön on lähes mahdoton päätellä, vaikuttiko onnistumiseesi enemmän luontainen taipumuksesi vaiko hankittu taito.

”Lahjattomat treenaa”

Seurustelin nuoruudessa tytön kanssa, joka pelasi jääkiekkoa. Hän pärjäsi varsin hyvin jonkin aikaa, kunnes tie nousi pystyyn. Tuo otsikon motto oli hänen vakiolauseitaan. Ei noussut peppu penkistä kovin helposti treeneihin. Pelkkä lahjakkuus tai pelkkä harjoittelu eivät valitettavasti kuitenkaan riitä huippukyvyn syntymiseen –  tarvitset sekä luontaista lahjaa että kovaa harjoittelua. Tiedätkö sinä, mitkä sinun luontaiset taipumukset ovat eli mitkä kyvyt sinun on mahdollista kehittää kovalla harjoittelulla huippukyvyiksi?

kovaa harjoittelua

Yksi keskeinen osa uudessa VAHVUUKSIEN KAUTTA VOITTOON™ työnhaun intensiivivalmennuksessa on omien luontaisten kykyjen tunnistaminen. Jokaisella meistä on ”oma settinsä” näitä kykyjä, joiden varaan kannattaa oma työuraansa lähteä kehittämään. Eikö sinustakin olisi mukavampaa tehdä töitä sellaisia kyvyillä, jotka ovat sinulle luontaisia? Eli tehdä asioita, joiden tekeminen on helppoa, mukavaa ja saat vaivatta hyviä tuloksia aikaiseksi? Ja jos mielit tulla huipuksi, tiedät että treenaamalla luontaisia vahvuuksiasi olet jonakin päivänä huipputasolla!

Mitkä seuraavista kyvyistä ovat sinulle luontaisia?

  • Reagointikyky (E)
  • Harkintakyky (I)
  • Huomiokyky (SP)
  • Soveltamiskyky (SJ)
  • Uudistamiskyky (NP)
  • Oivalluskyky (NJ)
  • Organisointikyky (TJ)
  • Analyysikyky (TP)
  • Vaikuttamiskyky (FJ)
  • Innostamiskyky (FP)
  • Päätöksentekokyky ( J)

Omia vahvuuksiani ovat oivalluskyky, vaikuttamiskyky sekä päätöksentekokyky. Sopivan paineen alla myös organisointi sujuu helposti, mutta tiedän yleensä olevani silloin jonkin verran stressaantunut, koska T-taipumukseni heikoimpana ajatteluni funktiona tulee esille musta-valkoisena juuri stressin alla. Lisäksi soveltamiskykyni alkaa kehittyä tässä keski-ikäisenä kovaa vauhtia, mikä näkyy tälläkin hetkellä työssäni – yhdistelen erilaisia olemassa olevia palasia uusilla, toisinaan jopa innovatiivisilla tavoilla!

#OIVALLUS

Mitkä ovat sinun TOP 5 kykysi tältä listalta?

Jari

Lyhyet kykyjen kuvaukset helpottamaan pohtimistasi

(lisää tietoa kirjassa: Luontaiset Taipumuksemme – Taustateoria & Tyyppikuvaukset)

Reagointikyky (E)

Reagointikyky on nopeaa ja järkevää toimintaa. Sitä tarvitaan esimerkiksi hätä- ja ongelmatilanteissa. Kyvystä on selvää hyötyä myös monissa vuorovaikutustilanteissa. Ajattelutyyliteorian mukaan hyvä reagointikyky perustuu siihen, että ihmisen hallitsevin ajattelun osatekijä, ns. ykkösfunktio, suuntautuu ulkoiseen maailmaan. Tätä kykyä esiintyy kaikilla, joilla on ajattelutyylissä tunnus E.

Harkintakyky (I)

Harkintakyky on reagointikyvyn vastakohta: kykyä olla reagoimatta liian nopeasti johonkin yllättävään haasteeseen. Hidas reagointi antaa lisäaikaa ajattelulle ja vaihtoehtojen analysoinnille. Ajattelutyyliteorian mukaan hyvä harkintakyky perustuu siihen, että ihmisen ajattelua voimakkaimmin hallitseva osatekijä suuntautuu sisäiseen maailmaan. Tätä kykyä esiintyy kaikilla, joilla on ajattelutyylissä tunnus I.

Huomiokyky (SP)

Huomiokyky tarkoittaa ympäröivän maailman voimakasta tiedostamista, joka tapahtuu viiden reaaliaistimme (näkö, kuulu, haju, maku, tunto) avulla. Hyvän huomiokyvyn omaava henkilö on voimakkaasti ”tässä ja nyt”, eikä esimerkiksi omissa ajatuksissaan. Ajattelutyyliteorian mukaan hyvä huomiokyky syntyy siitä, että informaatiofunktio (S) suuntautuu ulkoiseen maailmaan. Tämä kyky kehittyy helpoimmin taipumustyypeillä ESTP, ESFP, ISTP ja ISFP.

Soveltamiskyky (SJ)

Soveltamiskyky syntyy siitä, että henkilö on tallentanut mieleensä runsaasti toimivia ratkaisumalleja ja kykenee palauttamaan niitä mieleensä helposti. Eli soveltamiskyvyn taustalla on hyvä muisti ja omiin kokemuksiin luottaminen. Ajattelutyyliteorian mukaan erityisen hyvä soveltamiskyky on henkilöillä, joilla informaatiofunktio (S) suuntautuu sisäiseen maailmaan. Tätä kykyä esiintyy eniten taipumus- tyypeillä ISTJ, ISFJ, ESTJ ja ESFJ.

Uudistamiskyky (NP)

Asioiden uudistaminen perustuu kykyyn (ja rohkeuteen) kyseenalaistaa vallitsevia ajattelu- ja toimintamalleja ja ehdottaa niiden tilalle uudenlaisia. Uudistamiskyky perustuu hyvin pitkälle intuitiiviseen ajatteluun (N) ja ihmisten väliseen yhteistyöhön. Ajattelutyyliteorian mukaan erityisen hyvä uudistamiskyky on henkilöillä, joilla intuitio (N) on vahva ja se suuntautuu ulkoiseen maailmaan. Tätä kykyä esiintyy eniten taipumustyypeillä ENTP, ENFP, INTP ja  INFP.

Oivalluskyky (NJ)

Oivallukset ovat ahaa-elämyksiä, joissa useampi erillinen idea tai kokemus yhdistyy käyttökelpoiseksi ratkaisuksi. Ne syntyvät lähinnä alitajunnassa ja nousevat sieltä tietoisuuteen kun tilanne on otollinen. Oivallukset perustuvat lähinnä intuitiiviseen ajatteluun (N). Ajattelutyyliteorian mukaan erityisen hyvä oivalluskyky on henkilöillä, joilla intuitio on voimakas ja suuntautuu sisäiseen maailmaan. Tätä kykyä esiintyy eniten taipumustyypeillä INTJ, INFJ, ENTJ ja ENFJ.

Organisointikyky (TJ)

Organisointi on asioiden loogiseen järjestykseen laittamista. Se voi kohdistua yhtä hyvin konkreettisiin työtehtäviin, tavaroihin kuin ajatuksiin. Se on rationaalisen suunnittelun ydintaito ja perustuu lähinnä loogiseen ajatteluun (T). Ajattelutyyliteorian mukaan luontaisia organisaattoreita ovat henkilöt, joilla logiikkaa (T) on ajattelun hallitseva funktio ja se suuntautuu ulkoiseen maailmaan. Tätä kykyä esiintyy eniten taipumustyypeillä ESTJ, ENTJ, ISTJ ja INTJ.

Analyysikyky (TP)

Analyysikyky on taitoa nähdä asioiden (ilmiöt, prosessit, laitteet, suoritukset,…) sisäiset syy/seuraussuhteet eli se miten tekijät vaikuttavat johonkin asiaan ja toisiinsa. Analyysikyvyn taustalla on kehittynyt looginen päättelykyky (T). Ajattelutyyliteorian mukaan hyvä analyysikyky kehittyy henkilöille, joilla looginen ajattelufunktio suuntautuu sisäiseen maailmaan. Tätä kykyä esiintyy eniten taipumustyypeillä ISTP, INTP, ESTP ja  ENTP.

Vaikuttamiskyky (FJ)

Vaikuttamiskyky on taitoa vaikuttaa muiden ihmisten asenteisiin, arvoihin ja toimintatapoihin. Tätä tarvitsevat mm. johtajat, opettajat ja poliitikot. Kyvyn taustalla ovat ihmisen omat asenteet ja arvot ja halu jakaa niitä muillekin. Ajattelu- tyyliteorian mukaan helpoiten hyvä vaikuttamiskyky syntyy ihmisille, joilla arvot ja tunteet (F-tekijä) suuntautuvat ul- koiseen maailmaan. Tätä kykyä esiintyy eniten taipumustyypeillä ESFJ, ENFJ, ISFJ ja INFJ.

Innostamiskyky (FP)

Innostamiskyvyn taustalla on se, että ihminen on itse innostunut joistakin asioita ja haluaa jakaa omaa innostustaan myös muille. Tällainen kyky on arvokas mm. kouluttajille, poliitikoille ja markkinointi-ihmisille. Ajattelutyyliteorian mukaan hyvä innostamiskyky kehittyy helpoimmin ihmisille, joilla on selkeä oma arvomaailma (F), jota hän haluaa välittää myös muille. Tätä kykyä esiintyy eniten taipumus- tyypeillä ISFP, INFP, ESFP ja ENFP.

Päätöksentekokyky  ( J)

Päätöksenteko on vaihtoehtojen laittamista paremmuus järjestykseen ja uskallusta tehdä päätös tältä pohjalta. Usein huonoin vaihtoehto on olla päättämättä mitään. Helpoimmin hyvä päätöksentekokyky kehittyy henkilöille, joilla on luontainen taipumus ns. konvergenttiin ajatteluun eli taipumukseen aktiivisesti karsia vaihtoehtoja, jotka eivät täytä ratkaisulle asetettuja kriteereitä. Tätä kykyä esiintyy kaikilla, joilla on ajattelutyylissä tunnus J.

Sopeutumiskyky  (P)

Sopeutumiskyky perustuu siihen, että ei tee liian tarkkoja ennakkosuunnitelmia, vaan hakee jatkuvasti erilaisia vaihtoehtoja ja tekee lopulliset päätökset vasta viimehetkellä. Tällainen sopii hyvin itsenäisille yksilöille, mutta selvästi huonommin suuremmille yhteisöille. Ajattelutyyliteorian mukaan hyvä sopeutumiskyky kehittyy helpoimmin niille, joilla on vaihtoehtoja generoiva spontaani ajattelutaipumus. Se näkyy ajattelutyylissä tunnuksena P.

|kuvat Shutterstock|

 

Kirjoittaja:luontaisettaipumukset

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *