Kirjoittaja: FM Kari Helin |
LUONTAISET TAIPUMUKSET analyysin raportissa on kaava
Kyvykkyys = Luontaiset taipumukset + Hankitut taidot
Tässä jutussa on avattu tätä kaavaa.
Kyvykkyys on huipputason osaamista jollakin elämän alueella. Siitä monet käyttävät englanninkielistä sanaa Talent ja sen suomennusta Talentti. Kyvykkyys ei synny tyhjän päälle, vaan sen taustalla on aina joku synnynnäinen lahjakkuus, josta ajattelutyylien teoriassa käytetään nimitystä luontainen taipumus. Pelkkä lahjakkuus ei kuitenkaan riitä kyvykkyyden syntymiseen, vaan tarvitaan vielä sopiva ympäristö (valmentaja, koulu, työpaikka), jossa taipumuksen kylkeen kehittyy tarpeellisia taitoja.
- Jokaisella ihmisellä on joitakin lahjakkuuksia joko aktiivisena tai passiivisena. Lahjakkuus voi näkyä ihmisestä jo hyvin nuorena, varsinkin silloin kun ympäristö sitä arvostaa.
- Toinen mahdollisuus on se, että lahjakkuus tulee esiin myöhemmin jossakin uudessa ympäristössä, kuten itselleni kävi.
- Kolmas mahdollisuus on, se että lahjakkuus pysyy passiivisena. Silloin se saattaa näkyä ihailuna jotakin toista ihmistä kohtaan.
Omakohtainen esimerkki
Kiinnostukseni luovaan ajatteluun heräsi ollessani yli 30-vuotias. Herääminen tapahtui enemmänkin tämän taidon heikkouteen kuin vahvuuteen. Oikeastaan herättävin kokemukseni oli se, että luovaa ajattelua oli yllättävän helppo parantaa, ainakin minun. Tajusin, että luova ajattelu ei ollut mikään oma ajattelutyyli vaan eräänlainen taito, tekniikka tai työkalu, joka voidaan ottaa halutessa käyttöön ja panna halutessa syrjään.
Ympäristön merkitys
Sain edellä kerrotun oivalluksen valmennusohjelmassa, joka oli käynnistetty työpaikallamme. Sen tavoitteena oli organisaation innovatiivisuuden parantaminen. Valmennus kesti useita kuukausia ja kokoonnuimme joka viikko parin tunnin ajaksi keskustelemaan ja harjoittelemaan asioita. Ryhmäämme kuului hieman yli 10 henkeä. Tämä ryhmä muodosti ensimmäisen ympäristön, jossa pystyin luovaa ajattelua harjoittelemaan.
Valmennuksen loppupuolella rakensin kahden samaan ohjelmaan osallistuneen henkilön kanssa uudenlaisen ympäristön, jossa aloimme tarjota luovan ongelmanratkaisun palveluita yhtiömme sisällä. Aloitimme USA:ssa kehitetyllä (Synektiikka) työmenetelmällä, mutta se ei sopinut kuitenkaan erityisen hyvin suomalaiseen työkulttuuriin. Menetelmän ”suomentamisesta” syntyi ensimmäinen oma menetelmämme, Tuumatalkoot.
1980-luvun puolessa välissä perustin nuoremman veljeni kanssa oman yrityksen, Innotiimin. Pian siihen alkoi pyrkiä muitakin valmentajia. 2000-luvun alussa Innotiimissä oli yli 30 valmentajaa. Luovan ongelmanratkaisun koulutuksen rinnalle kehittyi runsaasti muitakin tuotteita ja palveluita. Innotiimi oli kolmas ympäristö, jossa pystyin puhjennutta lahjakkuuttani, luovaa ajattelua, hyvin harjoittelemaan ja hyödyntämään.
Ideoiden ja ratkaisujen myynti
Melko nopeasti oivalsin, että paraskaan kyky keksiä uudenlaisia ratkaisuajatuksia ei vielä riitä, vaan uudet ideat ja ratkaisut pitää vielä osata myydä päättäjille ja toteuttajille. Tajusin myös, että omia ideoitani ei kukaan halua ostaa, mutta kaikki ovat kiinnostuneita ideoista, jotka ratkaisevat juuri heidän ongelmansa. Keksinkin menetelmän, jolla sain nopeasti selville asiakkaiden tärkeimmät ongelmat, joihin lähdimme yhdessä etsimään luovia ratkaisuja. Ja onnistuimme siinä lähes joka kerta.
Oivalsin myös, että on kahdenlaisia ideoita: omia ja muiden. Omat tuntuivat aina paremmilta kuin muiden. Muokkasin kehittämääni työmenetelmää niin, että hävitin ideointipalavereissa tietoisesti yhteydet siihen kuka oli keksinyt minkäkin idean, jotta se oli helpompi ”varastaa” itselleen.
Luovuusosaamisen markkinointi
Kehittämäni luovuusosaaminen piti vielä osata markkinoida potentiaalisille asiakkaille. Haaste on melkoinen, koska tällaista palvelua ei ollut koko maassa tarjolla. Käytimme ratkaisun hakemiseen yhtä kehittämäämme luovan ajattelun tekniikkaa. Päädyimme ideaan, jolle annoimme nimen Finn Innoteam, joka tarkoitti eri alojen kärkiyritysten yhteistyötä innovatiivisuuden parantamiseksi.
Otin yhteyttä kymmeneen kunkin toimialan kärkiyritykseen ja tarjosin heille jäsenyyttä Finn Innoteamissä. Jos myönteistä päätöstä ei tule 2 viikon kuluessa, tarjoamme jäsenyyttä saman alan toiselle yritykselle. idea toimi loistavasti: heti ensimmäisellä kierroksella mukaan tuli 8 yritystä ja myöhemmin 1 lisää. Pyöritimme tällaista yhteistyöverkostoa kuusi vuotta ja saimme suurimman osan asiakkaistamme verkostomme kautta.
Ydintaidot ja aputaidot
Kyvykkyys rakentuu taipumuksen lisäksi kahdenlaisista taidoista. Ensimmäisiä kutsun ydintaidoiksi, joiden avulla joku voimakas taipumus aktivoidaan. Omalla kohdallani ydintaitoja olivat luovan ajatteluprosessin käynnistäminen ja sen hallinta. Taidoksi se muuttui harjoittelemalla asiaa riittävästi. Lisäksi tarvitaan joukko aputaitoja, joita minun kohdallani olivat esiintymistaito ja kirjoitustaito. Niitä tarvittiin ennen kaikkea palvelujemme markkinoinnissa.
Haluan vielä nostaa esille yhden aputaidon, jolla oli mielestäni ratkaiseva merkitys Innotiimin menestykseen sekä siihen, että pystyin täysillä tekemään sitä missä kykyni olivat parhaat. Se oli taito valita oikeanlaisia yhteistyökumppaneita. Huomasin jo kahden ensimmäisen vuoden aikana, että olin kyvykäs tuotteiden kehittäjä ja imagon luoja, mutta huono toimitusjohtaja. Siksi hankin toimitusjohtajaksi ja työparikseni mahdollisimman kyvykkään johtajan.
Lamaannuttava palaute
Kuten jutun alussa kerroin, mielenkiintoni suuntautui luovaan ajatteluun vasta yli 30-vuotiaana. Uskon että suurin syy tähän oli se, että olin saanut sekä kotona että koulussa lähes yksinomaan kielteistä palautetta omasta luovuudestani. Koulussa minulla oli jonkinlainen kipsi kaikkia luovia aineita (ainekirjoitus, kuvaamataide, musiikki) kohtaan. Olin kuitenkin jo lapsena kiinnostunut erilaisista maagisista asioista: joogasta, meditaatiosta, selvänäkemisestä, kummituksista, psykologiasta. Niiden avulla minulle rakentui voimakas mielikuvitusmaailma – ja suojamuuri sen ympärille.
Harjoitus, johon jutun alussa viittasin, ei paljastanut minun salaista maailmaani, vaan sitä suojaavan muurin. Sopivien harjoitusten avulla sain sekä aukon että suljettavan oven tähän muuriin, jonka takana pelokas mielikuvitukseni piileksi. Ydintaitoni oli se, että opin avaamaan ja sulkemaan tuota ovea, jonka sisäpuolella oli luova mielikuvitukseni ja ulkopuolella rationaalinen järkeni. Sain ne tekemään yhteistyötä toistensa kanssa.
Tutustuminen Jungin ajattelutyyleihin antoi itselleni elämäni parhaan diagnoosin: INTJ. Se kertoo asiaan perehtyneille saman tarinan jonka olen edellä kuvannut.
|kuvat Shutterstock|