jari-kasvokuva_kehys__web3-0

Kirjoittaja: valmentaja Jari Saarenpää |

 

Olen seurannut viime viikkoina maailmalla aktiivisena käyvää keskustelua johtamisen murroksesta. Yksi teema nousee kirkkaasti ylitse muiden. Tiedätkö mikä se on? Pelkästään kuluneiden kahden viikon aikana aiheesta on kirjoitettu näyttävästi Harward Business Review:ssä ja rapakon takana yksi suosituimmista TV-ohjelmista, Oprah Winfreyn SuperSoul Sunday käsitteli tätä teemaa juuri. Haastateltavana oli psykologi ja tietokirjailija Daniel Goleman. Joko arvaat, mistä on kysymys?

Näen omassa työssäni työyhteisövalmentajana monenlaista johtamista. Osa johtajista ja esimiehistä pyrkii selittämään alaisilleen asiat mahdollisimman perusteellisesti, jotta syntyisi hyvä ymmärrys, miksi asiat täytyy tehdä. Aika usein – liian usein – nämä samat esimiehet pyrkivät vielä antamaan vastauksia siihen, miten asiat kannattaa toteuttaa, jotta ne tulisivat tehdyksi mahdollisimman tehokkaasti ja hyvin. Ja tiukka valvonta päälle, että lipsahduksia ei tapahtuisi. Valitettavasti tällainen johtaminen toimii yleensä vain kriisitilanteissa, siksi tätä johtamistyyliä jotkut nimittävätkin sotilasjohtamiseksi. Valitettavasti se ei vain toimi valtaosassa johtamistilanteita.

empatiakyky

 

Mikä sitten toimii suurimmassa osassa johtamistilanteita? Mitä sellaisia menetelmiä ja taitoja johtajalla pitäisi olla, että porukka syttyy ja lähtee pyrkimään kohti yhteistä maalia mahdollisimman omaehtoisesti, innostuneesti ja itsenäisesti? Jos yksi asia pitäisi valita, viimeaikaisen johtamis- ja aivotutkimuksen valossa valitsisin itse empatiakyvyn. Empatiakyvyllä ymmärretään kansanomaisesti ilmaistuna ”kykyä astua toisen saappaisiin”. Mutta empatiakyky on paljon muutakin. Ja hienointa empatiakyvyssä on, että se on viimeaikaisten tutkimusten valossa ihmislajille ominainen piirre, jota voi kehittää. Haluaisitko sinä kehittää omaa empatiakykyäsi ja tulla entistäkin paremmaksi esimieheksi ja johtajaksi?

 

Tieteellinen tutkimus korostaa empatiakykyä vuorovaikutuksessa

Itse en ollut ainakaan pohtinut empatiaa tällä syvyydellä kuin mitä siihen nyt syvennyin kuluneiden viikkojen aikana. Siksi päätin kirjoittaa sinulle omat johtopäätökseni, jotta voit pohtia, olisiko näistä apua sinun kehittymisessä entistäkin paremmaksi esimieheksi ja johtajaksi. Alussa mainitsemani Harward Business Reviewn artikkeli lähestyy empatiaa aivotutkimuksen näkökulmasta. Psykologi ja tietokirjailija Daniel Goleman tarkastelee empatiaa tunneälyn (EQ, Emotional Intelligence) näkökulmasta. Tiedemies Bruce Lipton on tutkinut koko työuransa ajan ihmisen kemiaa ja sen vuorovaikutusta tunteisiimme. Tästä huipentumana on hänen tuorein kirjansa Honeymoon Effect, jossa hän tarkastelee onnellisten, kestävien ihmissuhteiden kemiaa. Mietipä, koko elämän kestävä honeymoon, olisiko sellainen mahdollista?

empatia

 

Yksi ihmisen elimistön hormoneista nousee ylitse muiden – oksitosiini. Oksitosiinilla ja empatialla on tieteellisen tutkimusten valossa suora yhteys toisiinsa. Oksitosiinin vapautumiseen kehossa voidaan myös vaikuttaa monin eri tavoin. Yksinkertaisin tapa erittää oksitosiinia on synnyttää mielihyvän tunteita. Oksitosiini vahvistaa erityisesti ihmisten välistä kiintymystä ja luottamusta toisiinsa. Haluatko tietää tästä lisää?

 

Synkkaako sinulla hyvin toisten ihmisten kanssa?

Meillä on Suomessa tapana ilmaista hyvä ”synkka” toisen ihmisen kanssa sanoilla ”ollaan samalla aaltopituudella”. Hauska ilmaisu, jonka aivotutkijat nykytieteen valossa allekirjoittavat 100%:sti! Aiemmin ei ole kuitenkaan tunnettu kovin hyvin, miten  tuo ”synkka” syntyy ja miten sitä voi kehittää. Nyt tiedetään. Kyseessä on aivoaaltojen taajuuden ja rytmin yhteneväisyys. Ja tehokkain työkalu saman aaltopituuden aikaansaamiseksi on puhe – verbaalinen kommunikointi. Hyvästä synkasta esimiehen ja alaisen välille seuraa monia hyviä asioita – yhteinen ymmärrys, yhteistyön tekeminen, yhteisesti sovittu fokus tekemiseen ja yhdessä tapahtuva uuden luominen. Olisiko nämä tavoittelemisen arvoisia asioita sinulle?

Syvemmällä tasolla tarkasteltuna aivotutkijat ovat löytäneet kolme eri asiakokonaisuutta, joilla on ratkaiseva merkitys hyvän synkan kehittymiselle. Tohtori Daniel Siegel jakaa kirjassaan Pocket Guide to Interpersonal Neurobiology nämä seuraavasti:

  1. Läsnäolo (”Presence” – henkilön oma halu hyvään synkroniin toisen ihmisen kanssa)

  2. Eheys (”Wholeness” – henkilön oma yhteys itseensä)

  3. Resonanssi (”Resonance” – mielen ja kehon yhteys niin itsellä kuin toisten kanssa)

Näistä empatiakyvyn kehittämisen kannalta kaikki ovat tärkeitä. Omasta kokemuksestani kehotan aloittamaan läsnäolemisen kehittämisestä, koska siihen sinulla on joka hetki mahdollisuus itse vaikuttaa – voit valita joko läsnäoloa tukevan toiminnan tai läsnäoloa heikentävän toiminnan, valinta on sinun omasi, ei kenenkään muun!

 

Kolmenlaista empatiaa

Daniel Goleman kuvaa uusimmissa tutkimuksissaan empatiaa kolmen eri käsitteen kautta. Meille kaikille yleisin tapa ymmärtää empatia käsitteenä on Golemanin ykköstaso –  ymmärryksen tasolla oleva empatiakyky (Cognitive Empathy). Tällä empatialla tarkoitamme kykyä ymmärtää toisen ihmisen näkökulma – astua toisen saappaisiin, hypätä toisen housuihin jne. Tämä on kykynä erittäin tärkeä, koska se luo sinulle perustaidot hyvään kommunikointiin ja yhteyteen vuorovaikutustilanteissa. Valitettavan usein kuvitellaan, että tämä riittää. Tästä olisi lukuisia esimerkkejä työyhteisöistä, joissa valmennan, mutta jääköön ne toiseen kertaan. Saat varmasti ideasta kiinni ja mieleesi juolahtaa konkreettisia esimerkkejä omasta elämästäsi. Tämän tasoinen empatia näkyy alaisen suuntaan yleensä siten, että esimies kyllä sanoo ymmärtävänsä sinua ja sinun näkökantaasi, mutta yleensä aina toimitaan esimiehen tavalla. Onko tuttu tilanne?

Pidemmälle kehittynyt empatiakyvyn taso on sosiaalisella tasolla oleva empatiakyky(Social Empathy). Tässä et esimiehenä ja johtajana pelkästään ymmärrä ajatuksen ja järjen tasolla, miten toinen ajattelee ja kokee, vaan tunnet oman tunteesi kautta toisen ihmisen tunnekokemuksen. Tällä tasolla ollessasi alatte välittömästi luomaan luottamusta toinen toisenne kanssa, koska kummankin henkilön aivojen peilisolut aktivoituvat (MNS, Mirror Neuron System). Tutkijoiden mukaan yksinkertaisin tapa kehittää tätä empatian tasoa on olla aidosti läsnä. Muistutan, että läsnäolemisen valinta esimiehenä ja johtajana on yhäkin sinun ja ainoastaan sinun oma valintasi.

Kolmas – samalla se yleensä eniten puuttuva empatian taso työelämässä – on empaattisen huolenpidon taso (Empathic Concern). Tämä taso on erittäin tärkeä ja erottaa parhaat johtajat hyvistä johtajista. Yksinkertaisimmillaan kuvattuna, mikäli joku tiimiläisistäsi on stressaantunut, et pelkästään ymmärrä häntä, tunne samoja tuntemuksia kuin hän vaan haluat myös aidosti auttaa häntä pääsemään stressaavasta tilanteesta yli. Näin toimiessasi käytät alkukantaisia ihmisaivojen osia, Daniel Golemanin termiä lainatakseni

”muinaiset vanhemmuuden nisäkäsaivot”

(ancient mammalian system for parenting). Eli kyseessä on ihmiselle luontainen vanhemman rakkaus lapseensa- ilmiö, joka ei vaadi enempää selitystä. Tämä asia istutettuna työyhteisöön – jos todella välität toisesta ihmisestä, olet aina olemassa häntä varten.

luontainen vanhemman rakkaus lapseensa

 

 

Millä minä johtajana lisään oksitosiinia koneistoomme?

Ihmisen kroppa on siitä hauska koneisto, että se säätelee itse itseään. Voimme vaikuttaa tähän säätelyyn tavattomasti omilla ajatuksillamme, joita päästämme mielessämme kehittymään. Kirjoitin tästä aiemmin kirjoituksessa ”Mitä ajatuksia sinä päästät aivoihisi?”, joten en siitä nyt kirjoita enempää. Suosittelen lukemaan, niin saat syvemmän ymmärryksen myös tähän tärkeään osa-alueeseen itsesi johtamisessa. Lähtökohta tutkimusten valossa on, että voimme itse lisätä erilaisten hormonien eritystä omassa kehossamme. Tunnetkin varmasti endorfiinin eritysmekanismin vähintään puolen tunnin urheilusuorituksen jälkeen? Endorfiini kuuluu niihin hormoneihin, joita voit synnyttää kehossasi aivan itsenäisesti ilman vuorovaikutusta toiseen ihmiseen. Mutta tunnetko luottamusta ja empatiakykyä lisäävän oksitosiinin eritysmekanismia? Uskallan väittää, että moni johtaja ei tätä tunne, koska työyhteisövalmennuksissa lähtötilanne on monesti aika kehno!

Oksitosiini kuuluu niihin elimistömme hormoneihin, joita elimistömme kehittää ihmislajimme eloonjäämisen ja jatkumisen takia. Kyseessä on siis hormoni, jonka erittymiseen tarvitaan aina sinun lisäksesi vähintään toinen lajityyppimme edustaja, muuten oksitosiinihanat pysyy kiinni. Yksinkertaisuudessaan oksitosiinia erittyy silloin, kun koemme toisen ihmisen taholta luottamusta ja tunnetason empatiaa itseämme kohtaan. Ja mikä oksitosiinipurskahdus elimistössä syntyykään, kun toinen auttaa vilpittömästi toista ihmistä! Ja hauskaa on, että tämä oksitosiiniruiske syntyy sekä autettavan että auttajan elimistössä! Hieno puoli oksitosiinilla on myös se, että runsas oksitosiinin määrä elimistössä pitää itsekkäät ajatukset, ylimielisyyden ja vääristyneet ylpeydentunteet kontrollissa. Aika mahtava hormoni, lisää tätä johtamiseen, vai mitä?

 

Sinun seuraavat askeleesi?

Kuten nyt jo alat hahmottaa, kyseessä on lopulta oma valintasi esimiehenä ja johtajana. Mikäli tavoitteenasi on kuulua parhaaseen johtajien A-ryhmään, tiedät nyt miten se tehdään. Kyseessä ei ole mikään temppu, vaan aidon läsnäolon valinta vuorovaikutustilanteessa. Aitoon läsnäoloon kuuluu intuitiivinen kuuntelu ja aito toisesta välittäminen.

Koska sinä otat seuraavan askeleesi esimiehenä ja johtajana kohti oksitosiinirikkaampaa työyhteisöä?

Jari

P..S. Warren G Bennis kirjoittaa kirjassaan ”On Becoming a Leader” mainiosti – Becoming a leader is synonymous with becoming yourself!

Kirjoittaja:luontaisettaipumukset

1 kommentti

  1. Päivi Ahokas /

    Hei
    Hieno ja sanoisinko kattavaa ajatusta oikeasta johtamisesta. Esimiehen empatiakyky…siinäpä vasta taitolaji johtajuuteen, jotta se säilyisi kaikenlaisessa tulostavoitteellisuudessa.
    Yt. Päivi

    Vastaa

Vastaa käyttäjälle Päivi Ahokas Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *