Kirjoittaja: valmentaja, CEO ja innostuksen oivalluttaja, Jari Saarenpää

 

Aika moni meistä aikuisista ajattelee, että on omien päätöstensä herra tai rouva. Entä, jos näin ei olekaan? Alan itse kallistua siihen, että olen vain yksi päättäjistä, enkä aina suinkaan se, jonka mielipidettä kuunnellaan. Kirjoitan tässä jutussa Janor Lanierin tuoreen haastattelun innoittamana. Häntä pidetään virtuaalitodellisuuden keksijänä ja hänen on arvioitu kuuluvan maailman 100 vaikutusvaltaisimman ihmisen joukkoon. Luettuasi kirjoituksen loppuun, huomaat, että kyseessä ei ehkä ollutkaan innostus kirjoittaa, vaan se kolikon toinen puoli.

 

Ihmisen aivoissa olevilla mantelitumakkeilla on tärkeä tehtävä sosiaalisten signaalien havainnoinnissa yhteisössä. Mantelitumakkeen eli amygdalan yhtenä tärkeimpänä tehtävänä pidetään kykyä tunnistaa ja tulkita ympäristön signaaleja, jotka ovat keskeisiä lajin säilymisen kannalta. Erityisen kiinnostuneita mantelitumakkeen solut ovat aistisignaaleista, joihin liittyy tunneperäinen viritys – amygdalan ja tunnereaktioiden säätely on osoitettu liittyvän suoraan toisiinsa. Miksi mantelitumake on tässä(kin) tarinassa keskiössä?

Mantelitumakkeilla on keskeinen rooli pelkojen ehdollistumisessa. Verkostoituvassa maailmassa kommunikaation eri muotojen käyttö ja tulkinta ovat selviytymisen elinehto. Monilla eläinlajeilla, sekä ihmisellä mantelitumakkeen tärkeimpiä tehtäviä on tulkita lajin säilymisen kannalta tärkeitä ärsykkeitä. Ihmisen amygdalan tehtäviin kuuluu analysoida sosiaalisen ympäristön signaaleja, jotka muovaavat käyttäytymistämme tilanteeseen sopivaksi. Eloonjäämisen biologisista syistä pelko aiheuttaa myönteistä tunnetta voimakkaamman tunnekokemuksen ja synnyttää ajan mittaan negatiivisia emootioita – aisteihin yhdistyy omakohtaiset kokemukset. Tämän biologisen tiedon hyväksikäyttäjiin kuuluvat mm. maailman kaksi suurinta yhteisöä – Google ja Facebook. Kummassakin yhteisössä on yksin enemmän käyttäjiä kuin maailman suurimmassa valtiossa Kiinassa.

 

Kolme minää

Käymme LUONTAISET TAIPUMUKSET™ valmennuksissa aina läpi kolmen minän mallin. Tämä on perusjuttuja itsensä kehittämisen polulla – on hyvä tuntea itsensä, jotta voi kehittää oikeita asioita ja viedä elämää haluamaansa suuntaan. Ihmisellä on varmasti monta muutakin minää, mutta nämä kolme ovat keskiössä, kun puhutaan hyvinvoinnista työelämässä. Meillä kaikilla on jonkinlainen työminä, jota määrittää erilaiset ulkoa annetut rooli- ja taito-odotukset. Kuulen usein väitteen, että ei minulla mitään työroolia ole, olen aivan samanlainen töissä ja kotona. Tässä yhteydessä käymme mielenkiintoisen keskustelun siitä, että ko. henkilö ei ehkä tunne itseään riittävästi, jolloin nuo kaksi erilaista minää sekoittuvat keskenään ihmisen omassa tietoisuudessa. Toki ne voivat olla hyvin lähellä toisiaan, mikä olisikin ideaalitilanne hyvinvoinnin kannalta.

Valmennuksissa syntyy erittäin mielenkiintoinen keskustelu toiveminästä. Annan vinkiksi, että pohdi arvojen kautta tuota minääsi. Useimmiten aikuinen ajattelee, että toiveminä – siis se joka minä haluaisin olla, mutta en vielä ole, on aikuisen ihmisen oma luomus. Näin se vain ei valitettavasti mene. Toiveminää määrittää eniten lapsuudenajan kasvatus- ja kotiympäristö – syntyessään lapsella ei ole arvomaailmaa, hän ei tiedä mikä on hyvää ja mikä pahaa, vaan tämä ”ohjelmointi” tapahtuu vanhempien ja muiden auktoriteettien toimesta. Valtaosa ”ohjelmoinnista” on tapahtunut noin seitsemään ikävuoteen mennessä. Toiveminään vaikuttaa myös sosiaalinen ympäristö myöhemmällä ikää. Toiveminä ohjaa voimakkaasti nuoren aikuisen valintoja aina ns. keski-iän kriisiin saakka, jolloin normaalisti kehittyvä aikuinen kyseenalaistaa omia lapsuudenajan ”ohjelmointejaan” – esittäen itselleen kysymyksiä, kuka minä olen? ja mitä minä elämältäni haluan?

Näistä kolmesta minästä yleensä eniten piilossa ihmiselle itselleen on luontainen minä – synnynnäisten ajattelutaipumusten muovaava luontainen tapa ajatella. Samalla tavalla kuin ristimme kätemme joko oikea tai vasen peukku päällä, tai laitamme kätemme puuhkaan juuri tietyin päin kuin autopilotilla, meidän ajatuksemme kulkevat tiettyjä latuja autopilotilla, kun emme ajattele itse ajattelua – ”kun emme ajattele, miten ajattelemme, ajattelemme aina samalla tavalla.” Kun käytämme energiaa ja näemme vaivaa ajattelumme eteen, pystymme toki muokkaamaan toimintaamme. Näiden kolmen minän, työ-, toive- ja luontaisen minän läheisyys tai etäisyys toisistaan ratkaisee olennaisesti sinun hyvinvoinnin työssäsi ja laajemmin elämässäsi.

 

Kun emme ajattele, miten ajattelemme, ajattelemme aina samalla tavalla. Klikkaa ja Twiittaa

 

Käyttäytymisen massamuokkaaminen

Toiveminään vaikuttaa myöhemmällä ikää myös sosiaalinen ympäristö. Erityisen voimakas vaikutus ihmisen mielen muokkaamisessa on erilaisilla pelkoon pohjautuvilla skenaarioilla. Janor Lanier käyttää termiä ”käyttäytymisen massamuokkaaminen”. Hän pelkää tällä hetkellä pahimman skenaarion toteutumista – ihmiskunta tuhoaa itse itsensä. Lanierin mukaan nykyajan ihminen elää käyttäytymiskokeessa, kuin rotta laatikossa, jota mitataan koko ajan ja jonka ympäristöstä saamaa palautetta muokataan tietynlaisen käyttäytymisen aikaansaamiseksi. Juuri tähän ”rottakokeeseen” perustuu Googlen ja Facebookin mainosalgoritmit, jotka ohjaavat voimakkaasti valintojamme. Tiivistän tähän seuraavaksi Lanierin ydinviestin.

Se, mikä alkoi mainostamisena sosiaalisessa mediassa, on muuttumassa pelkojen kautta ohjautuvaksi massojen mielen muokkaamiseksi:

” – Valitettava totuus on, että negatiiviset tunteet ovat taloudellisesti arvokkaampia kuin positiiviset tunteet tässä käyttäytymisen muokkaamisen liiketoimintasuunnitelmassa. Pelko, ahdistus, kateus, epävarmuus, jopa itseään suojelevaksi sadismiksi kuvailtu käyttäytyminen on niin paljon välittömästi voimakkaampaa ja helpompaa ylläpitää kuin ihailu, toverillisuus, hellyys tai muu.” -Janor Lanier

Yksilötasolla tämä ulkoinen toiveminän muokkaaminen voi johtaa ärtyneisyyteen, masennukseen ja yleisesti huonompaan oloon. Yhteiskuntatasolla vaikutukset ovat järisyttäviä. Lanierin mukaan sosiaalisen median liiketoimintamalli saa aikaan jopa historian kulun vääristymiä, kun yhteiskunnalliset liikkeet kohtaavat luonnottoman suuria vastareaktioita. Koska negatiiviset tunteet ovat voimakkaampia ihmisten käyttäytymisen muokkaamisessa, sosiaaliset liikkeet suodatetaan algoritmien kautta tuottamaan huonoa oloa, esimerkiksi tyrkyttämällä liikkeen sisältöä ihmisille, jotka sitä vihaavat. Lanier arvioi, että kestää noin vuosi ennen kuin kattila kiehuu yli.

” – Kaikki näyttää aluksi hyvältä. On sosiaalista mediaa, joka tukee liikettä. Twitterissä on mahtavia kannanottoja. YouTubessa on mielenkiintoisia videoita. Kaikki vaikuttaa hyvältä. Mutta juttu on siinä, että algoritmien täytyy muuttaa tämä kaikki liikevoitoksi. Mikä alkoi mainontana, on muuttunut joksikin, jota mielestäni pitää kuvailla pahaksi. Tai vähintäänkin asiaksi, joka tuhoaa demokratiaa, markkinoita ja soveliaisuutta. Se tekee ihmissuhteista epäaidon oloisia ja tekee kaikki hulluiksi. Se tekee maailmasta pimeän ja kaoottisen.” – Janor Lanier

 

Mitä minä voin tehdä asian eteen?

Kirjoitin tämän jutun siksi, että mielestäni jokaisella aikuisella on vastuu omasta hyvinvoinnista. Tällä tarkoitan sitä, että olet tietoinen siitä, mitä informaatiota kulloinkin kulutat. Itse hämmästelen ihmisiä, joiden älypuhelimessa on facebookin ilmoitukset päällä. Tämä on täysin henkilökohtainen kannanotto ja kuvastaa omaa arvomaailmaani. Käyn itsekin facebookissa päivittäin, mutta en asu siellä. Tarkistan oman feedini lyhyesti ja tsekkaan, onko omiin julkaisuihini tullut kommentteja, joihin olisi hyvä kommentoida jotakin. Googlessa en ole käyttänyt vuosiin mainosominaisuutta, vaan kytkenyt sen pois päältä. Arvelen kuitenkin, että Google tietää minusta paljon enemmän, kuin ehkä itsekään tiedän.

Haluatko sinä tehdä omalla kohdalla kaikkesi, jotta sosiaalinen ympäristö (lue: sosiaalinen media) ei tekisi kaikkia päätöksiä puolestasi?

Jari

 

Tilaa tästä

 

Kirjoittaja:luontaisettaipumukset

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *