Kirjoittaja: valmentaja, CEO ja innostuksen oivalluttaja, Jari Saarenpää

 

Olen suuri LinkedIn ”uskovainen”. Itse asiassa, oma usko on mennyt jo yli sen rajan, jossa kyseessä ei ole enää usko – tiedän LinkedInin olevan tärkeä palanen oman henkilöbrändini rakentamisessa ja ylläpitämisessä. Miksi kirjoitan tästä juuri nyt? Juuri 23 vuotta täyttävä esikoistyttäreni opiskelee Tampereen yliopistossa tietohallintoa ensimmäistä vuotta ja syttyi ajatukselle, että ehkä hänen olisi aika perustaa profiili LinkedIniin. Tyttäreni sanatarkka lainaus kuuluu: ”…oon vaan jotenkin ajatellut, että ei LinkedInistä ole iloa mulle kun ei vielä ole muuta työkokemusta kun ”ravintoladuunarin” hommia.” Tärkeää oli kuitenkin oivallus ”…tuskin siitä kuitenkaan haittaa on vaikka profiilin tekisi.” Jotenkin mieltä lämmitti ajatus, kun oma lapsi kirjoittaa mailissa ”…tuli vaan mieleen, että ei varmaan sua parempaa neuvonantajaa ole, jos ajattelee itsensä markkinointia työelämässä.” Ollaan juteltu tästä aiheesta useamman kerran, ja nyt on siis aika laittaa likan linkkari kuntoon!

Olen palkannut yli 20-vuotisella työuralla yli 150 asiantuntijaa ja esimiestä erilaisiin tehtäviin tiimeissäni. On siis tullut istuttua muutamassa työhaastattelussa vuosien varrella. Ja luettu – varovaisesti arvioituina – tuhansia hakemuksia ja ansioluetteloita läpi. Olen aina halunnut myös ohjata paljon erilaisia lopputöitä, graduja ja diplomitöitä, jotta on säilynyt hyvä tuntuma nuoriin valmistumassa oleviin. Tämä kokemus on synnyttänyt kohtuullisen kokemuksen arvioida sitä, mitä nuoren, vielä opiskelemassa olevan kannattaa kirjoittaa tämän hetken tehokkaimpaan ansioluetteloon, joka on julkinen – ”linkkari” eli LinkedIn on tutkimustenkin mukaan se paikka, josta tuleva työnantaja sinut löytää. Työelämän murros on tosiasia ja siinä erityinen piirre on se, että työ löytää sinut. Mutta vain, jos olet löydettävissä. Tätä murrosta ei moni ole vielä oivaltanut, mutta edelläkävijät sen jo tietävät. Ja paras tapa tulla löydetyksi on perustaa LinkedIn profiili, jossa kertoo niistä tärkeistä asioista, jotka edesauttavat sinun löydettävyyttä.

 

Työelämän murros on tosiasia ja siinä erityinen piirre on se, että työ löytää sinut. Mutta vain, jos olet löydettävissä. Klikkaa ja Twiittaa

 

Mikä työkokemus?

Monella nuorella on suurimpana haasteena se, että ei ole omaa opiskelualaa vastaavaa työkokemusta. Eikä oikein edes käsitystä siitä, mitä osaa. Saatika siitä, missä on hyvä. Kuulostaako tutulta? Moni nuori hakee kesätöihin opiskelujen ohessa teemalla ”kunhan nyt jostakin saisi vähän rahaa”. Näin ei tarvitse olla, jos nuori saa vähän oikeanlaista ohjausta. Yritän tässä jutussa parhaani mukaan kertoa sellaisista asioista, joita sinne ”linkkariin” kannattaa kirjoittaa, kun on vielä nuori, eikä oman alan kokemusta ole. Saatika tietoa omista vahvuuksista ja eikä riittävää itseluottamusta listata asioita, missä on hyvä. Moni nuori myös erehtyy ajattelemaan, että kaikki asiat on hallittava heti alusta alkaen. Se voi pahimmillaan lamaannuttaa nuoren täysin.

 

Vasta-alkajan paras valtti työelämässä on asenne

Lainasin tämän väliotsikon viime viikonlopun Helsingin Sanomien artikkelista. Artikkeli kannattaa lukaista, siinä on hyviä näkökulmia aiheeseen. Asenne on mielenkiintoinen ilmiö, josta puhutaan yleensä kovin yleisellä tasolla. Miten sinä määrittelisit asenteen?

Oma, 48-vuotinen elämänviisaus määrittelee asenteen suhteellisen suoraviivaisesti: ”Asenne kuvastaa ihmisen toimintaa vastoinkäymisen sattuessa – jäätkö jumiin tapahtuneeseen vai päätätkö ottaa opiksesi ja mennä eteenpäin.” Moni voisi ajatella, että onpa mustavalkoista. Ei haittaa, voit olla rauhassa jotakin toista mieltä ja hyväkin, jos olet. Omat kokemukset elämästä voi tiivistää tuohon ajatukseeni. Joku viisaampi on joskus sanonut, että ”ei ole väliä, kuinka monta kertaa kaadut, olennaista on kuinka monta kertaa nouset ylös.” Uskon tähän ajatukseen. Mutta miten ihmeessä nuori voisi kuvailla omaa asennettaan linkkarissa? Palaan tähän artikkelin lopussa.

 

Vasta-alkajan paras valtti työelämässä on asenne! Klikkaa ja Twiittaa

 

Mitä osaan, missä olen hyvä?

Monelta nuorelta puuttuu vielä opiskelujen aikana kokemus siitä, mitä todella osaa ja missä on hyvä. Tämä on realiteetti, johon ei kannata jäädä jumiin. Tällöin kannattaakin pohtia sitä, missä asioissa on tähänastisessa elämässä saanut onnistumiskokemuksia. Nämä kokemukset eivät välttämättä liity mihinkään työhön (toki voivat liittyä esim. aikaisempiin kesätöihin), vaan ovat onnistumisia tähänastisessa elämässä. Olet esimerkiksi voinut olla tosi hyvä pitämään isosiskona huolta pikkuveljistä (pitää paikkansa tyttäreni kohdalla) – viittaa vastuunottoon ja organisointikykyyn. Tai olet voinut saada palautetta kesätöissä siitä, että hommat tulee hoidettua ajallaan ja sovitusti – viittaa kykyyn hallita aikatauluja ja pitää kiinni sovituista asioista. Tai ehkä sinulla on paljon ystäviä, jotka mielellään kysyvät sinulta neuvoa – viittaa kykyyn toimia luottamuksellisissa tehtävissä neuvonantajana. Tärkeää on, että nuori ”altistetaan” miettimään tähän saakka elämässä tapahtuneita onnistumiskokemuksia ja sparraillaan häntä miettimään, mikä taito tai osaaminen tässä asiassa onnistumisessa on tarvittu, että onnistumiskokemus on syntynyt.

Olemme jo useampia vuosia olleet mukana kehittämässä nuorten itsetuntemuksen lisäämistä osana LUONTAISET TAIPUMUKSET™ valmennuksia. Tämä työ on toki vielä alkumetreillä, mutta kehittymässä oikeaan suuntaan!

 

Katse eteen… päin!

Maailma muuttuu nyt nopeammin kuin koskaan. Se synnyttää myös työnantajille uudenlaisen ongelman – seniorit, jotka olivat vielä muutama vuosi sitten todellisia huippuosaajia jossakin tietyssä hommassa, eivät välttämättä osaa sellaisia asioita, joita tarvitaan jo huomenna tai ylihuomenna. Tässä on se nuoren paikka. En mitenkään väheksy seniorin osaamista, mutta vain sellainen seniori pärjää huomenna, joka haluaa jatkuvasti – omasta halustaan – kehittää omaa osaamistaan. Tässä on se paikka, jossa nuori voi päihittää kokeneemman työnhakijan. Rekrytointimarkkinat ovat siinä mielessä vääristyneet, että usein työpaikkailmoittelussa haetaan tarujen yksisarvista – siis sitä ihmeellistä, täydellistä yksilöä, joka täyttää kaikki speksit. Eihän tällaisia ihmisiä oikeasti ole olemassa. Mitä nuori sitten voi tehdä parantaakseen asemiaan työhaussa – eli tulla löydetyksi linkkarissa? Ja selättää se pelko, joka osaamisen puuttumiseen liittyy.

 

 

Paras tapa ilmaista omaa kehityspotentiaaliaan on kertoa linkkarissa mielenkiinnon kohteistaan. Toki olisi hienoa, jos mielenkiinnon kohteet jollakin tapaa resonoisivat opiskeluaineen kanssa. Tärkeintä kuitenkin on, että mielenkiinnon kohteet ovat sisäsyntyisiä – ei mitään sellaista, mitä oletat tulevan työnantajan sinulta odottavan, vaan sellaisia asioita, jotka sytyttää juuri sinut! Olemme keskustelleet tyttäreni kanssa siitä, miksi hän valitsi tietohallinnossa suuntautumisalueekseen ”human interaction technologyn”. Häntä vain yksinkertaisesti kiinnostaa ihmisen ja tietokoneen välinen rajapinta ja siihen liittyvä kommunikointi. Omaa kiinnostustaan ”ääneen pohtimalla” saa linkkariin hienosti kerrottua, miksi juuri tämä alue sytyttää. Ja tätä ne tulevat työnantajat etsivät!

 

Vastuunotto – itsesi lisäksi työstäsi

Yksi iso harppaus, jonka opiskelija joutuu tekemään työelämään siirtyessään, on askel oman itsensä vastuun ottamisesta laajempaan vastuuseen, jossa vastaa omasta työstään muille. Nuori ei välttämättä heti ymmärrä, että oma työ liittyy saumattomasti toisten tekemiseen. Tällöin ei voikaan enää illalla valita, että menenpä tästä nyt hetken mielijohteesta bileisiin ja jätän osallistumatta aamun luennolle. Ei, se ei toimi työelämässä. Vastuunottoa ja vastuunkantoa ei jostakin syystä opeteta missään yliopistossa, joten se jää nuoren itsensä oivallettavaksi, usein joutuu kolauttamaan pään seinään parikin kertaa, ennenkuin oppi menee perille.

Ota siis vastuuta ja pidä lupauksesi – siinä yksinkertainen kaava, joka auttaa sinua siirtymään opiskeluista työelämään. Ei aivan helppo juttu, mutta on aivan perustavaa laatua oleva muutos omassa asenteessasi. Nyt et enää vastaakaan asioista itsellesi, vaan vastaat niistä muille. Ja tämän asian pohdinta ääneen linkkarissa tulee edistämään työllistymistä moninkertaisesti! Kuvaile siis, että olet oivaltanut tämän asian!

 

Ota vastuuta ja pidä lupauksesi – siinä yksinkertainen kaava, joka auttaa sinua siirtymään opiskeluista työelämään. Klikkaa ja Twiittaa

 

Miksi asenne ratkaisee?

Lupasin palata jutun lopussa asenteen merkitykseen. Itse olen saanut parhaat oivallukset tutustuessani Stanfordin yliopiston professorin Carol Dweckin tutkimuksiin. Näistä parhaan koosteen löydät kirjasta ”Mindset – Menestymisen psykologia”. Kirjassaan professori Dweck on keskittynyt ihmisten lahjakkuuteen ja heidän omiin käsityksiinsä siitä. Dweckin mukaan ihmiset voidaan jakaa kahtia sen mukaan, miten he suhtautuvat taitojen ja lahjakkuuden alkuperään.

Ensimmäisen ryhmän mielestä ominaisuudet perustuvat synnynnäisiin tai pysyviin ominaisuuksiin. Tätä asennetta voidaan kutsua muuttumattomaksi ajattelutavaksi tai asenteeksi (engl. fixed mindset). Toisten mielestä menestys ja ominaisuudet puolestaan ovat harjoittelun ja työn seurausta. Tätä asennetta voi kutsua kasvun ajattelutavaksi (engl. growth mindset). Käytännössä nämä asenteet vaihtelevat meillä kullakin jonkin verran ja ihmiset sijoittuvat jatkumolle näiden kahden äärimmäisyyden välillä.

Dweckin tutkimusten perusteella voidaan todeta, että ihmiset, jotka ajattelevat kasvun ajattelutavan mukaisesti, menestyvät paremmin ja selviävät myös vaikeuksista paremmin. Heille myös epäonnistuminen on kiinteä osa kehittymistä ja oppimista. Muuttumattomaan ajattelutapaan kallistuvat ihmiset sen sijaan jo lähtökohtaisesti välttävät haasteita, sillä heille epäonnistuminen on vain osoitus heidän kyvyttömyydestään jossain asiassa.

Mihin ryhmään sinä kuulut? Entä mitä kirjoitat omaan LinkedIn profiiliisi? Ja oletko jo oivaltanut vastuunkannon merkityksen?

 

Jari

 

P.S. Linkkarin ”summary” osioon mahtuu 2000 merkkiä välilyönteineen. Kirjoita siihen edellä mainittuja asioita, ja myös yhteystietosi, mistä sinut saa kiinni (sähköposti ja puhelin). Otsikkokenttään mahtuu 120 merkkiä, joten ole siinäkin ytimekäs – kerro, mitä haluat ja minkä alan osaajaksi olet opiskelimassa. Aloita otsikko sanoilla ”Looking for…”. Suosittelen englanninkielistä LinkedIn-profiilia!

 



LUONTAISET TAIPUMUKSET™ -VALMENTAJISTA ESITTELYSSÄ

TANJA MERONEN, KETTU valmennus ja viestintä



Tanja valmentajana

KETTU valmennuksen LUONTAISET TAIPUMUKSET™ -palvelut

 

Kirjoittaja:luontaisettaipumukset

2 kommenttia

  1. Jasmina /

    Hei. Kiitos tästä artikkelista, josta on kyllä paljon apua oman LinkedIn- profiilin kehittämisessä. Itse hurahdin Linkkariin vuosi sitten – tosin profiilin loin jo vuonna 2017 kun pääsin korkeakouluun opiskelemaan. Siitä lähtien on ollut sellainen fiilis, että kannatti. 🙂

    Tuli mieleen, kun mainitsit artikkelissa, että suosittelet englanninkielisen profiilin tekemistä… Olen jostain lukenut, että jos kiinnostaa työskennellä kansainvälisestikin, niin suositeltavaa on pelkkä englanti. Olen myös löytänyt suomenkielisiä LI- profiileja (siis se summary, työkokemus jne. tiedot suomen kielellä). Mikä on siis paras ratkaisu?

    Vastaa
    • Jari Saarenpää /

      Hei Jasmina! Kiitos palautteesta. Suosittelen englanninkielistä profiilia, koska se antaa laajemman mahdollisuuden verkostoitumiseen sekä jatkossa verkoston avulla työskentelyyn.

      Vastaa

Vastaa käyttäjälle Jari Saarenpää Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *