Kirjoittaja: FM Kari Helin |
Joitakin vuosia sitten julkaistiin tutkimus, jossa oli haastateltu autoilijoita. Yksi kysymyksistä kuului: Oletko autokuskina keskitasoa parempi, keskitasoa vai keskitasoa huonompi? Tutkimuksen mukaan keskitasoa parempia autokuskeja oli yli 70 % ja keskitasoa huonompia ei laisinkaan. Jutun lopussa paljastan, missä huonot autokuskit piileksivät.
Amerikkalainen ajattelutyylien tutkija tri Henry L. Thomson esittää kirjassaan Jung’s Functions and Attitudes, että ihmisillä on neljä erityyppistä muistia, joista yksi toimii erinomaisesti, yksi hyvin, yksi melko huonosti ja yksi pätkii jatkuvasti. Eli jokaisella meistä on Thomsonin mukaan sekä hyvä että huono muisti, riippuen siitä, millaisten asioiden muistamisesta on kyse. Autolla ajamiseen tulee ongelmia, jos siinä tarpeellisin muisti pätkii.
Ajattelu ja muisti
Carl Jungin mukaan ajattelumme rakentuu informaation hankkimisesta (ja tallentamisesta) ja johtopäätösten tekemisestä (ja tallentamisesta). Hänen teoriansa mukaan informaatiota on kahta päätyyppiä: aisteilla havaittavaa (S = Sensing) ja kuviteltua (N = iNtuition). Myös johtopäätöksiä teemme kahdella erilaisella tavalla: loogisesti päättelemällä (T = Thinking) ja asioita arvottamalla (F = Feeling). Näitä ajattelun neljää osatekijää Jung nimitti ajattelun funktioiksi.
Carl Jungin mukaan ajattelumme rakentuu informaation hankkimisesta ja johtopäätösten tekemisestä. Share on X
Ajattelufunktioiden rakenne
Jokaisessa neljässä ajattelun funktioissa (S, N, T, F) on kaksi osaa:
- osa, joka suuntautuu ulkoiseen maailmaan, on luonteeltaan aisti, jonka tehtävänä on hankkia tuoretta tietoa ulkoisesta maailmasta
- osa, joka suuntautuu sisäiseen maailmaan, on luonteeltaan muisti, joka päivittyy jatkuvasti uudella informaatiolla (havainnoilla, kokemuksilla, johtopäätöksillä)
Ajattelun funktiot eivät ole tasavertaisessa asemassa toisiinsa nähden, vaan niillä on sisäinen arvojärjestys, joka pysyy samana läpi elämämme. Terveitä ajattelutyylejä on Jungin mallissa 16 erilaista. Ne merkataan nelikirjaimisina tunnuksina, tyyliin ESTJ.
Ongelmana eksyminen
Itselleni erityisiä vaikeuksia tuottaa johonkin uuteen paikkaan autolla ajaminen. Tästä syystä joudun käyttämään navigaattoria lähes joka paikassa.
Oma ajattelutyylini on INTJ, jonka funktioiden voimakkuusjärjestys näkyy alla. Pienet kirjaimet (i ja e) funktioiden tunnusten perässä kertovat funktioiden pääsuunnan: i = introvertti (sisäänpäin) ja e = ekstrovertti (ulospäin). Luonnesarake kertoo, millaisen informaation käsittelyyn kukin ajattelufunktio on erikoistunut. Voimakkuussarake kertoo ajattelufunktioiden suhteellisen tehokkuuden (omien kokemusteni perusteella).
MBTI-malliin riittävän hyvin perehtynyt henkilö näkee yllä olevasta erittelystä syyt vaikeuksiini suunnistaa liikenteessä.
- Tehokkain informaatiofunktioni N suuntautuu sisäiseen maailmaan, joten siitä ei ole ulkoisessa maailmassa toimittaessa (autolla ajattaessa) juurikaan hyötyä.
- Suunnistamisen kannalta tärkein, yksityiskohtia ulkoisessa maailmassa havaitseva, ajattelufunktioni ekstrovertti S, on teholtaan äärimmäisen heikko (5/100).
Heikoimman ajattelufunktion (Se) ylirasittaminen laukaisee helposti elimistössä stressireaktion, jonka seurauksena joku toiminta muuttuu kuluttavaksi ja ahdistavaksi.
Yksi konkreettinen esimerkki ulkoisen havaintokykyni (Se) heikkoudesta on nopeusrajoitusmerkkien huono huomaaminen. Vaimonikin on hoksannut sen ja toimii ajaessani apunavigaattorina: ”Kuusikymmentä, kiitos”.
Vaimoni varjossa
Ihan hävettää myöntää, että vaimoni on selvästi parempi autokuski kuin minä, joka kuulun ns. huonojen autokuskien harvalukuiseen joukkoon (Olen tosin ajanut, varovaisella tyylilläni, yli 50 vuotta ilman ainuttakaan kolaria). Kun ajamme esimerkiksi kesämökillemme, jonne on matkaa yli 250 kilometriä, vaimoni muistaa kaikkien valvontakameroiden – joita on yli 20 kappaletta – paikat. Minä vain muutaman. En osaa selittää eroa muuten kuin hänen ajattelutyylinsä (ISFP) paremmalla sopivuudella autolla ajamiseen.
ISFP:n parempi sopivuus autolla ajamiseen INTJ-tyyppiin verrattuna selittyy ainakin huomattavasti voimakkaammasta Se-funktiosta. Sen teho on ISFP:llä kuusi kertaa parempi (30/5=6) INTJ:llä.
Olen myös huomannut, että voimakkaan ulkoisen N-funktion omaavat henkilöt (ENFP, ENTP) pystyvät nopeasti oppimaan ja hahmottamaan ajoreittejä.
Nopeimmat autokuskit
Kun autoilijoita tarkastellaan kilpa-autojen kuljettajina ja luontaisten taipumusten näkökulmasta, kärkeen kiilaavat STP-tyypit (ESTP ja ISTP). Ensimmäinen perusteluni on se, että heidän voimakkain informaatiofunktionsa on S ja se suuntautuu ulkoiseen maailmaan. Lisäksi näiden tyyppien silmän ja käden välinen reaktionopeus (SP) on huippuluokkaa (tästä on tehty tutkimuksia). Kolmas nopeutta kasvattava tekijä, varsinkin ISTP:llä, on ”kylmät hermot” (F on taipumuksista heikoin). Se eliminoi turhat ”pelkojarrutukset”. Kimi Räikkönen onkin ollut pitkään malliesimerkkini ISTP-ajattelutyylistä.
Missä ovat muut huonot autokuskit?
Jutun alussa viittasin tutkimukseen, jossa yli 70 % vastaajista uskoi kuuluvansa keskiarvoa parempiin autokuskeihin. Miten tämä voidaan selittää? Yksi psykologi kuvasi ratkaisun seuraavasti.
Kun ihmiselle esitetään kysymys oletko sinä hyvä jossakin asiassa, tässä tapauksessa autolla ajamisessa, hän ensimmäisenä muodostaa mielessään hyvyyden kriteerin tai kriteerit. Alitajuisesti ihminen valitsee arvion pääkriteeriksi itselle edullisen asian esimerkiksi ajovuosien määrän, kolarien määrän, miten monet sakot hän on saanut, kuinka nopeasti hän uskaltaa ajaa, onko hän joskus ajanut kilpaa, miten hyvä auto hänellä on, jne. Lähes jokainen löytää itselleen sellaisen kriteerin, joka oikeuttaa hänet keskiarvon paremmalle puolelle.
Lukija on varmaankin huomannut, että olen itse valinnut hyvän autokuskin kriteereiksi vaivattoman perille löytämisen ja nopeusrajoitusmerkkien huomaamisen ja noudattamisen. Itse yletän keskiarvoon vain navigaattorin suosiollisella avustuksella. Eli kun taipumukset ovat heikot, otetaan tekniikka avuksi.
|kuvat Shutterstock|