jari-kasvokuva_kehys__web3-0

Kirjoittaja: valmentaja Jari Saarenpää |

 

Olen loputtoman kiinnostunut ihmisen mielestä ja sen kehittämismahdollisuuksista. Nyt 47 vuoden ikään päästyäni olen myös löytänyt omakohtaisen kokemuksen kautta kiinnostukselleni otsikon – Miten voin myötätuntoisuutta kehittämällä lisätä toisten ihmisten auttamista, jota kautta myös oma hyvinvointini ja onnellisuuden kokemukseni lisääntyy? Kirjoitin myötätunnon kehittämisestä aiemmin jutussa ” Miksi toiset onnistuvat johtamisessa paremmin kuin toiset?”, joka sinun myös kannattaa lukea, jotta saat viritettyä oman mantelitumakkeesi toimimaan oikein!

Tunnet varmasti mantelitumakkeen tarinan jo koulusta – taistele tai pakene- reaktiosta siis on kysymys. Tieteellinen tutkimus on aikojen alusta alkaen keskittynyt lähinnä mantelitumakkeen (latin. corpus amygdaloideum) reaktioihin, jotka näkyvät ihmisen itsekkyytenä. Tätä samaa genreä ovat edustaneet myös länsimaiset filosofit – ihmisen itsekkyys on ollut filosofoinnin keskiössä viimeiset parisen tuhatta vuotta! Aivotutkimuksessa tämä on näkynyt ihmisen aivojen kaksinapaistamisessa – alkukantaisten liskoaivojen, jossa myös mantelitumake sijaitsee, on ajateltu edustavan tunnetta ja ihmislajille myöhemmin kehittynyt aivojen etuotsalohko on järjen ja ihmisen hyveiden tyyssija. Alkukantaisten liskoaivojen on ajateltu olevan täysin hallitsemattomia – tunteiden ja tunnetilojen täysin vietävissä. Samalla ihmisen rationaalisen ajattelun on nähty olevan se osa ajattelu, joka on vapaa ”turhista intohimoista”. Laitoin sitaatteihin, koska moni länsimainen ihminen ajattelee intohimoista aika negatiivisesti, mutta eipä se ole ihmekään, jos filosofit on tuutannut pari tuhatta vuotta asiaa yksisilmäisesti!

länsimainen ihminen ajattelee intohimoista aika negatiivisesti

 

Voit itse säätää oman mantelitumakkeesi toimintaa

Nyt alkaa aivotutkimuksessa tapahtua isoja! Aivan juuri julkaistun tutkimuksen mukaan ihminen voi itse säätää oman mantelitumakkeen vastetta. Psykologit William Cunningham Toronton yliopistosta sekä Alexander Todorov Princetonin yliopistosta kollegoineen ovat löytäneet magneettitutkimuksen avulla todisteita, jotka osoittavat tämän yhteyden olemassaolon. Yksinkertaistettuna johtopäätös on mahtava – voit virittää oman mantelitumakkeesi reaktiota itsekkäistä tavoitteista kohti myötätuntoisuutta. Tätä jälkimmäistä tilaa kutsutaan sivistyssanalla altruismiksi, mikä tarkoittaa pyyteetöntä toisen ihmisen auttamista. Et siis odota mitään vastapalvelusta, kun autat toista. Upeinta toisen ihmisen pyyteettömässä auttamisessa on se, että se lisää myös sinun hyvinvointia ja onnellisuuden kokemustasi! Kannattaisiko siis opetella perusteita tämän koneen virittämiseksi?

 

Viritetään mopo ensin

Insinöörinä koneen virittäminen on aika loogista puuhaa. Kerronpa lyhyen tarinan nuoruusvuosista, niin ymmärrät, että ei se koneen virittäminen ole kovin vaikeaa, kun tietää mitä tekee. Sain ensimmäisen mopon mökille seitsemän ikäisenä. Faarin pappatunturi siirtyi lastenlapsille, kun faarilla ei enää pysynyt mopo käsissä. Sitäpä sitten kaksosveljen kanssa alettiin ruuvaamaan joka puolelta, että mopo saatiin kulkemaan lujempaa. Säädettiin kaasutinta, suurennettiin imuaukkoa ja kevennettiin pakoputkea naapureiden sietokynnyksen rajoille. Niin ja muutettiin rataskokoa, että suorilla saatiin vielä vähän enemmän vauhtia. Selkeä syy-seuraussuhde löytyi jokaiselle ruuvauksen kohteelle. Ensin ruuvattiin ja sitten testattiin, oliko ruuvaamisella vaikutusta lopputulokseen. Osalla oli ja osalla ei, mutta hauskaa oli ja tekemistä piisasi. Tämän syy-seuraussuhteen toivon sinun nyt vievät tästä tarinasta mantelitumakkeen virittämiseen.

taistele ja pakene reaktio

Mantelitumakkeen on ajateltu tähänastisissa aivotutkimuksissa toimivan aina samalla tavalla – taistele ja pakene reaktiolle olisi olemassa yksi ohjelmointi, joka ei ole tietoisessa ihmisen mielessä. Uusin aivotutkimus on nyt pystynyt osoittamaan, että mantelitumake ei suinkaan ole ”staabi virkamieskoneisto” vaan hyvin dynaaminen elin aivoissa. Mantelitumakkeessa on useampia sisääntulo- ja ulosmenoreittejä. Nämä reitit liittyvät muihin tärkeisiin aivojen osa-alueisiin ja erityisesti sisääntuloreittejä pystyy virittämään, kun tietää miten se tehdään. Jos olet skeptinen, lue ensi alkuun vaikka juuri painosta tullut tieteellinen kirja Positive Neuroscience, 1st Edition, Joshua D. Greene, India Morrison, Martin E. P. Seligman.

 

Ajattelulla on vaikutusta!

Perinteisen käsityksen mukaan mantelitumakkeen reaktioita ohjaa ainoastaan sensoriset ärsykkeet, joita saamme viiden aistimme kautta sekä tunnemuistimme kautta. Uusin tutkimus osoittaa, että myös etuotsalohkon kautta tulevalla ajattelulla on vaikutusta mantelitumakkeen reaktioihin. Tämä antaa mantelitumakkeen viritykselle hyvän lähtökohdan, kuten tutkijat yhteenvedossa toteavat. Voimme siis itse osin päättää, miten toimimme erilaisissa tilanteissa, joissa joudumme nopean päätöksenteon eteen. Samassa tutkimusyhteenvedossa muuten mainitaan, että nopealla päätöksenteolla ja toisten huomioon ottamisella on positiivinen korrelaatio. Suomeksi – mitä paineisemmassa tilassa teet päätöksiä, sitä todennäköisemmin otat muita enemmän huomioon. Mielenkiintoinen löydös, mikä osaltaan saattaa selittää ihmislajin eloonjäämistä ja kehittymistä. Ei siis turhaan sanota, että ihminen on sosiaalinen eläin.

Minkälaisilla ajatuksilla voit parhaiten virittää mantelitumaketta toimimaan toisten parhaaksi? Eli siis virittää sellainen koneisto itselle, että voit itsekin pitkällä juoksulla hyvin ja koet onnellisuutta? Tutkimus osoittaa selkeän yhteyden ihmisen perustarpeiden, tavoitteiden ja arvojen sekä mantelitumakkeen ohjauksen välillä. Olennaista on, että mantelitumakkeen toiminta on motivaatiosidonnaista – toiminta vaihtelee riippuen siitä, miten hyvin sinulla on erilaiset perustarpeet tyydytetty, tavoitteet kirkkaana mielessä sekä arvomaailma kirkastettu. Tutkimuksessa tehtiin kokeita mm. nälkäisenä oleville ihmisille, jolloin huomattiin, että selkeätkään tavoitteet ja kirkas arvomaailma ei auta tekemään viisaita ratkaisuja, koska nälkä perustarpeena sumentaa mielen. Tässä siis mantelitumakkeella on selkeä rooli erilaisen informaation keskusyksikkönä, hubina. Perustarpeet täytyy siis olla tyydytettyinä, jotta voit luoda perusedellytykset mantelitumakkeesi hyvälle toiminnalle. Tämän on jo aikaa sitten tiennyt eräs suomalainen elintarvikeyritys, jonka mainos on jäänyt elämään – ”Hyvä ruoka, parempi mieli”.

Minkälaisilla ajatuksilla voit parhaiten virittää mantelitumaketta toimimaan toisten parhaaksi? Klikkaa ja Twiittaa

”Hyvä ruoka, parempi mieli”.

 

Varmista toimintaympäristö!

Toinen perusedellytys mantelitumakkeen hyvälle perusviritykselle on ympäristö, jossa mantelitumake on. Yksi keskeisiä mantelitumakkeen toimintaa säätäviä osasia on neuropeptidit, jotka myös ovat tieteellisen tutkimuksen valokeilassa. Olen kirjoittanut oksitosiinihormoonista aiemminkin, ja niinhän se taas sieltä pomppasi mantelitumakkeenkin virittämisessä esille. Mitä enemmän elimistössäsi on oksitosiinia, sitä todennäköisemmin mantelitumake valitsee positiivisen ulostulon eli teet ratkaisuja, jotka edesauttavat toisten ihmisten hyvinvointia. Itsekkyyden pahin vihollinen näyttää olevan juuri tuo tärkeä neuropeptidi, oksitosiini, joka vähentää mantelitumakkeen ”pelkoherkkyyttä”.

Kun perustarpeet on tyydytetty ja oksitosiiniä on riittävästi kropassa, tavoitteiden asettaminen saa tilaa mantelitumakkeen ohjaamisessa. Tavoitteiden asettaminen on lopulta aika yksinkertaista – asetat itsellesi tavoitteen ja pidät huolen siitä, että tavoite on jatkuvasti mielessäsi. Kyseessä on sama ilmiö kuin ”sitä saat, mitä mittaat”-ilmiössä. Kun ryhdyt ajattelemaan toisten ihmisten auttamista, alat huomaamaan yhä enemmän mahdollisuuksia auttaa toista ihmistä. Saat varsin nopeasti aikaiseksi positiivisen kierteen, jolla on itseään tehostava vaikutus myös mantelitumakkeen ohjaamisessa. Pelkoon perustuvat ratkaisut vähenevät, jolloin positiivisemmille ajatuksille syntyy lisää tilaa. Näitä tavoitteita voit vielä syventää kirkastamalla omia arvojasi, jolloin saat lisää syvyyttä ja pitkäkestoisuutta omiin tavoitteisiisi.

Koska sinä alat virittää omaa mantelitumakettasi? Ei ole lopulta kovin vaikea homma, kun vain päätät aloittaa!

Jari

|kuvat Shutterstock|

Kirjoittaja:luontaisettaipumukset

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *