Kirjoittaja: FM Kari Helin

Stressiä on kahdenlaista: lyhytkestoista ja pitkäkestoista. Lyhytkestoinen stressi kestää sekunteja tai minuutteja, pitkäkestoinen päiviä tai viikkoja. Nyrkkisääntö on, että lyhytkestoinen stressi on hyödyllinen ja pitempikestoinen haitallinen, joskus suorastaan vaarallinen.

 

Lyhytkestoinen stressi

Aivoissamme on mantelitumake niminen elin, joka kaiken aikaa tarkkailee ympäristöä. Jos se havaitsee joitakin vaaran merkkejä, se suuntaa huomion (näkö, kuulo, haju, …) havainnon suuntaan. Jos aivot tulkitsevat havainnon uhkaavaksi, meissä laukeaa stressireaktio, joka virittää elimistömme muutamassa sekunnissa ”selviytymismoodiin”, jossa esimerkiksi sydämen syke kohoaa muutamassa sekunnissa moninkertaiseksi. Samalla purkautuu moninkertainen määrä energiaa.

Ylikierroksilla toimiminen muuttuu vaaralliseksi vasta kun ylikierrokset jatkuvat useita päiviä tai viikkoja. Stressitila heikentää mm. immuunijärjestelmän toimintaa, jolloin syöpäsoluja syntyy enemmän kuin immuunijärjestelmä ehtii tuhoamaan. Vatsahaava, vatsasyöpä ja uupuminen ovat tyypillisiä seurauksia pitkään jatkuneesta stressistä.

 

Jungin näkökulma stressiin

Jungin mukaan ihmisessä on kaksi puolta: persoona ja varjo. Persoona sisältää asioita ja ominaisuuksia, joita me mielellään kerromme ja näytämme muille. Persoona on eräänlainen naamio, joka peittää meidän negatiiviset puolemme. Varjo sisältää myös taitoja ja toimintamalleja, joihin turvaudumme vasta viimeisenä keinona. Omaa varjoa on vaikea tunnistaa osaksi itseä, koska psyyke eristää sen persoonasta.

Ihmisten persoonat ovat sisällöltään erilaisia. Niin ovat myöskin varjot. Jung rakensi mallin, jonka avulla voidaan ajattelutyylistä päätellä millaisia muutoksia ajattelussa ja toiminnassa tapahtuu stressin myötä.

Kun ihminen on stressaantunut, sairas tai humalassa, heikoin ajattelufunktio saattaa kaapata vallan ja alkaa toimia arvaamattomalla tavalla. Esimerkiksi ISTJ, jolla on normaalisti jalat tukevasti maassa, alkaa nähdä stressaantuneena mitä kummallisempia mörköjä.

 

Kun ihminen on stressaantunut, heikoin ajattelufunktio saattaa kaapata vallan ja alkaa toimia arvaamattomalla tavalla Klikkaa ja Twiittaa

 

BigFiven näkökulma stressiin

Ihmisillä on suuria yksilöllisiä eroja stressaantumisessa. Tätä eroa kutsutaan persoonallisuuden piirreteoriassa (BigFive) Neuroottisuudeksi. Sen vastakohta on kyky olla hermostumatta. LUONTAISET TAIPUMUKSET™ ja BigFive poikkeavat toistaan siitä, että LUONTAISET TAIPUMUKSET™ -mallissa on neljä taipumusulottuvuutta, joiden välillä on riippuvuuksia, mm. tasapainosääntöjä.  BigFive-mallissa on viisi toisistaan riippumatonta taipumusulottuvuutta, joista neuroottisuus on yksi.

BigFive- malli ei siis kuvaa sitä millaiseksi ajattelumme ja toimintamme stressaantuneena muuttuu, vaan sitä miten helposti me stressaannumme. Vastaavasti LUONTAISET TAIPUMUKSET™ -malli ei kuvaa sitä, miten helposti me stressaannumme, vaan sitä millaisia muutoksia ajattelu- ja toimintatyylissämme tapahtuu, kun stressaannumme.

 

Kilpaurheilijan stressi

Toimin 1980-luvulla erään jääkiekkojoukkueen henkisenä sparraajana. Haasteen kuvasi joukkueen valmentaja seuraavasti: ”Me olemme päässeet kahtena vuonna peräkkäin ylemmän sarjan karsintoihin, mutta hävinneet ratkaisevan ottelun kummallakin kerralla. ”Nytkin me johdamme omaa sarjaamme, mutta pelaajiin on tarttunut pelko, että meille käy samalla tavalla kuin kahtena edellisenä vuonna.”

Ensimmäisessä tapaamisessa kartoitin pelaajien käsitykset siitä, mistä pelin tason heikkeneminen ratkaisevassa ottelussa voisi johtua. Analyysin tulos voidaan kiteyttää lauseeseen: ”Me jännitimme liikaa.” Kehityskohteeksi otimme jännityksen vähentämisen.

Jännityksen jaoimme kahteen tyyppiin: ennen peliä tapahtuvaan jännittämiseen ja pelin aikaiseen jännittämiseen. Ennen peliä tapahtuvan jännityksen huonoin puoli on, että se purkaa henkistä latautumista liian aikaisin. Pelin aikainen jännittäminen näkyy mailan liiallisena puristamisena, joka tekee sekä syötöistä että laukauksista epätarkkoja.

Pyysin jokaista pelaajaa miettimään vähintään yhden asian, joka voisi pitää heidän ajatukset poissa pelistä edeltävinä päivinä ja ennen kaikkea peliä edeltävinä tunteina. Jokainen pelaaja nimesi vähintään yhden asian. Peliaikaista jännitystä voidaan vähentää ainakin kahdella keinolla: hengittämällä muutaman minuutin välein mahdollisimman syvään ja hyräilemään jotakin suosikkibiisiä.

Joukkue eteni ratkaisevaan otteluun, paljon energisempänä ja vähemmän pelokkaana kuin kahtena aikaisempana vuonna. Vastustaja oli kipsissä pelin alussa ja teki muutaman pahan virheen. Tilanne oli hetkessä 3-0 ja lopputulos murskaava 6-0. Minäkin sain kantaa pienen hetken sankarin viittaa!

Muutamat onnistuneet kokeiluni henkisen sparrauksen sektorilla tavoittivat myös Suomen jääkiekkojoukkueen senhetkiset valmentajat (Alpo Suhosen ja Rauno Korven), jotka pyysivät minua käymään ideoitani läpi silloisen maajoukkueen kanssa.

 

Erityisherkät ihmiset

1990-luvulla alkoi ilmestyä tutkimuksia siitä, että osa ihmisistä reagoi normaalia herkemmin erilaisiin ulkoisiin ärsykkeisiin. Tämä piirre pääsi mukaan viiden tärkeimmän persoonallisuuden piirteen malliin (BigFive). Siinä se sai nimen Neuroottisuus, jota myöhemmin alettiin kutsua tunneherkkyydeksi ja erityisherkkyydeksi.

Wikipedia kuvaa erityisherkkyyttä seuraavasti.

Käsitteen “erityisherkkä” (highly sensitive person, HSP) on kehittänyt psykologian tohtori, psykoterapeutti Elaine Aron, joka on tutkinut erityisherkkyyttä 1990-luvulta alkaen. Ilmiötä voidaan kuvata myös termillä tunne- ja aistiherkkyys. Aronin mukaan noin 15–20 % ihmisistä on hermostoltaan erityisen herkkiä. Herkkyys ilmenee niin miehissä, naisissa kuin lapsissakin kaikissa kulttuureissa. Ainakin sadalla eläinlajilla on havaittu samankaltaista herkkyyttä.

 

Yhteenveto

Lukemani ja kokemani perusteella suurin vaara stressaantua ja uupua on herkillä ja tunnollisilla ihmisillä. He eivät halua pahoittaa toisten mieltä. Vastaavasti pienin vaara on niillä, jotka osaavat pitää puoliaan.

 

Kari

 

Tilaa tästä


 

Kirjoittaja:luontaisettaipumukset

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *