Kirjoittaja: FM Kari Helin 

 

Luovuutta ja sen eri muotoja tarvitaan paljon työelämässä. Luovuus ei ole vain joidenkin meistä ominaisuus, vaan sitä on jokaisessa ja sitä voi myös itsessään kehittää. Luovuus vaatii kuitenkin hyvin toimiakseen suotuisat olosuhteet, joista yksi tällainen on psykologinen turvallisuus. Tässä artikkelissa Kari Helin antaa hyvin konkreettisia neuvoja, miten edistää luovuutta. Hän tarjoaa hyödynnettäväksi menetelmiä, jotka huomioivat tuon turvallisuuden tunteen tarpeen, jotta mieli pystyy mahdollisimman vapaasti ja uskaliaasti tuottamaan uusia ideoita. 

 

Luova ajattelu

 

LUONTAISET TAIPUMUKSET™ -mallissa on ulottuvuus, jolla on nimi Ulkoinen elämäntyyli. Toisessa päässä on tunnus J, joka tulee sanasta Judging ja toisessa päässä tunnus P, joka tulee sanasta Perceiving. J-taipumuksen edustajia kutsun tässä jutussa Supistajiksi ja P-taipumuksen edustajia Laajentajiksi.

– Laajentajat (P) hakevat jatkuvasti lisää ideoita

– Supistajat (J) yrittävät päästä asiassa eteenpäin

Luovaa ajattelua on helppo kuvata ja ymmärtää tämän taipumusparin kautta. Sen toisessa päässä on konvergenssi, joka supistaa. Sen vastakohta on divergenssi joka laajentaa.

Yksi luovuuden logiikka on seuraava:

Mitä enemmän meillä on vaihtoehtoja, sitä suurempi on todennäköisyys, että vaihtoehtojen joukossa on hyviä.

Laajentavan ajattelun tärkeimmät osatekijät ovat

  • Ideointikyky
  • Unelmointi
  • Mielikuvitus

Supistavan ajattelun tärkeimmät osatekijät ovat

  • Analyyttisyys
  • Asiantuntemus
  • Kriittisyys

Koulu arvostaa supistavaa ajattelua (analyyttisyys, asiantuntemus, kriittisyys) huomattavasti enemmän kuin laajentavaa ajattelua. Koulu sammuttaa tehokkaasti laajentavan ajattelun.

 

Miten luovaa ajattelua harjoitellaan?

 

Olen toiminut pitkään luovan ajattelun, tarkemmin sanottuna luovan ongelmanratkaisun, valmentajana.

Ilmoittauduin 70-luvun lopulla INSKO:n järjestämään luovan ajattelun kirjekurssiin. Kurssin alussa oli luovan ajattelun testi, jonka tulos oli tyrmistyttävä: lähes kaikkien osallistujien pisteet riittivät vain alimpaan luokkaan. Yksi osallistuja pääsi kuitenkin neljänteen eli toiseksi korkeimpaan luokkaan. Tämä kaveri kertoi osallistuneen vähän aikaisemmin INSKO:n järjestämään kaksipäiväiseen luovan ongelmanratkaisun koulutukseen.

Vaikka tulokseni oli yllättävän huono, se oli samalla kiinnostusta herättävä. Päätin, että en ole ohjelman loppukokeessa heikoimmassa luokassa. Ja näin kävikin. Olin noussut aktiivisella harjoittelulla suoraan ylimpään luokkaan.

Ensimmäinen oivallukseni oli sienivertaus. ”Ideat ovat kuin sienet. Ne nousevat näkyviin vasta kun ulkoiset olosuhteet (lämpötila ja kosteus) ovat sopivat.” Luovan ajattelun kohdalla tärkein olosuhdetekijä on psykologinen turvallisuus. Ideat pelkäävät eniten kritiikkiä, sekä omaa että muiden. Ulkoinen kritiikki saadaan loppumaan kieltämällä kritiikki ideoinnin ajaksi. Oman sisäisen kritiikin vähentäminen oli astetta suurempi haaste.

 

Luovan ajattelun kohdalla tärkein olosuhdetekijä on psykologinen turvallisuus. Ideat pelkäävät eniten kritiikkiä, sekä omaa että muiden. Share on X

 

Turun yliopiston psykologian apulaisprofessori Jorma Heikkilä, jonka kanssa pidin useita luovuuskoulutuksia, oli minun oma guruni tällä alueella. Hän kritisoi koululaitosta siinä, että koulu leimasi mielikuvituksen lasten ajatteluksi, josta piti koulussa päästä eroon. Hän antoi monia vinkkejä, miten omaa mielikuvitusta voi turvallisesti harjoitella. Olen kuvannut alla kuitenkin lähinnä itse oivaltamiani asioita.

 

Parityöskentely

 

Yksi psykologista turvallisuutta koskeva oivallukseni oli se, että ihmiset ajattelevat rohkeammin kahden hengen ryhmissä kuin yksinään. Yksilötyöskentelyn heikkous on siinä, että ideat ja mielipiteet personoituvat, tyyliin Kallen idea ja Kaisan idea. Jos Kaisan idea leimataan huonoksi, Kaisan rohkeus esittää uusia ideoita, heikkenee. Jos Kalle ja Kaisa muodostavat työparin, Kaisan idea muuttuukin ”meidän ideaksi”, jolloin yhteys henkilöön katkeaa.

Eniten parityöskentelystä hyötyvät introvertit, joille idean esittäminen isossa ryhmässä on huomattavasti suurempi haaste kuin ekstrovertillä.

 

Kritiikki valinnaksi

 

Toinen iso oivallukseni oli, että yksittäisiä ideoita ei kannata ruotia, vaan ideoista kannattaa valita vain lupaavimmat jatkokehittämistä varten. Tätä vaihetta aloimme kutsua ristiin arvioimiseksi. Kahden hengen pienryhmään syntyy kaksi roolia: kertojan rooli ja kuuntelijan rooli. Roolia vaihdettiin useita kertoja 5 minuutin aikana. Kun pienryhmän kokoa kasvatetaan 1-2 ihmisellä, pienryhmään avautuu kriitikon rooli. Tällöin ideoiden määrä selvästi vähenee.

 

Peräkkäin käsittelystä rinnakkain käsittelyyn

 

Tavallisissa kokousmalleissa asioiden käsittely tapahtuu niin, että puheenjohtaja nostaa käsittelyyn asian kerrallaan. Joku, yleensä ekstrovertti, tekee ensimmäisen ratkaisuehdotuksen. Joku toinen ottaa kantaa tehtyyn ehdotukseen, kertoen mitä vikoja esitetyssä ratkaisuideassa on. Ihmiset huomaavat toisten ideoissa nopeammin heikkoudet kuin hyvät puolet. Perinteinen kokousmalli on tavattoman huono innovointiin.

Ratkaisimme tämän ongelman niin, että rakensimme työtaulun, johon keräsimme kaikkien työparien 3-4 parasta ehdotusta. Sitten jokainen työpari sai ”pelastaa” yhden oman idean ja kolme muiden parasta ehdotusta. Lopuksi samaa tarkoittavat ideat yhdistettiin ja kannatusta saamattomat ideat poistettiin työtaululta. Näin saadaan parhaat ideat selville ilman kritiikkiä. Edellä kuvattu työtaulu on eräänlainen ajatusten narikka, jossa jokainen voi vaihtaa omia ajatuksiaan tuoreempiin. Se on luovuutta parhaimmillaan.

 

Huoneen sisustus

 

Tuumatalkoot-tekniikkaa kehitettäessä huomasimme, että innovointitilan kalustaminen vaikutti paljon ideoiden määrään ja laatuun. Ensin huomattiin pöytien ajatuksia rajoittava vaikutus. Kun pöydät vietiin pois, ideoiden määrä lisääntyi 20-30 %. Tästä oivalluksesta innostuneena, veimme myös tuolit pois ja tilalle jokainen sai huopakynän. Eli osallistujat kävelivät ideoinnin aikana ja kirjoittivat tai piirsivät ideoitaan seinälle ripustettuihin fläppeihin. Ideoinnin aikana ei saanut puhua eikä kirjoittaa kahta ideaa peräkkäin samaan fläppiin. Noin 20 minuutin kuluttua fläpit olivat täynnä ideoita. Jokainen tuotti keskimäärin 10 ideaa. Ideoiden määrä lisääntyi 20-30 %. Yleensä parhaat ideat olivat fläppien alalaidassa.

Tämä kertoo siitä, että tutut ratkaisumallit syntyvät ensin ja ihan uudenlaiset ajatukset vasta niiden jälkeen.

 

Pulaa hyvistä ideoijista

 

Kun tekniikka (Tuumatalkoot) alkoi olla valmis, ensimmäinen suurempi haasteemme oli löytää enemmän tuoreita ideoita eli ihmisiä, joilla vahva P-taipumus oli riittävän voimakas divergenssi. Asiantuntijoista (konvergenssi) ei ollut pulaa. Minä suunnittelin ja organisoin pienen kampanjan hyvien ideoijien löytämiseksi.

Aloitin kampanjan tehtaan johtoryhmästä. Pyysin jokaista kirjoittamaan laatimalleni lomakkeelle 5 idearikkaan ihmisen nimen. Myös oman nimen sai kirjoittaa. Keräsin lomakkeet ja tein yhteenvedon siitä, kuinka monta kertaa sama nimi esiintyi lomakkeilla. Täydensin kartoitusta vielä kysymällä samaa niiltä, jotka vähintään kaksi johtoryhmän jäsentä oli nostanut omalle listalleen.

Tämä oli vallan mainio keino, koska ideamäärät lisääntyivät moninkertaisiksi. Samalla ratkaisujen uutuusarvo kohosi selvästi. Noin 10 ihmistä oli saanut nimensä vähintään kaksi kertaa ideoijien listalle.

Kun organisoin innovointipalaverin, pyysin käsiteltävän haasteen vastuuhenkilöä valitsemaan 4-5 asiantuntijaa. Lähes poikkeuksetta henkilöillä oli J-taipumus. Minä valitsin näiden lisäksi 3-4 hyvää ideoijaa, joista lähes jokaisella oli P-taipumus. Palaverin alussa pääroolissa olivat ideoijat ja ratkaisuvaihtoehtojen kehittämisessä asiantuntijat. Nämä kokemukset vaikuttivat suuresti siihen, että kiinnostuin myöhemmin ihmisten ajattelutyylien erilaisuudesta.

Olen urani aikana vetänyt noin 100 kertaa Tuumatalkoot-innovointia oikeilla ongelmilla, joista suurin osa oli teknisiä. Lähes joka kerta löydettiin niin hyvä ratkaisumalli, että se tuntui jopa yllättävän hyvältä.

 

Kari

 

 



LUONTAISET TAIPUMUKSET™ -VALMENTAJISTA ESITTELYSSÄ

TANJA MERONEN, KETTU valmennus ja viestintä



Tanja valmentajana

KETTU valmennuksen LUONTAISET TAIPUMUKSET™ -palvelut

Kirjoittaja:luontaisettaipumukset

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *