Jari Saarenpää

Kirjoittaja: valmentaja Jari Saarenpää |

 

Eilen illalla kolahti. Pää oli onneksi tyynyn päällä, niin ei sattunut pahasti. Käsissäni oli Lauri Järvilehdon Tee itsestäsi mestariajattelija –kirja (Tammi 2012). Olen loputtoman utelias ymmärtämään ihmisen mielen prosesseista ja sain aivan uuden selityksen intuitiolle – miten olenkaan missannut tämän tähän saakka, vaikka luen tai kuuntelen puolentoista sataa tietokirjaa vuodessa. Yksin viimeisen kahden vuoden aikana olen hankkinut omaan ”käsikirjastoomme” parisen sataa kirjaa – jouduimme ostamaan pätkän kirjahyllyä lisää tuossa viime keväänä. Mutta nyt siis kolahti ja haluan heti jakaa sen sinun kanssasi, koska juttu on niin iso. Ainakin itse koen niin!

Olet varmasti pohtinut ihmisen mieltä jonkin verran, koska luet nyt tätäkin juttua. Odotat saavasi jotakin uutta tietoa ihmisen ajattelusta. Hyvä, jatka vaan lukemista, koska tässä kirjoituksessa paljastamani asia ihmisen ajattelusta voi olla sinulle yhtä käänteentekevä ymmärrystäsi ja sitä kautta omaa ajatteluasi ja elämääsi eteenpäin vievä asia kuin sen koen juuri nyt olevan minulle.

Järki ja tunne, mitä muuta meillä on?

Usein ajatellaan, että ihmisen toimintaa ohjaavat järki ja tunne. Ajattelun synnystä olen kirjoittanut aiemmin mm. postauksessa Mitä ajatuksia sinä päästät aivoihisi?. On hyvä tietää, miten ajatteluprosessi käynnistyy ja miten sitä voi itse ohjailla, sen verran kuin sitä oikeasti voi ohjailla. Tiedäthän tarinan elefantista ja pikkupojasta? Ihmisellä on kaksi keskeistä mielen osaa, tietoinen mieli ja tiedostamaton mieli. Näistä tuo ensiksi mainittu on pikkupoika, joka on elefantin ajurina ja elefantti on se tiedostamaton mieli. Niin kauan, kun kaikki menee sujuvasti, tuo pikkupoika – viimeksi kehittynyt etuotsalohkomme kuorikerros (prefrontal cortex) – hallitsee elefanttia ja kaikki menee mukavasti. Mutta anna olla, kun jokin ärsyke, yleensä puskista tuleva, saa elefantin viillintymään. Silloin ei tuo pikkupoika pysty millään tavalla kontrolloimaan tuota isoa luontokappaletta, jota alkukantaiset vaistot ohjaavat toimimaan. Ja yleensä sieltä löytyy nisäkkäille tyypillinen, mantelitumakkeen (amygdala) ohjaama taistele-jähmety-pakene- komentojonon jokin toiminto.

Järki ja tunne, mitä muuta meillä on?

Tehoa on, mutta missä?

Toinen näkökulma tietoisen ja tiedostamattoman mielen eroihin on niiden prosessointiteho. Tämä on tämän kirjoituksen kannalta erittäin olennainen tieto, siksi avaan sen nyt esimerkin valossa. Voisin toki kertoa, että aivotutkimuksissa on saatu todennettua, että tietoisen mielesi prosessorin teho on noin 400 bittiä sekunnissa. Ja tiedostamattoman mielen noin 11,2 miljoona bittiä sekunnissa. Ei sano minulle – insinööriydestäni huolimatta – juurikaan yhtään muuta kuin että onpa iso luku tuo jälkimmäinen… Siispä yksinkertainen vertaus, niin ymmärretään asia paremmin. Ainakin minua tämä on auttanut.

Piirrä siis nyt paperille ympyrä, jonka halkaisija on tasan 1 senttimetri. Eikös ollut aika helppo tehtävä. Piirrä seuraavaksi samalle paperille ympyrä, jonka halkaisija on 2,8km eli 2800metriä eli 280000 senttimetriä. Onnistuitko? Itse en onnistunut, mutta sain kyllä riittävän käsityksen siitä, että tiedostamaton mieli on supertietokone verrattuna tietoisen mielen laskutikkuuni!

Kolmas näkökulma – rajallinen muistimme

Vielä kolmas näkökulma ennen kuin mennään siihen oivallukseen. Tietoinen mieli – tuo viimeksi meille ihmisille kehittynyt etuotsalohkossa tapahtuva prosessointi – on heikon suorituskykynsä ohella myös muistikapasiteetiltaan erittäin rajallinen. Aivotutkimus on kiistatta todentanut, alkaen 1950-luvun tutkimuksista, että tietoinen mieli pystyy käsittelemään normaalilla ihmisellä korkeintaan noin seitsemän eri asiaa samanaikaisesti. Hyvä yleistys on 5-7 yksikköä, tuota lukua käytän itse, jotta ainakin pelaan varman päälle. Nämä 5-7 yhdenaikaista asiaa ihmisen tietoisessa työmuistissa on sitä, kun ”järkeilet” tai ”käytät järkeäsi” – tietoisen mielen laskutikku siellä yrittää selvittää rationaalisesti, miten jokin asia kannattaa tehdä tai olla tekemättä. Ihmisen tunnetussa kehityshistoriassa vallitsi pitkään käsitys, että ihmisen toiminta on pitkälti rationaalista ja perustuu tähän lajimme ylivertaiseen ominaisuuteen – rationaaliseen ajatteluun. Näin toki onkin, mutta vain sillä erotuksella, että olemme ainoa laji maapallolla, jolla etuotsalohko –laskutikku – on kehittynyt näinkin pitkälle!

Järki on kaikesta parjaamisestani huolimatta silti yksi merkittävimpiä ajattelun resursseja. Järjen käyttö tarkoittaa tietoista, tahdonvaraista ajatusprosessien ohjaamista. Järjen käyttöä on esimerkiksi laskutoimitusten tekeminen, looginen päättely ja argumentointi. Kun käytät järkeäsi, ohjaat tietoisesti erilaisia oppimiasi ajatusprosesseja toivottuun lopputulokseen. Tällöin olet tietoinen sekä itse prosessista että lopputuloksesta. Tässä järki eroaakin tunteesta ja intuitiosta – tunne- ja intuitiotoiminnassa prosessi pysyy näkymättömissä, koska se tapahtuu siellä tiedostamattomassa mielen kerroksessa. Meille ilmenee vain prosessin lopputulos – tunnekokemus tai oivallus. En käsittele tässä postauksessa tunneprosessia, vaan säästän sen toiseen juttuun, joten hypätään nyt tuohon otsikon kysymykseen.

Sarjaan- vai rinnankytkentä?

Sinulla on siis 5-7 yksikköä käytössä yhtäaikaisesti tietoisessa mielessäsi. Käytä näitä viisaasti, koska jos lisäät enemmän käsiteltäviä yksiköitä yhdellä kertaa, jokin aikaisempi putoaa prosessista pois – usein et edes sitä huomaa, mutta niin vaan käy. Intuitiota pidettiin pitkään tutkimuksissa filosofisena käsitteenä, kunnes aivan vasta viime vuosikymmeninä, aivotutkimuksen ottaessa isoja askeleita, intuitioon ja sen syntymekanismiin on päästy käsiksi. Tulokset ovat olleet hellyttävän yksimielisiä.

Intuitio on merkittävä ihmisen toimintaa ohjaava resurssi ja kaiken kukkuraksi –se näyttäisi olevan kaikista merkittävin ajattelutoimintamme yksittäinen resurssi!

Tästä löytyy valtavasti tutkimustietoa ja mainioita esimerkkejä esimerkiksi Malcolm Gladwellin kirjasta Blink (ilmestynyt myös Suomeksi nimellä Välähdys – alitajuisen ajattelun voima, WSOY 2013).

Intuitio on merkittävä ihmisen toimintaa ohjaava resurssi

Intuition avulla ihmiset kykenevät mitä huikeimpiin suorituksiin. Intuitio on myös paras päätöksenteon resurssi silloin, kun päätettävään asiaan liittyvät muuttujat ylittävät tietoisen järjen rajat. Siis muuttujia on määrällisesti enemmän kuin 5-7. Miten tämä selittyy? Selitys, se oivallus josta alussa kirjoitin, on lopulta erittäin looginen ja yksinkertainen. Kerron sen seuraavaksi lyhyen oppimäärän kautta, voit lukea lisää sekä Lauri Järvilehdon kirjasta että Malcolm Gladwellin mainiosta tieteellisiä tutkimuksia koostavasta kirjasta.

Tässäkin lajissa harjoittelu tekee mestarin!

Opimme harjaantuneisuuden kautta toimimaan yhä tehokkaammin ja jouhevammin eri elämäntilanteissa. Pianisti oppii liikuttamaan sormiaan koskettimilla tuottaen huikeita musiikkielämyksiä. Pikajuoksija Usain Bolt pinkoo satasen melkein yhdeksään ja puoleen sekuntiin. Menestyksekkään yrityksen johtaja kertoo uutisissa, että investoimme uuteen teknologiaan miljoonia, koska se on yksinkertaisesti meidän mielestämme paras tulevaisuuden teknologia. Jokaisessa tapauksessa taustalla on mittava määrä lajikohtaista harjoittelua. Harjaannumme hyväksi, kun harjoittelemme periksi antamattomalla tarmokkuudella. Päätöksentekoon liittyen intuitio ei ole kuitenkaan jokaisen päähänpiston seuraamista, vaan oman (toimi)alansa syvällisen tuntemisen ja harjoittelun kautta tapahtuvaa tiedostamatonta päättelyä.

Intuitiivisen päätöksenteon logiikka on yksinkertainen, vaikka itse prosessit ihmisen mielessä ovat vielä isolta osin meille mysteerejä. Ihmisen mielen ajatusskriptit – ajattelun käsikirjoitus – muovautuu harjoittelun kautta. Mieti vaikka teatterinäyttelijää tai pianistia, joka pystyy vetämään tuntien esityksen ”ulkomuistista”. Kyseessä on kovan harjoittelun tulos. Aivan samalla tavalla ihminen kehittää lajikohtaista osaamistaan myös päätöksentekoon liittyen – harjaantuneet ajatusprosessit tuottavat jatkuvasti uusia käyttökelpoisia oivalluksia, jotka kumpuavat syvältä tiedostamattomasta mielestä. Siis tuolta kymmeniä tuhansia kertoja tehokkaammasta ajattelun prosessorista, kuin meidän tietoisen mielemme laskutikku koskaan kykenee tuottamaan. Kun olet toiminut vuosia tietyllä alalla ja hankkinut koulutuksen ja käytännön kokemuksen kautta siinä rautaisen osaamisen, on mieleesi painunut lukematon määrä tuohon alaan liittyviä ajatusskriptejä, käsikirjoituksia. Toisin kuin laskutikkumuistissasi, joka nukkumaan mennessä sammuttaa itse omat valonsa, nämä skriptit pyörivät tiedostamattomassa mielessäsi taukoamatta. Ajattelun assosaation lain mukaan (palaan tähän käsitteeseen myöhemmässä postauksessa) nämä taukoamatta pyörivät skriptit synnyttävät jatkuvasti uudenlaisia mielleyhtymiä. Ja koska kaiken perustana on rautainen alan tuntemus ja osaaminen, voit olla varma siitä, että mieleesi juolahtava ajatus on kuin onkin tähän tilanteeseen toimivin mahdollinen ratkaisu!

harjoittelu tekee mestarin!

Jos siis olet oman alasi guru – tai ainakin huippuhyvä osaaja – suosittelen luottamaan intuitiivisen ajattelun voimaan. Syötä intuitiollesi illalla nukkumaan mennessä konkreettinen kysymys, johon pyydät intuitioltasi vastausta. Saatat hämmästyä aamulla, kun heräät oivalluksiin. Mikäli olet asettanyt kysymyksen oikein eli olet sillä alueella asiantuntija, on suuri todennäköisyys, että vastauksesi on helmi. Pidä siis ratkaisustasi tiukasti kiinni tiimisi palaverissa huomenna!

Jari

P.S. Pieni ”disclaimeri” tähän jälkikirjoituksena… Mitä enemmän harjoitat tämäntyyppistä ajattelun ajattelua, sitä taitavammaksi tulet siinä. On kuitenkin tärkeä tiedostaa, että myös intuitio voi toimia väärin. Koska intuitio perustuu tuoreimman aivotutkimuksen valossa skripteihin – ajattelun toistettuihin käsikirjoituksiin – myös skripti voi olla virheellisesti värittynyt. Näissä vääristymissä yksi suurimmista osatekijöistä on ennakkoluulot ja uskomukset, jotka voivat vääristää ajattelun lopputuloksen pahasti. Opiskelen tätä itse parhaillaan kaksipäiväisessä valmennuksessa, kerron lisää oivalluksistani alkavan kesän mittaan!

 

Juttu on julkaistu LinkedIn’ssä >>

Kirjoittaja:luontaisettaipumukset

4 kommenttia

  1. Jari /

    Moi Marja! Itse löysin tiedon Lauri Järvilehdon kirjasta “Tee itsestäsi mestariajattelija”. Lauri viittaa omassa kirjassaan psykologi Manfred Zimmermannin tutkimuksiin. Aiheesta löytyy tietoa Zimmermann, M. 1989: “The Nervous System in the Context of Information Theory” teoksessa R.F. Schmidt & G Thews (toim.), Human Physiology. Berlin: Springer-Verlag. 166-173. Toivottavasti pääset tällä eteenpäin!

    Vastaa
  2. Jari /

    Moi Marja! Itse löysin tiedon Lauri Järvilehdon kirjasta “Tee itsestäsi mestariajattelija”. Lauri viittaa omassa kirjassaan psykologi Manfred Zimmermannin tutkimuksiin. Aiheesta löytyy tietoa Zimmermann, M. 1989: “The Nervous System in the Context of Information Theory” teoksessa R.F. Schmidt & G Thews (toim.), Human Physiology. Berlin: Springer-Verlag. 166-173. Toivottavasti pääset tällä eteenpäin!

    Vastaa

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *