KariHelin

Kirjoittaja: ”Kummisetä” |

 

Ajattelutyylejä tunnistava MBTI-malli on päältäpäin tavattoman demokraattinen. Se ei aseta ajattelutyylejä ja niitä edustavia ihmisiä minkäänlaiseen paremmuusjärjestykseen. Kun mennään malliin hieman syvemmälle, demokratia loppuu viimeistään siinä vaiheessa kun ajatteluun osallistuvia osatekijöitä eli ajattelufunktioita pannaan järjestykseen: ykkösfunktio saa enemmän valtaa ja ”peliaikaa” kuin muut ”alemmat” funktiot.

 

Funktioiden järjestys

MBTI-teorian mukaan ajatteluun osallistuu kaksi funktioparia S/N ja T/F. Niistä ensimmäinen (S ja N) hankkii tietoa ja jälkimmäinen (T ja F) tekee valintoja ja päätöksiä. Funktiot eivät kuitenkaan operoi itsenäisesti, vaan niillä on tiukka sisäinen nokkimisjärjestys, joka on osa persoonaamme.

Ottakaamme esimerkiksi ajattelutyyli ESTJ. Siinä ajatteluun osallistuvat funktiot muodostavat alla näkyvän valtarakenteen.

Artikkeli_Sisäinen valtapeli_kuva1

En ryhdy tässä tarkemmin kuvaamaan miksi ajatteluun osallistuvat funktiot ovat ESTJ:llä juuri tässä järjestyksessä. Selitys löytyy asiasta kiinnostuneille MBTI-mallin teoriasta.

Jotta funktioiden sisäisiin valtarakenteisiin päästäisiin kunnolla kiinni, niitä on hyvä konkretisoida valtakertoimilla (joiden arvot olen määritellyt oman kokemukseni perusteella).

Artikkeli_Sisäinen valtapeli_kuva2

Toimiva ajattelutyyli syntyy MBTI-teorian mukaan silloin kun informaatiofunktioiden (S ja N) ja päätösfunktioiden (T ja F) vaikutusvalta on suunnilleen yhtä suuri. Se onnistuu kun ykkös- ja nelosfunktio ja kakkos- ja kolmosfunktio ovat toistensa pareja.

Suurin valtaero – ja samalla selkein alistussuhde – syntyy ykkös- ja nelosfunktion välille. Tämä selittää sen miksi ESTJ hoitaa ja johtaa niin tehokkaasti asioita (T), mutta kiinnittää niin vähän huomiota ihmisten tunteisiin (F). Valtakertoimet kuvaavat aina myös huomion määrää. ESTJ:llä asioiden hoitaminen (T) saa kymmenen kertaa (50/5) enemmän huomiota kuin ihmisten tunteiden (F) huomiointi. Esimerkiksi ESFJ:llä tilanne on juuri päinvastoin.

Myös kakkos- ja kolmosfunktion välille syntyy jonkinlainen valtajännite, 30/15, mutta se on hyvin vähäinen ykkös- ja nelosfunktion väliseen jännitteeseen verrattuna.

 

Ajattelutyylin kehittyminen

MBTI-mallia tutkineet ihmiset ovat todenneet, että ihmisten ajattelutyyli kehittyy voimakkaimmin kolmosfunktion osalta. Edellä kuvattu valtarakennemalli tarjoaa siihen yhden hyvän selityksen.

  • Ykkösfunktiolla on niin paljon valtaa, että sen ei tarvitse ”neuvotella” asioista funktioparinsa eli nelosfunktion kanssa. Lisäksi nelosfunktion toimintamallit ovat yleensä niin alkeellisia tai sivistymättömiä, ettei niistä ole avuksi ykkösfunktiolle.
  • Kakkos- ja kolmosfunktion suhteen tilanne on aivan toisenlainen eli huomattavasti demokraattisempi. Tällaisessa valtarakenteessa myös kolmosfunktion toimintamallit pääsevät kehittymään.

Olen päässyt näkemään kolmosfunktion selkeän kehittymisen muutamien ENTP-tyyppisten tuttavieni kohdalla. Nuorissa ENTP-tyypeissä näkyy selkeänä heidän kakkosfunktionsa (T) kriittisyys. Keski-iässä heidän miellyttävä kolmosfunktionsa (F-puolensa) alkaa tulla selkeämmin esille. Silloin heitä on vaikea erottaa ENFP-tyypeistä.

Itselläni (INTJ) on samanlainen kokemus kakkos- ja kolmosfunktioiden (T ja F) vaikutusvallan tasoittumisesta. Olin nuorempana korostuneen analyyttinen ja kriittinen (T). Myöhemmällä iällä olen saanut palautetta jopa ystävällisyydestä.

Ykkösfunktiot ja stressifunktiot

Ykkösfunktiot ja stressifunktiot

Ajattelufunktioiden sisäiset valtarakenteet voivat tilapäisesti muuttua ääritilanteissa, esimerkiksi voimakkaan stressin alla (tai kun olemme juoneet liikaa alkoholia). Stressin ensimmäisessä vaiheessa selviämme yleensä ykkös- ja kakkosfunktiomme avulla. Niiden energia kuitenkin loppuu jossakin vaiheessa, ja heikoimmat funktiomme (kolmas ja neljäs) saattavat kaapata vallan. Silloin ajattelu- ja toimintamallimme saattavat muuttua ihan päinvastaisiksi. Alla on kuvattu millaisia ovat eri ajattelutyylien ykkös- ja nelosfunktiot.

Artikkeli_Sisäinen valtapeli_kuva3

Ajattelun ykkösfunktiot ovat luonteeltaan kykyjä, jotka kehittyvät kun funktiota käytetään riittävän paljon ja positiivisiin tarkoituksiin. Samat funktiot neljäntenä eli alistettuina stressifunktioina ovat kuin turhautuneita ihmisiä, joita on vuosikausia aliarvioitu. Kun ne kaappaavat meissä vallan, ensimmäiset reaktiot tapahtuvan negatiiviseen suuntaan. Esimerkiksi Se ykkösfunktiona näkee ympärillään hyviä asioita ja kauneutta, mutta stressifunktiona Se näkee lähinnä vikoja ja epäkohtia.

Stressifunktioita olen käsitellyt mm. kirjoituksissani Stressi muuttaa ihmistä, Yksinkertainen stressiteoria sekä Stressi muuttaa käyttäytymistämme.

 

|kuvat Shutterstock|
Kirjoittaja:luontaisettaipumukset

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *