Kirjoittaja: ”Kummisetä” |
Ihmiset ajattelevat ja käyttäytyvät stressaantuneena eri lailla kuin ”normaalissa” tilassa
Esimerkiksi kiltti ihminen saattaa muuttua stressaannuttuaan raivoavaksi pedoksi ja rationaalisesti ajatteleva insinööri pehmoksi hössöttäjäksi. Mistä tämä johtuu?
Lähtekäämme liikkeelle stressin olemuksesta. Se on jonkinlaista ylikierroksilla toimimista. Se ei ole lyhytaikaisena ollenkaan vaarallista – ehkä paremminkin päinvastoin: lyhyt stressijakso puhdistaa karstat koneesta.
Pitempään jatkuessaan stressi muuttuu vaaralliseksi: se johtaa helposti fyysiseen tai psyykkiseen sairastumiseen. Vatsahaava, uupuminen ja masennus ovat tavallisimpia stressin seurauksia. Miksi näin tapahtuu? Sitä on kuvattu alla.
Stressin fysiologinen käynnistäjä on stressireaktio, joka laukeaa automaattisesti päälle, kun pelästymme jotakin tai kiirehdimme jonnekin. Stressireaktio löytyy – ihmisten lisäksi – (lähes) kaikilta eläinlajeilta. Sen ensisijainen tehtävä on virittää elimistö nopeasti taisteluvalmiuteen – tai karkuun pääsemiseen.
Stressireaktio vastaa autoissa olevaa turboahdinta, jonka avulla auton kiihtyvyyttä voidaan ratkaisevasti parantaa. Se on säästänyt tuhansien ihmisten hengen liikenteessä. Samalla tavoin stressireaktio on pelastanut esi-isämme ja esiäitimme villipetojen ja vihollisten kynsistä.
Miten stressireaktio toimii?
Stressireaktio pumppaa nopeasti suuren määrän verta ja energiaa isoihin lihaksiimme. Se tapahtuu lamauttamalla elimistöstä tiettyjä prosesseja, jotka eivät ole lyhyellä tähtäimellä aivan välttämättömiä. Sellaisia ovat ruuansulatus, immuniteettijärjestelmä ja psykologiset kontrollit. Tämän tarkastelun näkökulmasta kiinnostavin on viimeinen eli psykologiset kontrollit, joiden avulla saamme oman käyttäytymisemme näyttämään sivistyneeltä – tai edes siedettävältä.
Kun sisäiset kontrollimme heikkenevät, mikä tapahtuu helposti stressaantuneena tai alkoholin nauttimisen seurauksena, alamme usein käyttäytyä tavalla, joka ei ole meille normaalia. Kun henkilö A nauttii alkoholia, hän muuttuu iloisemmaksi, mutta kun henkilö B nauttii saman määrän alkoholia, hän muuttuukin aggressiiviseksi. Ihmisten stressikäyttäytymisessä voi olla hyvinkin suuria eroja. Mikä synnyttää näitä eroja?
Menneisyyden kokemukset
Ensimmäinen syy löytyy menneisyyden kokemuksista. Jos meitä on rankaistu useamman kerran kun teemme asiaa x, me alamme tietoisesti varoa asian x tekemistä, ja myöhemmin psyyke alkaa kontrolloida sitä automaattisesti.
Tähän ilmiöön perustuu ns. kiltin tytön syndrooma. Kovasti stressaantuneena, kun kiltin tytön kuori pettää, hän saattaa muuttua raivoavaksi ”paholaiseksi”. Hän palaa takaisin kiltiksi tytöksi kun stressi hellittää. Ilmiön taustalla on yksinkertaisesti kokemus tai kokemuksia, että kiltteydestä palkitaan ja tuhmuudesta rankaistaan. Kiltteys nousee aktiiviseen persoonaan ja tuhmuus pannaan sisäiseen vankilaan.
Vähintään puolet omasta stressikäyttäytymisestä selittyy lapsuuden ja nuoruuden negatiivisten kokemusten kautta.
Luontaisten taipumusten vaikutus
Myös Jungin taipumusteoria tarjoaa ihmisten stressikäyttäytymisten eroihin hyvän selitysmallin. Se perustuu ajattelufunktioiden sisäiseen hierarkiaan, tarkemmin sanottuna vahvimman ja heikoimman funktion väliseen jännitteeseen, joka toimii hyvin samalla tavalla kuin sisäiset kontrollit.
Otan asiasta esimerkin
Olkoon esimerkkityyppinä ISTJ. Hänen ykkösfunktionsa on S ja heikoin sen pari eli N (intuitio). S-taipumus ykkösfunktiona ja T kakkosfunktiona tekee ISTJ:stä ajattelutyyliltään realistin: uskoo mitä omin silmin näkee ja omin korvin kuulee. Realismia heikentävä mielikuvitus ja intuitio on pantu ”sisäiseen tarkkailuun” eli kontrollin alle.
Miten ISTJ toimii stressaannuttuaan? Olen nähnyt sen omin silmin muutaman tutun ISTJ:n kohdalla. He alkavat kuvitella ihan omiaan. He näkevät uhkaavia asioita sekä nykyhetkessä että tulevaisuudessa. Mitkään järkipuheet eivät auta. Eli heikoin ajattelufunktio N (intuitio) kaappaa ajattelussa vallan. Kun stressi hellittää, tuttu realismi (S) palaa ohjaksiin.
MBTI-teorian neljättä funktiota kutsutaan stressifunktioksi
Se on voimakkaasti kontrolloitu ja herää eloon vasta stressin tai kontrolleja heikentävien aineiden (alkoholi, huumeet,…) vaikutuksesta. Neljäs funktio on aina ajattelua hallitsevan ykkösfunktion ”pahin kilpailija”. Edellisessä esimerkissä (ISTJ) ykkösfunktio on S ja sen pari ja samalla pahin kilpailija N. Kontrollin alla ollessaan funktiot eivät juurikaan kehity.
Toinen esimerkki
Olkoon toinen esimerkkimme ENTJ, jolle on annettu sellaisia lempinimiä kuin kenraali ja CEO. Tämän tyypin ajattelua hallitseva ykkösfunktio on T ja stressifunktio F. Stressittömänä tämän tyypin ihminen on valtavan energinen, suoraviivainen ja nopea päättäjä, siis tyypillinen johtaja. Pitkäaikainen stressi pehmentää tämän tyypin eli neljäs funktio (F, tunne ja arvot) alkaakin ohjata ajattelua ja toimintaa. Hänestä tulee huomattavasti empaattisempi ja epävarmempi. Hän alkaa kuunnella paremmin muiden ajatuksia ja ehdotuksia. Kun stressi hellittää, hän palaa yleensä vanhaan, suoraviiveiseen tyyliinsä – kokemusta rikkaampana.
Taipumusten yhteisvaikutus
Eräs keski-ikäinen, uudelleen pariutunut, pariskunta pyysi minua tekemään analyysin heidän oletetusta stressikäyttäytymisestään. Parin taipumustyypit ovat INTJ (nainen) ja ENFJ (mies).
Paria yhdistävät asiat
Ensimmäinen yhdistävä asia on sama vahvin informaatiofunktio eli introvertti N eli kumpikin on innostunut ”mystisistä” asioita, joita on joskus vaikea muille selittää.
Toinen paria yhdistävä asia on samankaltainen ulkoinen elämäntyyli (J). Molemmilla on vahva ”järjestysgeeni” eli he haluavat että asiat ovat hallinnassa ja järjestyksessä.
Luontaiset vahvuudet
INTJ:n luontaiset vahvuudet ovat luovuus (N) ja kyky pitää asiat (ja elämä) hyvin hallinnassa (T). Normaalisti INTJ:stä kehittyy hyvin itsenäinen (ja luova) ajattelija. Tyypin lempinimikin viittaa siihen: Mastermind tai Uudistaja.
ENFJ:n luontaiset vahvuudet on kyky synnyttää innostusta ja hyvää ilmapiiriä. Avoimen ja kannustavan luonteensa johdosta hänet valitaan helposti työryhmien vetäjäksi. Tyypin lempinimi on Valmentaja tai Innostaja.
Toiminta stressaantuneena
Ajattelutyyliteorian mukaan ihminen alkaa stressaantuneena muuttua itsensä vastakohdaksi, mikä tarkoittaa sitä että ajattelua ja toimintaa alkaa ohjata ajattelun heikoin (4.) funktio.
INTJ:n (heikoin) stressifunktio on ekstrovertti S, mikä tarkoittaa usein sitä että ulkoinen ympäristö alkaa käydä päälle joko muiden henkilöiden tai epäjärjestyksessä olevien asioiden tai tavaroiden muodossa. Ongelmia ja korjattavia asioita näkyy joka puolella.
ENFJ:n stressifunktio on introvertti T, mikä tarkoittaa että ihminen stressaantuneena muuttuu sulkeutuneeksi, periaatteelliseksi ja tiukaksi. Hän on valmis taistelemaan omien periaatteiden ja oikeuksien puolesta.
Yhteiset stressikokemukset
Haastavampia ovat tilanteet, joissa kumpikin osapuoli putoaa toimimaan yhtä aikaa heikoimpien funktioidensa varassa. Tässä tapauksessa (INTJ ja ENFJ) molemmat ovat heittäneet fiksun ja sovittelevan puolensa syrjään ja virittäytyneet taistelemaan. Tässä taistelussa INTJ pommittaa terävillä sanoillaan ENFJ:n heikkoja kohtia. ENFJ taas kaivaa esille järeimmät uskomuksensa ja periaatteensa ja ampuu niillä takaisin.
Kuten edellä on kerrottu, taipumukset selittävät vain osan stressikäyttäytymisestämme. Toisen puoliskon selittää aikaisemmat elämänkokemuksemme, esimerkiksi se millainen käyttäytyminen on meistä yritetty kitkeä kiltiksi kasvattamalla pois. Se nousee stressitilanteissa helposti pintaan, kun psyykkinen kontrollimme heikkenee.
|kuvat Shutterstock |