Kirjoittaja: Sanna Niemelä | 

Sanna Niemelä on sertifioitu Business Coach sekä mindfulness-ohjaaja, joka on työskennellyt pitkään teollisuudessa.  Sannan yritys Essenti Oy tarjoaa henkilöstön kehittämisen palveluita, tiimi- ja johtoryhmävalmennuksia, yksilövalmennuksia sekä laajempia organisaatioiden kehittämisohjelmia. Sanna on myös lisensoitu LUONTAISET TAIPUMUKSET™ valmentaja.

 

Kiire tappaa. Tällä en tarkoita sitä, että kiireinen elämäntapa ja stressi heikentävät fyysistä terveyttämme, vaan sitä, kuinka kiire tappaa organisaation ilmapiiriä. Kiire tappaa luovuuden ja ideat. Kiire tappaa innostuksen ja motivaation. Kiire tappaa tehokkaan vuorovaikutuksen.

Ulkoiseen maailmaan suuntautunut Eeva

Mietitäänpä seuraavaa esimerkkiä. Olen asiantuntijatehtävissä teollisessa organisaatiossa. Olen pitkään miettinyt, kuinka mielestäni on tehotonta istua kokouksissa, joilla ei ole selkeää agendaa, eikä niissä päätetä mitään vaan seurustellaan. Lisäksi kokoukset venyvät ylipitkiksi, jolloin omat työt kärsivät.

Esitän ajatukseni henkilölle E, nimettäköön hänet Eevaksi. Eeva on yrityksessä HR-tehtävissä, hyvin energinen, iloinen ja ulospäinsuuntautunut. Loistavaa, ajattelen! Innostunut ja motivoitunut tyyppi varmasti ottaa ajatuksestani kopin. Eevan luona käy kuhina, hän nauttii ihmisten kanssa toimimisesta. Hän katsoo silmiin, innostuneen vastaanottavaisesti. Hän reagoi ehdotukseeni näin: ”Kiitos hei, ihan mahtava juttu, että olet tätä pohtinut! Mulla on nyt vähän kiirettä tässä, kuten huomaat! Johtoryhmän kokous on torstaina ja budjetointikausi on meneillään. Ja meillä on hei uusia rekrytointeja! Kuulitko jo niistä? Tosi hieno, että saadaan uutta porukkaa! Tällä viikolla mulla on kolme haastateltavaa. Ihan mahtavia tyyppejä tulossa meille! Hei mitä mieltä sä olet, millainen tyyppi tänne parhaiten sopisi?”.

Keskustelun jälkeen minusta tuntuu, ettei Eeva kuullut lainkaan, mitä sanoin.

Kiire tappaa luovuuden ja ideat. Share on X

Sisäiseen maailmaan suuntautunut Ilkka

Esitän ajatukseni seuraavaksi henkilölle I, nimettäköön hänet Ilkaksi. Ilkka on yrityksessä teknisessä asiakaspalvelussa, hyvin asiasuuntautunut, toimeenpaneva ja kuitenkin hieman sisäänpäin suuntautunut, syvälle menevä ajattelija. Loistavaa, ajattelen! Asiallinen ja tehokkuuteen panostava tyyppi varmasti ottaa ajatuksestani kopin. Ilkan luona on hiljaista. Toimiston ovi on kuitenkin auki, ja astelen huoneeseen. Ilkka työskentelee koneellaan, prosessoiden selvästi jotakin. Ilkka tervehtii minua ystävällisesti sanoen, että nyt on ihan hyvä hetki, ja antaa mahdollisuuden esittää hänelle ehdotukseni. Hän siirtää katseensa pian takaisin näyttöpääteruutuun ja reagoi ehdotukseni väliin näin: ”Joo. Okei. Tosi hyvä. Kuulostaa hyvältä. Joo. Olen samaa mieltä. Totta. No niinhän se taitaa olla. Mikäs siinä.

Keskustelun jälkeen minusta tuntuu, ettei hän kuullut lainkaan, mitä sanoin.

Kiire tappaa innostuksen ja motivaation. Share on X

Osaatko kuunnella?

Onko jompikumpi parempi kuuntelija? Kärjistetysti sanoen ulospäin suuntautunut (E) voi olla huono kuuntelija, sillä hän haluaa puhua ajatuksistaan paljon, joskus jopa toisten päälle. Ja sisäänpäin suuntautunut (I) voi olla huono kuuntelija, sillä ajatukset pyörivät enemmän oman pään sisäpuolella, eikä hän kuule. Ei siis voida sanoa, että toinen on parempi, ja kummatkin voivat ratkaisevasti kehittää taitojaan yhdellä lähestymistavalla: Läsnäololla.

Helsingin sanomien artikkelissa 29.8.2017 ”Esimies, uskotko olevasti erinomainen? Alaisesi tuskin ovat samaa mieltä, kertoo uusi tutkimus” kyselytutkimuksen toteuttanut henkilöstövoimavarojen dosentti, yliopistotutkija Sirpa Syvänen Tampereen yliopiston Työelämän tutkimuskeskuksesta tiivistää esimiestaitojen puutteita näin: ”alaiset pitivät esimiesten kykyä puutteellisina erityisesti kuuntelemisessa, osallistumismahdollisuuksien antamisessa, oikeudenmukaisuudessa ja tasapuolisuudessa”. Lisäksi hän jatkaa, kuinka ”älytön kiireisyys estää kohtaamisen ja läsnäolon”.

Kiire tappaa tehokkaan vuorovaikutuksen. Share on X

Miten sinä valitset?

Läsnäolon ja vuorovaikutuksen kehittämiseen on olemassa keinoja ja tekniikoita. Kiirettä voi hallita kalenterilla – kuuntelemalla ja kyselemällä vuorovaikutus tehostuu. Tällä kertaa haluan nostaa kuitenkin esiin sen kaikkein olennaisimman eli asenteen: PÄÄTÄMME VALITA, että kiireessäkin vuorovaikutus ja läsnäolo ovat meille tärkeitä arvoja. Kiireenkin keskellä pysäytämme sen, mitä olimme tekemässä ja keskitymme tilanteeseen kaikilla aisteillamme. Läsnäolevasti.

Läsnäoleva Lauri

Esitän ajatuksen vielä henkilölle L, nimettäköön hänet Lauriksi. Lauri siirtyy lähemmäksi, heristää korviaan, katsoo silmiin. Hänen suunsa on kiinni, kun puhun, ja silmät ovat auki ja hymyllään hän reagoi viestiini. Hän vastaa puhuen selkeästi ja hitaasti: ”Kiitos. Sopiiko, että palataan tähän paremmalla ajalla, vaikkapa huomenna uudelleen. Varaan meille tilan ja haluan kuulla lisää. Ehdotan, että mietit etukäteen vaihtoehtoisia toimintatapoja, ja kehitellään yhdessä toimintasuunnitelma jatkolle. Loistavaa!

Mieti, miten itse olet toiminut vastaavissa tilanteissa, ja miten voisit toimia paremmin jatkossa? Entä miten voit alaisena kiinnittää huomiota omaan läsnäoloosi ja viestintätapoihisi, esimiehesi tuntien?

 

Kirjoitus on alunperin julkaistu täällä.

Tilaa tästä

Kirjoittaja:luontaisettaipumukset

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *