Kirjoittaja: AGATA MAKOWIECKA 

ELL, Työnohjaaja (STOry)

LUONTAISET TAIPUMUKSET™ -valmentaja

INFP – Näkökulmien avartaja

Kokemuksia eläinlääkäriasemilta

– LUONTAISET TAIPUMUKSET™ työyhteisöjen apuna

Eläinlääkärit ovat viime aikoina päässeet useampaan kertaan otsikoihin työnkuormituksen ja työhyvinvointiin liittyen. Erityisesti potilastyö on hyvin kiireistä, ennakoimatonta ja jatkuvien keskeytyksien pilkkomaa. Työ on psyykkisesti kuormittavaa, sillä se vaatii tiivistä ajatustyötä, isoja päätöksiä, emotionaalisen kuorman kestämistä ja monen asian tekemistä sekä pitämistä mielessä yhtä aikaa.

Paineen alla työskennellessä työyhteisön merkitys korostuu. Hyvin toimiva työyhteisö voimaannuttaa ja auttaa jaksamaan raskaiden hetkien yli. Huonosti toimiva taas lisää kuormitusta ja edesauttaa uupumusta. Kiireen keskellä ymmärrys toisten työtapoja kohtaan vähenee entisestään, mikä johtaa helposti konflikteihin.

Työssäni eläinlääkäreiden ja -hoitajien työnohjaajana mietimme usein ryhmien kanssa erilaisia keinoja, joilla ymmärrystä ja arvostusta työkavereiden toimintaa kohtaan voisi lisätä. Erilaisuuden ymmärtämisessä ja hyväksymisessä on LUONTAISET TAIPUMUKSET™ -menetelmä ollut suureksi avuksi.

Luontaiset taipumukset ovat ajattelussamme olevia automaattisia reagointimalleja, jotka ovat itselle usein tiedostamattomia. Itsetuntemuksen lisääminen auttaa ymmärtämään omia toimintamalleja paremmin. Sillä on myös hyödyllinen sivuvaikutus – se lisää nimittäin automaattisesti myös ymmärrystä kanssaihmisiä kohtaan.

Kuluneen vuoden aikana olen valmentanut useampaa työyhteisöä, jotka ovat halunneet vahvistaa yhteenkuuluvuuden tunnetta ja hitsautua paremmin yhteen. Valmennuksissa on tehty tiimin jokaiselle jäsenelle kartoitus luontaisten taipumusten suhteen. Se auttaa siirtämään fokuksen erilaisuuden negatiivisesta huomioimisesta kaikkien työyhteisön jäsenten vahvuuksiin. Tavoitteena on nähdä työyhteisö paikkana, jossa ihmiset täydentävät toisiaan ja jossa jokaisen vahvuuksille löytyy käyttöä.

Mielekkyyden kokemus syntyy omien vahvuuksien parissa

Työ tuntuu mielekkäältä ja helpolta, kun siihen sisältyy paljon omien vahvuuksien alueella työskentelyä. Kun työssä joutuu voittopuolisesti käyttää heikompia taipumuksia, jää päivän energiasaldo helposti negatiivisen puolelle ja tuntee olevansa työpäivän jälkeen aika poikki. Asian tunnistamisesta tekee mutkikkaan se, että saatamme olla todella taitavia käyttämään luontaisesti heikompia taipumuksiamme, emmekä siksi tunnista enää luontaista taipumustamme. Emmekä ymmärrä, mistä kuormittumisen tunne johtuu.

Kun omat luontaiset taipumukset ovat selvillä, on oman työnkuvansa sisällä usein mahdollista siirtää työtehtävien painopistettä niin, että valtaosa päivästä kuluu energisoivien eli omalle vahvuusalueelle kuuluvien työtehtävien tekemiseen. Valmennustilaisuudessa usein huomataan, että itselle vaikeat tai epämieluisat tehtävät ovatkin jollekin toiselle juuri niitä, mitä toinen haluaisi tehdä. Kun omia vahvuuksia sanoitetaan ääneen, on työtehtäviä helpompi jakaa uusiksi.

Olen koonnut alle esimerkkejä eläinlääkäriasemilla luontaisten taipumusten ympärillä käydyistä keskusteluista. Kerron, miten niiden avulla ollaan pystytty löytämään ratkaisuja aiemmin haasteellisiksi koettuihin asioihin.

Miksi introvertit kommentoivat jälkeenpäin?

Tyypillinen, joskin hyvin yleistävä esimerkki introvertin (I) ja ekstrovertin (E) erosta on se, että ekstrovertit ajattelevat usein ääneen, siis puhumalla. Puhuminen selkeyttää ekstrovertin ajatusten kulkua. Introvertin puolestaan täytyy ajatella asiat ensin läpi ennen asioiden ilmaisemista ääneen. Jos tätä taipumusta ei ota huomioon, voi palavereista helposti tulla ekstroverttien vuoropuhelua introverttien jäädessä syrjään. Siinä vaiheessa, kun introvertit ovat työstäneet asian mielessään ja muodostaneet mielipiteensä, palaveri onkin jo loppunut. Tai ainakin ollaan ehditty mennä jo monta asiaa eteenpäin.

Valmennuksen pohjalta työpaikan palaverikäytäntöjä voi muokata sellaisiksi, että arvokkaita mielipiteitä omaavat introvertitkin saadaan mukaan keskusteluun.

Työtehtäviin taipumusten mukaan

Asialähtöiset (T) ihmiset pitävät tunteet enemmän erillään esimerkiksi työtilanteissa ja voivat kokea tunnepitoiset vuorovaikutustilanteet, kuten esimerkiksi eläinten eutanasiatehtävät kuormittavina. Isommilla klinikoilla on asialähtöisten henkilöiden usein mahdollista valita työtehtäviä, jossa asiakaskontakti on rajatumpaa kuten vaikkapa kirurgian tai hammashoitojen parissa. Näille alueille suuntautuminen helpottaa erityisesti sekä asialähtöisten että introverttiyteen taipuvaisten henkilöiden työskentelyä.

Ihmislähtöiset ihmiset (F) puolestaan työskentelevät mielellään tehtävissä, joissa ollaan paljon ihmisten parissa. He suuntautuvatkin useimmin paljon ihmiskontakteja sisältäviin työtehtäviin, kuten asiakaspalveluun tai sisätauteja hoitaviin tiimeihin.

Sanotaanko suoraan vai pakataanko pumpuliin?

Iso ero on myös kommunikaatiotavoissa. Ihmislähtöiset henkilöt pitävät ilmapiiritekijöitä ensisijaisen tärkeinä. Jopa niin paljon, että ristiriitoja vältellään viimeiseen asti.

Asialähtöiset ihmiset ovat suorapuheisempia, mikä saattaa joskus aiheuttaa väärintulkintoja ja loukkaantumisia ihmislähtöisten parissa. Kommunikaation kehittämiseen voi kuitenkin panostaa. Voidaan esimerkiksi sopia pelisäännöistä, joissa asioiden muotoiluun ja sävyyn kiinnitetään huomiota. Voidaan myös sopia, että yritetään tulkita asioita aina parhain päin. Kun uskoo toisen tarkoittavan hyvää huonosta lauseen muotoilusta huolimatta, on helpompi ymmärtää, mitä toinen oikeasti halusi sanoa.

Voidaan myös sopia, että yritetään tulkita asioita aina parhain päin. Kun uskoo toisen tarkoittavan hyvää huonosta lauseen muotoilusta huolimatta, on helpompi ymmärtää, mitä toinen oikeasti halusi sanoa. Share on X 

Kuka nämä kaikki ideat toteuttaa?

Paljon rutiineja sisältävä ja päivästä toiseen samanlaisena toistuva käytännön työskentely ei useinkaan kuulu vahvemman intuitiivisen (N) taipumuksen omaavien ihmisten vahvuusalueelle. Tällainen ihminen tarvitsee työssään vapautta, vaihtelua ja mahdollisuutta kehittää sekä ideoida. Ideoiden esittäminen on usein tarkoitettu vain keskustelun pohjaksi mutta tosiasiallisia (S), mieluummin käytännön työskentelyyn suuntautuvia ihmisiä se saattaa kuormittaa ja ärsyttää.

Kun tämä koetaan työyhteisössä haasteeksi, on ongelmaa ratkottu muun muassa tarjoamalla työpaikan ideoijille mahdollisuus järjestää kehityspalavereita. Niissä ideat hiotaan ensin valmiimpaan, jo käytännön aspektit huomioon ottavaan muotoon ennen niiden esittämistä muulle työyhteisölle. Näin kaikki voittavat. Tarve kehittää on tyydytetty ja työpaikalla moni asia, kuten vaikkapa asiakaspalvelun laatu, tuotteistaminen tai työhyvinvoinnin kehittäminen, nytkähtää eteenpäin.

Kun toisen tapa tehdä asioita ärsyttää

Järjestelmälliset (J) ihmiset pitävät ympäristönsä järjestyksessä esimerkiksi taitavalla organisoinnilla, suunnittelemalla asioita etukäteen ja tekemällä asiat mahdollisimman nopeasti pois alta. Spontaanit (S) ihmiset puolestaan suhtautuvat asioihin joustavammin ja haluavat pitää kaikki vaihtoehdot mahdollisimman pitkään avoimena jättäen asioita joskus viime tippaan. Järjestelmälliset eivät helposti jousta, spontaaneilta taas asioita jää helposti kesken. Todennäköisesti juuri tästä syystä tämä ajattelun vastinpari on saanut lempinimen ”ärsytysulottuvuus”.

Syventyminen luontaisiin taipumuksiin raottaa kuitenkin toisen ajattelumaailmaa ja ymmärrys erilaisiin toimintatapoihin on helpompi löytää. Työyhteisöissä voidaan esimerkiksi sopia siitä, että tavoitteiden ja määräajan asettamisen jälkeen ihmiset saavat päästä lopputulokseen omalla tyylillään. Ilman, että erilaisiin tapoihin suorittaa tehtäviä puututaan turhan yksityiskohtaisesti.

Luontaisten taipumusten ”paljastuminen” työyhteisössä antaa ihmisille näkyväksi tulemisen tunteen. ”Näin minä ajattelen ja siksi toimintani näyttää tältä.” Tulokset herättävät paljon oivalluksia ja positiivista keskustelua sekä toimivat hyvänä pohjana ratkaisujen etsimiselle. Erilaisia ajattelu- ja toimintatapoja on helpompi sovitella yhteen ja toisten erilaiset työtavat on helpompi hyväksyä, kun ne ovat kaikkien tiedossa.

Agata Makowiecka

ELL, Työnohjaaja (STOry)

Työnohjaajaksi ja valmentajaksi kouluttautunut eläinlääkäri, joka tekee päätökset spontaanisti tunteella. Toteuttaa intuitiivista puoltaan auttamalla työyhteisöjä kehittämään vuorovaikutustaitojaan.

Tutustu Agatan palveluihin

www.mielentaydelta.fi

www.instagram.com/mielentaydelta_agata_m