Kirjoittaja: valmentaja, CEO ja innostuksen oivalluttaja, Jari Saarenpää

 

Sosiaalisuus on yksi eniten väärinymmärretyistä työelämän termeistä. Heinäkuun alkupuolella Helsingin Sanomat sortui kliseeseen, jota ei olisi valtakunnan johtavalta medialta toivonut. Sosiaalisuus ja henkilön ekstrovertti persoonallisuus oli yhdistetty toisiinsa yhtäläisyysmerkillä, vaikka artikkelin otsikko antoi ymmärtää aivan päinvastaista. Koko artikkeli nimittäin keskittyi antamaan vinkkejä introverteille, kuinka parantaa toimintaa sosiaalisissa tilanteissa. Pahaa teki lukiessa. Artikkelin johtoajatus perustui tuoreeseen tutkimukseen, jonka mukaan sosiaaliset ihmiset tienaavat enemmän kuin epäsosiaaliset. Pidän tätä tutkimustulosta oikeana, mutta olisi hyvä ymmärtää, mistä puhutaan, kun puhutaan ekstroversiosta ja introversiosta ja olla sotkematta näitä käsitteitä suoraan sosiaalisuuteen.

Ajallemme tyypillistä on, että jokin populaarikirja nostaa aika ajoin nämä termit ihmisten tietoisuuteen tuoden tämän vääristyneen tulkinnan entistäkin enemmän keskusteluun. Ajattelin valottaa tässä kirjoituksessa introversion ja ekstroversion käsitettä siten, kuin ne alun perin on määritelty – määrittelyn teki jo sata vuotta sitten yksi psykologian uranuurtajista – Carl Jung. Tämä juttu kannattaa lukaista, jotta tiedät jatkossa, mitä nämä käsitteet oikeasti tarkoittavat. Ja kun joka tapauksessa haluat saada mahdollisimman hyvää palkkaa tekemästäsi työstä, olisi hyvä ymmärtää, mitkä tekijät siihen pohjimmiltaan vaikuttaa. Sosiaalisuus kun ei ole missään nimessä niin yksinkertainen juttu, kuin näissä suosikeiksi nousevissa kirjoissa annetaan ymmärtää.

Kuunteletko, vai puhutko päälle, kun toinen puhuu? Tai vaivutko omiin ajatuksiisi, kun pitäisi kuunnella. Tässä vain yksi esimerkki ekstroversion (puhuu päälle) ja introversion (vaipuu omiin ajatuksiin) heikoista kuuntelutaidoista. Uskallan väittää, että kuuntelutaito on sosiaalisuuden yksi tärkeimmistä elementeistä. En kuitenkaan kirjoita tässä jutussa sosiaalisuudesta, vaan pyrin selventämään ekstroversion ja introversion olemusta.

Olen toiminut esimiestehtävissä aina armeija-ajoista alkaen. Opiskeluaikana pidin välivuoden YK-rauhanturvatehtävissä Libanonissa, jossa pääsin johtamaan, välillä hankalissa kenttäolosuhteissa omia tiimejä. Valmistuttuani diplomi-insinööriksi 1990-luvun puolessa välissä aloitin heti esimiestehtävissä, joita on jatkunut tähän päivään saakka. Siis tuollaiset rapiat 25 vuotta. Samalla olen aina ollut erittäin kiinnostunut ihmisten persoonallisuuksista ja sosiaalisesta kanssakäymisestä. Miksi joku toinen reagoi samassa tilanteessa täysin eri tavalla kuin toinen?

 

Jungilaista psykologiaa

Tutustuin Jungilaiseen psykologiaan tavatessani lasteni äidin opiskeluni loppusuoralla. Hän opiskeli psykologiaa ja pääsin olemaan aika monissa illanistujaisissa ”päätähtenä” – päätäni avattiin psykologiopiskelijoiden toimesta oikein kunnolla. Tuolloin tutustuin myös Jungin ajatuksiin ihmisen persoonallisuudesta. Jungilla oli ajatus, että ihmisellä on kaksi eri minää – ulkoinen minä ja sisäinen minä. Hän alkoi nimittää näitä kahta minää nimillä ekstravertti (ulkoiseen maailmaan suuntautunut persoonallisuus) ja intravertti (sisäiseen maailmaan suuntautunut persoonallisuus, huomaa kirjoitusasut). Kymmeniä vuosia kestäneissä kenttäkokeissaan hän päätyi siihen, että meillä kaikilla on molemmat persoonallisuudet, mutta luontaisesti eli synnynnäisesti toinen niistä on hallitseva eli vahvempi.

Carl Jung kehitteli vuosikymmeniä teoriaansa ihmisen kahdesta eri persoonasta. Teoria oli aikalaisille liian monimutkainen ja vasta 1960-luvulla psykologit amerikassa pääsivät idean jatkojalostukseen. Kehittyi ns. ajattelutyyliteoria, joka tunnetaan maailmalla laajimmin levinneen MBTI-mallin mukaan. Suomessa käytetyin ajattelutyyliteorian malli on LUONTAISET TAIPUMUKSET™ analyysi, joka perustuu samaan logiikkaan kuin MBTI-analyysi. Ajattelutyyliteoria-analyysin on tehnyt maailmanlaajuisesti 10 miljoonat ihmiset, suomalainen menetelmämme hätyyttelee jo 40.000 rajaa.

 

Ajattelutyyliteoria pähkinänkuoressa

Ajattelutyyliteorian mukaan ihmisen luontainen ajattelu voidaan asettaa tiettyyn rakenteeseen, funktiojärjestykseen. Tämä näyttää olevan Helsingin Sanomien toimittajille ja ”asiantuntijoille” kovin vieras teoria, vaikkakin on kaiken ydin. Kärsin tästä osaamattomuudesta paljon Nokia-urallani, jolloin tilasin aina uuden tiimin myötä MBTI-analyysin tiimille. Sain paikalle kansainvälisessä ympäristössä työskentelemään tottuneen sujuvasanaisen konsultin, joka hätinä tunsi ajattelutyyliteorian perusteet. Kävipä kerran niinkin, että suoritus oli niin ala-arvoinen, että jätin laskun maksamatta. Voi sitä selitysten määrää, millä tuo lasku yritettiin kammeta maksettavaksi. Pidin pintani ja haastoin toimittajaa – kyselin teoriasta ja totesin, että ei hänellä ole harmaintakaan aavistusta teoriasta. Jätin laskun maksamatta.

Tässä lyhyesti ajattelutyyliteorian perusteet. Vedän lopussa yhteen myös sosiaalisuuden käsitteen ja sen, miten se liittyy tai ei liity ekstroversio/ introversio-käsitteisiin. Voit lukea paljon lisää uudesta kirjastamme Luontaiset vahvuutemme – Tarinoita erilaisuuden hyödyntämisestä (Kari Helin – Niko Helin – Jari Saarenpää, BoD 2018), mikäli aihe kiinnostaa. Kirjaa on saatavilla verkkokaupastamme sekä myös ainakin pääkaupunkiseudun ja Pirkanmaan kirjastoista.

Jokaisella ihmisellä on syntyjään yksi vahva ajattelufunktio, joka suuntautuu joko ulkoiseen tai sisäiseen maailmaan. Kun tuo funktio suuntautuu ulkoiseen maailmaan, se myös näkyy ja kuuluu – ihminen ilmaisee itseään toisten seurassa helposti. Hyvä esimerkki ekstroversiosta on se, että ihminen ei tiedä, miten lause päättyy, kun alkaa puhumaan. Introversiosta vastaavasti esimerkkinä se, että henkilö haluaa määritellä lauseen pilkkuja ja pisteitä myöden valmiiksi, ennen kuin sanoo sen ääneen. Kysyttäessä. Muistetaan kuitenkin, että paljon puhuminen ei tee ihmisestä sellaisenaan sosiaalista – jos vaan puhua pälpätät, etkä ole aidosti kiinnostunut kuuntelemaan toista, ei työkaverisi kauaa jaksa sinun juttujasi kuunnella!

Ydin

Ajattelutyyliteoriasta on tärkeää ymmärtää, että henkilön vahvin ajattelun funktio voi olla joko ns. tiedonkeruufunktio, jota merkitään joko kirjaimella S (käytännöllinen, elää tässä ja nyt) tai N (intuitiivinen, ajatukset karkaavat tulevaan ja uusiin ideoihin) tai se voi olla päätöksentekofunktio, joko T (analyyttinen) tai F (arvopohjainen). Ja tämä vahvin ajattelun funktio voi siis suuntautua joko ulkoiseen maailmaan (ekstroversio) tai sisäiseen maailmaan (introversio). Henkilön vahvin ajattelufunktio todellisuudessa ratkaisee ihmisen sosiaalisuuden ilmenemistä paljon enemmän kuin väärinymmärretty ja yliyksinkertaistettu ekstrovertti/ introvertti ulottuvuus. Kuvassa keskimmäiset taipumusparit.

 

Ihmiset voidaan jakaa edellä mainittujen ajattelutyylin taipumusparien mukaisesti neljään pääryhmään: Realistit (ST), Rationalistit (NT), Humanistit (SF) ja Idealistit (NF). Nämä ovat luontaisia eli synnynnäisiä taipumuksia, joita ihminen ei voi itse muuttaa eikä tarvitsekaan – tärkeää olisi, että sinä ymmärtäisit oman luontaisen ajattelutyylisi ja oppisit säätämään omaa vuorovaikutusta erilaisissa sosiaalisissa tilanteissa tarpeen mukaisesti – säädät siis hieman omaa lähetintäsi toisen ihmisen vastaanottotaajudelle! Niin kotona kuin työelämässäkin. Eikä sinun tarvitse teeskennellä, vaan otat vain yksinkertaisesti toisen ihmisen huomioon. Jos seuraat telkkarista lempisarjaani Doc Martinia, tiedät tasan tarkkaan mistä puhun!

Alla olevassa kuvassa on lyhyet kuvaukset kaikista ryhmistä. Tunnistatko sinä omasi?

 

 

Ei tarvitse olla ekstrovertti ollakseen sosiaalinen

Palaan otsikon väitteeseen. Ei tarvitse olla ekstrovertti ollakseen sosiaalinen. Jokainen ihminen kykenee olemaan sosiaalinen eli käymään kanssakäymistä toisen ihmisen kanssa. Itselleni usein parhaat keskustelut ovat syntyneet introvertin henkilön kanssa – annan hänelle riittävästi tilaa ilmaista itseään. Sosiaalisuuden määritelmä itsessään on kovin vajavainen – jos ajatellaan, että puheliaat ja helposti tilan ottavat ihmiset olisivat jotenkin parempia johtajia tai myyjiä tai asiantuntijoita, uskon, että mennään pahasti pieleen. Tärkeintä olisi, että sinä tutustuisit omaan luontaiseen ajattelutyyliisi ja osaisit tilanteen vaatiessa säätää omaa lähetintäsi hieman vastaanottajan taajuudelle. Siitä lisää seuraavassa jutussa!

Jari

 

Uskomme, että jokaisessa ihmisessä on ainutlaatuinen yhdistelmä vahvuuksia. Tarjoamme ihmisten erilaisuuden ymmärtämiseen ja hyödyntämiseen kehitetyn Suomen johtavan valmennusalustan sekä 200 itsenäisen ammattivalmentajan osaamisen. Tunnetuin valmennustuotteemme on ihmisten ajattelutyylejä tunnistava LUONTAISET TAIPUMUKSET™ -analyysi, joita on tehty kuluneiden 10 vuoden aikana yli 35.000 kappaletta. Asiakasreferensseihimme kuuluu yli 400 asiakasta, joista 34 on Suomen TOP 100 listalla.

 

 

Tilaa tästä

 

Kirjoittaja:luontaisettaipumukset

8 kommenttia

  1. Jorma Pesonen /

    Erinomainen kirjoitus, Jari. Jälleen kerran.

    Olen päässyt oikomaan introverttinä rationalistina näitä väärinkäsityksiä jo ennen valmentajaksi kouluttautumista. Ja uskon, että oikaisemista riittää maailman tappiin.

    Olennaista on myös ymmärtää Jungin ajatus siitä, että kyseessä ei ole lokeroitava, kiinteä ominaisuus, vaan liukuasteikolla jopa tilanteesta toiseen muuttuva taipumus. Tämän kautta on varmaan aika selvää, että monet itsensä introverteiksi – tai ekstroverteiksi – tulkitsevat ‘lukitsevat vaihtoehdon’ ja perustelevat esimerkiksi pelkojaan tai haluttomuuttaan tämän stereotypian kautta.

    Mutta haluaako ihminen omata jähmeän fixed mindsetin vain joustavan growth mindsetin näiden kanssa? Haluaako ihminen olla ulkoisten stereotypioiden orja vai hyväksyä taipumukset ominaisimmiksi itselleen, ja kasvaa niiden yli?

    Tulla parhaaksi minäkseen, oman elämänsä huipuksi.

    Moni tarvitsisi valmentajaa – niinkuin jokainen vähänkään vakavammin urheilun ottava huippu-urheilija tekee – saadakseen itsestään ja omista lähtökohdistaan parhaan tuloksen. Kovin harva vaan Suomessa uskaltaa ottaa itselleen arjen valmentajan piristämään, terävöittämään ja kirkastamaan omia tavoitteitaan ja ominaiskykyjään.

    #ajattelutyyliratkaisee #pienitietoinenpäätös

    Vastaa
    • luontaisettaipumukset /

      Jorma, perustelit hyvin asiaasi. Nämä asiat eivät ole mustavalkoisia, vaan näihin liittyy paljon harmaan sävyjä. Samalla totean, että ajattelutaipumukset ovat viime kädessä joko tai – jompi kumpi ominaisuus on synnynnäisesti vahvempi. Olet itsekin aiemmin jutellut kognitiivisesta dissonanssista – siis siitä, että henkilö pystyy sujuvasti toimimaan luontaista taipumustaan vastaisella tavalla. Ongelma tässä on, että se uuvuttaa ihmistä.

      Vastaa
  2. Kai Tainio /

    Kiitos Jari! Upea kirjoitus jota tohtisi kaikkien lukea. Itse olen introvertti, omiin ajatuksiin vetäytyvä ja lataan akkuja menemällä yksin lenkille tai vesistön ääreen. Teen työkseni asiantuntijan työtä, olen paljon ihmisten kanssa ja nautin siitä. Akut pitää vain aika-ajoin ladata. Olen mielestäni sosiaalinen.

    Vastaa
    • luontaisettaipumukset /

      Kiitos Kai! Sosiaalisuus on niin moniulotteinen käsite, että sen tulkinnassa mennään helposti harhaan!

      Vastaa
  3. Markku Hohtari /

    Vahvaa asiaa, Jari.
    Onneksi joku oikaisee välillä valtakunnan tason medioitakin, jotka yrittää tehdä välillä isojakin juttuja heppoisin taustatiedoin, niistä pienemmistä puhumattakaan.

    Vastaa
    • luontaisettaipumukset /

      Kiitos Markku! Välillä tuntuu siltä, että artikkeleita tehtaillaan vain julkaisemisen ilosta…

      Vastaa
  4. Jonne /

    Hmm! Mielenkiintoista. Luin juuri alkukesällä kirjan “Idiootit ympärilläni”, jossa käytetään värejä luonteenpiirteiden luokitteluun.

    Pitää hommata tämä teidän kirja.

    Vastaa
    • luontaisettaipumukset /

      Jonne, tuo populaarikirja on ihan hyvää viihteellistä luettavaa, mutta rajoittuu valitettavasti juuri tuolle tasolle, jota kritisoin omassa artikkelissani. Ei se väärää tietoa ole, mutta kovin suppea käsitys ihmisten vuorovaikutuksesta.

      Vastaa

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *