Kirjoittaja: “Erilaisuudesta innostunut” | 

 

Itsensä tunteminen on haastavaa jo pelkästään siitä syystä, että meillä ei ole pelkästään yksi minä, vaan niitä on myös ns. ”terveillä ihmisillä” useita.

 

Julkinen minä   

Tämä on se osa itseämme jonka tunteminen on helpointa sekä itselle että muille. Psyyke sijoittaa tähän minän rakenteeseen meidän luontaiset vahvuutemme (taipumukset, erityislahjakkuudet) sekä sellaiset taidot, joita eniten työssä ja elämässä tarvitsemme. Tätä osaa Jung nimittää Persoonaksi. Sana tulee kreikankielestä ja tarkoittaa naamiota, jolla peitämme mielemme herkemmät osa-alueet.

 

Ihanneminä

Tähän rakenteeseen psyyke sijoittaa asioita ja ominaisuuksia, joita muissa ihmisissä eniten ihailemme ja jollaiseksi itsekin haluaisimme tulla. Tämä rakenne ohjaa sisältäpäin meidän kehitystämme paremmaksi ihmiseksi. On tärkeä tiedostaa, että eri ihmisten ihanneminät ovat hyvin erilaisia. Joskus julkinen ja ihanneminä sekoittuvat toisiinsa. Tämä näkyy niin, että ihminen kuvittelee toimivansa paljon paremmin kuin hän todellisuudessa toimii. Tämä on tullut esille useissa palautetutkimuksissa.

 

Kontrolloitu minä

Tähän rakenteeseen psyyke sijoittaa kaikki sellaiset asiat, jotka me tiedostamme itsessämme, mutta joita emme halua ulkopuolisille näyttää. Suurin osa tämän rakenteen sisällöstä on sellaista, joka on ristiriidassa ympäristömme arvojen ja odotusten kanssa. Tämän rakenteen avulla pystymme kehittämään sosiaalista kontrolliamme eli muokkaamaan omaa toimintaamme erilaisiin ympäristöihin sopivaksi. Joskus (väsyneenä, stressaantuneena, humalassa,…) kontrollimme saattavat kuitenkin pettää ja silloin tämän rakenteen sisältöä nousee esille. Tätä kuvaa sattuvasti sanonta ”Ihminen tulee ulos kaapista”.

 

Eristetty minä

Tähän minän rakenteeseen psyyke sijoittaa kaikki ne kipeät asiat (traumat) jotka haluamme unohtaa eli pitää poissa tietoisuudesta. Tähän minän rakenteeseen saattaa hävitä myös monia arvokkaita taitoja, joiden käyttöön on liittynyt joitakin voimakkaita negatiivisia tunteita (pelkoa, kipua, häpeää). Jung käytti tästä minän rakenteesta nimitystä Varjo. Tämän rakenteen sisällön tunteminen ja purkaminen vaatii lähes aina ammattitaitoisen avustajan.

kaikki ne kipeät asiat (traumat) jotka haluamme unohtaa eli pitää poissa tietoisuudesta

 

Mitä hyötyä on itsensä tuntemisesta?

Ihmisellä näyttäisi olevan sisään rakennettu tarve itsenä tuntemiseen ja toteuttamiseen. Tähän johtopääkseen ovat tulleet monet tunnetut tarvetutkijat, etunenässä Abraham Maslow. Hänen mukaansa itsensä tuntemisen tarve aktivoituu kunnolla vasta kun muut ”alemmat” tarpeet (fysiologiset tarpeet, turvallisuus, sosiaaliset tarpeet, arvostus) ovat jollakin tavalla täyttyneet.

Kahden ensimmäisen minän rakenteen – julkisen minän ja ihanneminän – tunteminen ja toteuttaminen eivät yleensä ole kovinkaan vaikeita, koska niihin ei liity negatiivisia tunteita, esimerkiksi pelkoa, häpeää ja syyllisyyttä.

Kontrolloidun minän avaaminen ja muuhun persoonaan liittäminen muistuttaa jonkinlaista itsenäisyystaistelua, jonka monet hoitavat ns. uhma- ja murrosiässä. On kuitenkin paljon ”kilttejä” ihmisiä, jotka ohittavat nämä vaiheet ja itsenäisyystaistelu alkaa vasta myöhemmällä iällä, esimerkiksi oman puolison (tai puolisojen) kanssa.

Selvästi suurin haaste liittyy eristetyn minän tuntemiseen ja muuhun persoonaan liittämiseen. Yksi hankaluus on, että emme edes tunnista sen olemassaoloa, koska mieli osaa projisoida asioita itsensä ulkopuolelle. Parhaiten eristettyyn minään saa yhteyden ulkopuolisten ihmisten kautta, ennen kaikkea sellaisten jotka herättävät meissä negatiivisia tunteita. Jos tässä haasteessa onnistumme, palkkiona on uusia taitoja ja ärsyttävien ihmisten häviäminen.

Eristettyyn minään saa parhaiten yhteyden ihmisten kautta, jotka herättävät meissä negatiivisia tunteita. Klikkaa ja Twiittaa

 

|kuvat Shutterstock|
Kirjoittaja:luontaisettaipumukset