Kirjoittaja: ”Erilaisuudesta innostunut” |
Jokaisen meidän sisällä asuu potentiaalinen rasisti, kostaja tai tappaja. Tällaiset toimintamallit nousevat normaalisti esille vasta äärimmäisissä olosuhteissa, esimerkiksi sodassa. Tässä on käsitelty käyttäytymisen muutosta, joka tapahtuu stressin vaikutuksesta.
Selviytymisjärjestelmä
Jokainen meistä saa synnynlahjana mekanismin, joka laukeaa, kun aivoissamme sijaitseva ”pelkokeskus” (mantelitumake) vaistoaa vaaran. Hälytys leviää hetkessä ympäri aivojemme. Hälytyksen seurauksena useita hengissä säilymisen kannalta toisarvoisia järjestelmiä, mm. ruuan sulatus, immuniteettijärjestelmä ja psykologiset kontrollit lakkaavat toimimasta ja kaikki liikenevä energia virtaa kehon suuriin lihaksiin. Elimistömme valmistautuu taisteluun tai pakenemiseen.
Kun psykologiset kontrollit stressireaktion seurauksena heikkenevät tai kokonaan poistuvat, meidän ajattelu- ja toimintatapamme saattaa tilapäisesti muuttua hyvinkin paljon. Normaalisti hyväkäytöksinen ihminen saattaakin muuttua hyökkääväksi pedoksi – onneksi vain tilapäisesti.
Psyyken rakenteesta
Ihmisen psyyke rakentuu useista” osastoista”, jotka on erotettu toisistaan ns. kontrolleilla. Tämän tarkastelun kannalta kolme tärkeää psyyken rakennetta ovat: julkinen minä, kontrolloitu minä ja eristetty minä.
- Julkinen minä on rakenne, johon psyyke sijoittaa kaikki meidän parhaat ominaisuutemme. Tämän avulla me hankimme ennen kaikkea ympäristömme hyväksyntää ja arvostusta. Julkisen minän sisältö ei ole jokaisessa ympäristössämme samanlainen, vaan se saattaa olla erilainen esimerkiksi kotona ja työpaikalla.
- Kontrolloitu minä on rakenne, johon psyyke sijoittaa ne ominaisuudet ja toimintamallit, joita emme halua näyttää itsestämme ulospäin ja jotka ovat ristiriidassa julkisen minämme kanssa. Jos julkinen minämme on hyvin positiivinen ja optimistinen, negatiiviset ja pessimistiset piirteemme sijoitetaan kontrolloituun minään.
- Eristetty minä on rakenne, jonne psyyke siirtää ominaisuuksia ja toimintamalleja, jotka ovat laissa tai yhteisössämme kiellettyjä, sekä sellaisia joihin liittyy traumaattisia tunnekokemuksia, esimerkiksi häpeää tai pelkoa. Tämän rakenteen psyyke piilottaa mahdollisimman kauaksi tietoisuudesta.
”Normaalissa” tilanteessa, kun hälytys (stressireaktio) ei ole päällä, psyyken keskeinen pyrkimys on hankkia ympäristömme hyväksyntää ja arvostusta. Se onnistuu suosimalla julkista minää ja kontrolloimalla kahta muuta minän osa-aluetta.
Kun stressireaktio laukeaa, sisäinen arvojärjestelmämme muuttuu. Ykkösprioriteetin saakin hengissä selviytyminen. Toimintatyylimme ja ympäristömme arvostuksen hankkiminen ovat vasta toisarvoisia asioita. Stressaantumisen ensimmäisessä vaiheessa otamme käyttöön vain melko tavanomaisia ”taisteluvälineitä”: äänen korottamista, uhkailua, syyttämistä. Mikäli stressi jatkuu pitkään, otamme käyttöömme järeämpiä keinoja, jopa fyysisen väkivallan.
Alkoholi on aine, joka toimii hieman samalla tavalla kuin stressireaktiossa erittyvä adrenaliini: se heikentää sisäisiä kontrolleja. Tämän seurauksena tuomme helposti esille itsestämme asioita ja piirteitä, jotka ovat ristiriidassa julkisen minämme kanssa. Esimerkiksi normaalisti positiivinen ihminen voi muuttua hyvinkin kriittiseksi ja normaalisti kriittinen taas hyvinkin positiiviseksi. Julkinen ja kontrolloitu minä näin täydentävät toisiaan. Alkoholi ei kuitenkaan avaa meidän eristettyä minää, kuin vasta hyvin runsaasti ja pitkään käytettynä.
Ajattelutyylin muuttuminen
Ajattelutyyliteorian (Jung, MBTI) mukaan jokaisen ihmisen ajattelua hallitsee joku neljästä ajattelufunktiosta, jotka merkitään MBTI-mallissa kirjaimilla S, N, T, F (lisää tietoa näistä saa netistä esimerkiksi hakusanalla MBTI). Jos ihmisen hallitseva ajattelufunktio on esimerkiksi S, heikoin eli neljäs ajattelufunktio, jota kutsutaan myös stressifunktioksi, on sen pari eli N.
MBTI-teorian mukaan ajattelua alkaa stressitilanteissa hallita ajattelun huonoimmin kehittynyt ajattelutekijä eli neljäs funktio, esimerkkitapauksessa N. Ykkösfunktiona N (intuitio, mielikuvitus) on erittäin hyvä luovan ajattelun apuväline, mutta stressifunktiona N synnyttää negatiivista mielikuvitusta, paranoidisia uhkakuvia.
Kun stressi hellittää, ajattelu siirtyy MBTI-teorian mukaan takaisin psyyken kehittyneimmälle osatekijälle, joka vastaa julkista minää.
Stressiajattelu
Edellä esitetystä on helppo päätellä että voimakkaasti stressaantuneen ihmisen ajattelu on laadullisesti selvästi huonompaa kuin stressaantumattoman. Se on luonteeltaan ongelmiin reagoimista, ”tulipalojen sammuttamista”.
Kysymykseen ”Miten stressaantunut ihminen ajattelee?” on kuitenkin lähes mahdoton yksiselitteisesti vastata, koska ihmisten ajattelutyyli ja psyyken rakenteiden sisällöt (julkinen minä, kontrolloitu minä, eristetty minä) ovat hyvin erilaiset. Ensimmäisen eli ajattelutyylin tunnistamiseen on jo olemassa hyviä työkaluja (MBTI ja LUONTAISET TAIPUMUKSET™). Jälkimmäiseen eli psyyken rakenteiden sisältöjen yksilölliseen selvittämiseen voidaan kehittää (melko pienellä vaivalla) oma työkalu. Kun työkalujen tulokset yhdistetään, saadaan melko luotettava käsitys kunkin yksilön stressiajattelusta.
Kiinnostavia sovellutuksia
Tällä hetkellä suurempaa kiinnostusta asiaa kohtaan on osoitettu vasta Puolustusvoimien taholta: sodassa stressi on sotilaiden jatkuva seuralainen. Olisi tärkeää oppia tunnistamaan ja tätä kautta paremmin hallitsemaan omaa stressikäyttäytymistä.
Ehkä sotilassovellutusta vieläkin kiinnostavampi kohde voisi olla kilpaurheilu, jossa lähes kaikki suoritukset tapahtuvat voimakkaan stressin alla. Valmentajien tietämys kunkin urheilijan stressiajattelusta ja – käyttäytymisestä on hyvin yleisellä ja vaatimattomalla tasolla. Jos tällainen työkalu saadaan kehitettyä, markkinat ovat todella suuret.
Positiivinen ja negatiivinen stressi
Stressi kannattaa jakaa kahteen päätyyppiin: positiiviseen ja negatiiviseen.
Niistä ensimmäinen eli positiivinen stressi tarkoittaa lyhytaikaista stressiä, jolloin stressireaktio käynnistyy, mutta sammuu hetken (minuuttien, muutaman tunnin) kuluttua. Tällainen stressi vain ”puhdistaa karstat” ajattelusta.
Jälkimmäinen eli pitkäaikainen ja usein toistuva stressi on hyvin vaarallinen, koska se heikentää yöunen laatua sekä immuniteetti- että ruuansulatusjärjestelmää. Se johtaa ennen pitkää uupumiseen (burn out) ja erilaisiin muihin sairauksiin.
Lukuvinkki!
Ihmisten erilaisuus on parhaimmillaan työyhteisön voimavara ja menestystekijä, huonoimmillaan ristiriitojen aiheuttaja.
