Hyvän vuorovaikutuksen malleja

Kirjoittaja: FM Kari Helin

Vuorovaikutuksen kanavat

Vuorovaikutuksessa on kaksi pääkanavaa: puhe ja kirjoittaminen. Ihmiset jakautuvat niiden käyttäjiksi luonnetyyppinsä mukaan: ekstrovertit suosivat puhetta ja introvertit kirjoittamista. Tämä voidaan selittää niin, että kumpikin pystyy näin käyttämään ajattelunsa kehittyneintä osatekijää.

Ekstroverteillä tämä ajattelun kehittynein osatekijä (ajattelua dominoiva funktio) suuntautuu ulospäin, vuorovaikutukseen. Puhe on siihen luontevin väline. Sanotaankin, että ekstrovertit ajattelevat puhumalla.

Introverteilla ajattelun kehittynein osatekijä suuntautuu sisälle. Tämä tekee introverteista parempia kuuntelijoita ja tarkkailijoita kuin puhujia. Kirjoittaminen sopii heille kommunikointimuodoksi paremmin, koska siinä he pystyvät harkitsemaan ja korjaamaan ajatuksiaan. Jos ekstrovertit ajattelevat puhumalla, niin introvertit ajattelevat kirjoittamalla.

Vuorovaikutuksen erityishaaste

Ajattelutyylejä tutkineet ihmiset (Jung, Keirsey, Briggs,…) ovat esittäneet, että ajatteluun osallistuu useita tekijöitä, joita MBTI-teoriassa kutsutaan ajattelun funktioiksi. Lisäksi nämä ajattelun osatekijät ovat järjestyneet persoonassamme yksilöllisesti eli joku ajattelufunktio hallitsee ajatteluamme ja tietoisuuttamme muita voimakkaammin.

Kun ajattelua hallitsevat funktiot ovat sisällöltään ja tavoitteiltaan hyvin erilaisia, tämä johtaa siihen, että erilaiset ihmiset näkevät samassa tilanteessa aivan erilaisia ongelmia ja puhuvat toistensa ohi. Tästä on alla pieni esimerkki.

Olkoon henkilö A ajattelutyyliltään ESTJ ja henkilö B taas INFP. Millaisia ajatuksia kummankin tietoisessa mielessä liikkuu esimerkiksi palaverissa?

ESTJ:n ajattelua hallitseva funktio on ekstrovertti T, joka on luonteeltaan asioita päättävä ja organisoiva. Hänen mielessään pyörivät palavereissa sellaiset kysymykset kuin:

”Mitä tehdään seuraavaksi?”,

”Millaisella aikataululla edetään?”,

”Kuka ottaa vastuun mistäkin tehtävästä?”, jne.

INFP:n ajattelua hallitseva funktio on introvertti F, joka ohjautuu voimakkaimmin omista arvoista ja tunteista. Hän tarvitsee vastauksia seuraavanlaisiin asioihin:

”Onko tämä ratkaisu eettisesti oikein?”,

”Hyväksyvätkö työntekijät tällaisen ratkaisun?”,

”Olenko itse sitoutunut tällaiseen ratkaisuun?”.

Jos ESTJ on porukan johtaja ja alkaa käsitellä hänelle itselleen tärkeitä kysymyksiä, INFP:lle herää tunne, että hän on menossa asioiden edelle ja sivuuttamassa hänelle tärkeät kysymykset. Sama pätee myös toisinpäin: jos INFP on porukan johtaja ja hän alkaa käsitellä itselleen tärkeitä asioita. Silloin ESTJ ajattelee, että aikaa menee ihan hukkaan kun pomo nostaa esille tällaisia toisarvoisia kysymyksiä.

Miten fiksu vetäjä toimii?

Hän pyytää jokaista palaverin osallistujaa miettimään mitkä asiat pitää käsitellä ennen kuin lopullinen päätös tehdään. Kunkin kysymykset kerätään näkyville, priorisoidaan ja käsitellään (tähän on kehitetty mm. OPERA-tekniikka). Näin erilaisten ajattelutyylien edustajat tulevat kuulluiksi.

Valikoiva kuulo

Tein vuosia sitten (1980-luvulla) pienen tutkimuksen, johon osallistui noin 10 henkeä. Yritin sen avulla selvittää mistä kuuntelumme valikoivuus johtuu. Yksi tutkimukseeni sisältyvä tehtävä kuului:

”Valitse työyhteisöstäsi 3 henkilöä, joita sinun on helppo kuunnella”.

Tutkimukseen sisältyi myös tehtävä:

”Valitse työyhteisöstäsi 3 henkilöä, joita eniten arvostat”.

Kun kävin kyselyn tuloksia läpi, havaitsin että lähes kaikista papereista löytyi kummastakin tehtävästä vähintään kaksi samaa nimeä. Se on tilastollisesti erittäin vahva näyttö kuuntelun ja arvostuksen välisestä yhteydestä. Vedinkin havainnostani sellaisen johtopäätöksen, että meidän on helpoin kuunnella ihmisiä, joita me arvostamme. Toistin tämän tutkimuksen pariin kertaan, suunnilleen samanlaisin tuloksin.

Mistä tämä voisi johtua?

En ole löytänyt ilmiölle mitään tieteellistä selitystä, mutta kun olen kertonut havainnostani, lähes kaikki hyväksyvät sen. Yksi teoria voisi olla seuraava: Arvostamamme ihmiset ovat meille eräänlaisia esikuvia, joiden kaltaiseksi haluaisimme tulla. Yksi keino siihen on kuunnella ja katsella tarkkaan mitä he sanovat ja miten he toimivat. Hyvällä kuuntelulla saadaan siirrettyä itselle osa heidän viisaudestaan tai hyvistä toimintamalleistaan.

Taitoharjoituksia

Kehitin valmentajaurani aikana lukuisia vuorovaikutustaitojen harjoituksia. Niistä suurimman suosion saavutti seuraava yksinkertainen harjoitus, jota toistin satoja kertoja.

• Osallistujat jaettiin työpareiksi. Heidän tuli sopia kumpi on A ja kumpi B.
• B:tä pyydettiin valitsemaa joku oma harrastus tai joku itseä kiinnostava asia.
• Sen jälkeen A:lle annettiin tehtäväksi haastatella B:tä tästä hänen valitsemastaan asiasta.

Aikaa haastattelun tekemiseen annoin 5 tai 7 minuuttia. Haastattelun aikana A sai vain KYSYÄ, KUUNNELLA ja KIRJATA asioita ylös.

Kun haastattelu oli ohi, pyysin B:n roolissa olleita henkilöitä arvioimaan omaa tunnetilaa harjoituksen lopussa, asteikolla – 3 à +3. Arvioiden keskiarvo oli lähes aina yli +2 eli erittäin positiivinen eli totesimme että tällainen toimintamalli (kolmen K:n malli) synnyttää ihmisissä positiivisen tunnetilan. Osallistujat olivat aina ihmeissään:

”Näin helppoako se on?”.

Seuraavaksi vaihdamme rooleja ja käsittelemme A:n valitsemaa asiaa, mutta erilaisella tyylillä. Kun A kertoo harrastuksestaan (tai valitsemastaan asiasta) B saa vain VÄITELLÄ, VÄHÄTELLÄ ja VÄÄRISTELLÄ A:n esille tuomia asioita. Aikaa annetaan 5 tai 7 minuuttia.

Kun aika on kulunut, A:t arvioivat oman tunnetilansa. Se on lähes jokaisella äärimmäisen negatiivinen (-2 tai -3). Päätän harjoituksen toteamukseen:

”Nyt teillä on muutamia käytännön toimintamalleja, K-tyyli ja V-tyyli, joilla voidaan tehokkaasti säädellä vuorovaikutuksen tunnetiloja, jotka ratkaisevat muiden ihmisten asenteen ja yhteistyöhalun.

Tämän harjoituksen toimivuus perustuu siihen että käyttämiemme toimintamallien ja tuloksen (eli toimintamme seurausten) välillä on aina suora yhteys. Jos tavoitteemme on parantaa vuorovaikutusta, meidän pitää parantaa ennen kaikkea omaa toimintamalliamme. Kysy-kuuntele -toimintamalli on eräänlainen vuorovaikutusmallien kuningas. Se on tavattoman helppo oppia, se sopii kaikkiin ajattelutyyleihin ja se synnyttää yhteistyökumppaneissa tunteen:

”Hän arvostaa minua.”

Vuorovaikutustyylit

Usein suurin esteemme jonkun uuden toimintamallin oppimisessa on joku vanha ajatteluamme ja toimintaamme ohjaava ja hallitseva toimintamalli. Sen tiedostamisesta saattaa olla apua uusien, parempien toimintamallien oppimisessa.

Jos haluat tutustua yhteen vuorovaikutustyyliä jäsentävään (ilmaiseen) malliin, klikkaa tästä. Analyysin tekeminen kestää alle 5 minuuttia ja raportin saat paluupostissa.

|kuvat Shutterstock|