Vahvat vuorovaikutustaidot tekevät kaikista voittajia!

Kirjoittaja: valmentaja Jari Saarenpää |

Suomalaisen kansanperinteen yksi rikkauksista on runsas sanontojen määrä. Yksi sanontojen alalaji liittyy erilaisiin suomalaista miestä kuvaaviin lausahduksiin – ”suomalainen mies ei puhu eikä pussaa” voisi hyvin toimia otsikkona tälle genrelle. Kuten vitseissäkin, sanonnoissa on varmasti aina mukana osatotuuksia. Lyhyestä suomalaisesta kulttuurihistoriasta johtuen on helppo ymmärtää, että monet sanonnoista juontaa keräilijä- ja agraarikulttuurin aikakaudelta, mutta eikö nyt olisi jo pikku hiljaa aika ryhtyä kehittämään uusia sanontoja, eletäänhän sentään joo 2000-luvun toisen vuosikymmenen jälkipuoliskolla? Itse olen löytänyt elämäntehtäväni ihmisten oivalluttamisesta löytämään innostuksen omaan elämäänsä, ja yksi konkreettinen merkkipaalu tällä polulla on, että saisimme suomalaiseen (itsensä)johtamiskulttuuriin uusia toimintatapoja, joista ehkä joskus jälkipolvet kirjoittavat sanontoja. Yksi tulevaisuuden suomalainen sanonta voisi kuulua ”vahvat vuorovaikutustaidot tekevät kaikista voittajia”.

Mitä kummaa tuo pitkä sanayhdistelmä vuorovaikutustaidot oikeastaan merkitsee? Siinä on selvästi kieliopillisesti ketjutettu kolme eri sanaa toisiinsa. Jokaisella sanalla on oma merkityksensä ja toisistaan irrallaan niillä on monia eri sovelluskohteita. Pötkössä edellä luetellusti niillä on kuitenkin oma erityinen merkitys – vuorovaikutustaidot tarkoittaa sisäisen Wikipediani mukaan sitä, kuinka kahden ihmisen välillä (vuoro) on merkityksellinen kommunikaatio (vaikutus), jossa käytetään kehittyneitä tekniikoita (taidot). Missä näitä kahden ihmisen välisiä merkityksellisiä kommunikaatiotaitoja sitten opetetaan?

Äidinmaidon mukanaan tuomia etuisuuksia

Saamme äidinmaidossa monia hienoja perusominaisuuksia, joilla ihmislaji poikkeaa edukseen monista muista lajeista maapallolla. Yksi niistä on puhekyky, joka kehittyy varhaislapsuudessa. Puhekyvyn kehittymiseen liittyy henkilökohtaisen biologisen taustamme lisäksi vahvasti sosiaalinen ympäristö, jossa varhaislapsuuden vietämme. Se, rohkaistaanko meitä kertomaan lapsena tunteistamme on ratkaisevassa asemassa myöhempien vuorovaikutustaitojen kehittymisalttiudelle. Aikuisuudessa vuorovaikutustaitojen kehittymisessä tyypillisesti haasteellisimmat alueet liittyvät tunteiden ilmaisuun ja niistä ajattelin tässä muutaman rivin kirjoittaa. Oivallutan työkseni ihmisiä voimaan paremmin omassa elämässään ja kuinka ollakaan, vuorovaikutustaitojen kehittäminen pakataan aina valmennuksessa reppuun matkalle mukaan. On siellä paljon muutakin, mutta ilman tätä eväslaatikkoa emme matkalle koskaan lähde!

Mitä eväitä sinä pakkaisit reppuun mukaan?

Törmäsin hiljakkoin amerikkalaisen vuorovaikutustaitojen valmentajan Andrew Sobelin teoksiin. Hän on itse asiassa kirjoittanut kahdeksan kirjaa aiheen ympäriltä, mutta katajainen kansamme ei ole yhtään ainoaa niistä vielä päättänyt kääntää meille helpommin omaksuttavalle kielelle. Tuorein Sobelin kirja – Power Relationships – sisältää 26 vuorovaikutuksen osatekijää, joilla kaikilla on merkittävä rooli kahden ihmisen välillä. Ajattelin kirjan yhteenvetoa silmäillessäni, että jos lähtisin autiolle saarelle ja saisin ottaa vain yhden näistä 26 tekijästä mukaani, mikä se olisi? Luin listan läpi pariin kertaan ja tein valinnan intuitiollani.

Ethän sinä rakentaisi taloasikaan hetteikköön?

Vahvan vuorovaikutustaidon peruskivi on johdonmukaisuus – integriteetti. Tämä on itse asiassa kahdeksas Sobelin kirjan laeista, mutta se ei ole se minkä pakkaisin reppuuni autiolle saarelle. Pidän sitä niin perustavaa laatua olevana vuorovaikutustaitona, että haluan uskoa, että jokainen toista ihmistä arvostava ihminen ymmärtää sen merkityksen. Jotta voit ansaita toisen ihmisen luottamuksen, sinun on toimittava johdonmukaisesti. On melko tavalla hyödytöntä lähteä kehittämään vuorovaikutustaitoja, mikäli tämä peruskivi ei ole rakennettu vankalle pohjalle.

Sobelin laki #8 ilmaisee: ”Integrity isn’t important, it’s everything”. Jotta sinun ylipäätään kannattaa lähteä edelleen kehittämään vuorovaikutustaitojasi, peruskoulun päästötodistuksessa on oltava läpipääsyä osoittava merkintä vähintään seuraavissa aineissa:

totuudenmukaisuus (”truthfulness”)

pidät sen mitä lupaat (”keep the promise”)

teet sen mistä puhut (”walk the talk”)

Lisäksi sinun on ymmärrettävä, että johdonmukaisuus – integriteetti – ei riipu ajasta eikä paikasta. Johdonmukaisuus on absoluuttinen vuorovaikutuksen osatekijä, jossa on ainoastaan joko-tai-olomuodot. Ei ole olemassa suhteellista johdonmukaisuutta, jossa lopputulos riippuu ympäristöstä. Johdonmukaisuuden puute varjotaan Suomessa helposti ajatusrakennelmiin, kuten ”alkoholilla oli osuutta asiaan”, ”omistajien etu vaatii” tai vastaaviin selityksiin, jolla suhteellista johdonmukaisuutta pyritään selittämään parhain päin. Ei toimi, eikä lisää luottamusta.

Aloita sisäisellä keskustelulla!

Miksi valitsin yhden asian vuorovaikutustaitojen osatekijöistä autiolle saarelle mukaan? Ehkä vertauskuva on ontto, koska vuorovaikutustaitojen harjoittelu autiolla saarella on hankalaa, mutta toisaalta se mahdollistaa voimakkaan sisäisen keskustelun itsensä kanssa – itsensä johtamisen harjoittelussa ei ollenkaan pöllömpi mielikuvaharjoitus! Reppuun valitsemani vuorovaikutustaito rakentaa sen pohjan, joka tarvitaan kahden ihmisen välillä olevan luottamuksen syvenemiseen sille tasolle saakka, jossa alkaa tapahtua merkittäviä tunnetason sidoksia. Ja kuten tiedämme, päätöksenteko tapahtuu tunnetasolla, vaikka suomalainen insinöörijohtaja toisinaan harhautuu toisinkin kuvittelemaan!

Kerron seuraavaksi mielestäni tärkeimmästä vuorovaikutustaidosta, jonka opetteluun sinun kannattaa käyttää aikaa. Ja mielikuvaharjoittelu autiolla saarella olemisesta ei ole hullumpi, katso vaikka Tom Hanksin huippuleffa Tuuliajolla, jos et muuten meinaa päästä tunnelmaan kiinni!

Harjoittele näitä taitoja!

Mielestäni tärkeimmän vuorovaikutustaidon keskeisiä tekniikoita ovat:

pyydä anteeksi

myönnä olevasi väärässä

kerro mitä tunnet, ei pelkästään mitä ajattelet

pyydä apua

myönnä epäonnistuminen

käytä huumoria – vitsaile itsestäsi

pyydä neuvoa

kerro ongelmistasi

jaa henkilökohtaisia asioita

Mikä näitä kaikkia asioita yhdistää? Andrew Sobel on antanut tälle tärkeälle vuorovaikutustaitojen osa-alueelle loistavan nimen, joka toivottavasti saa sinutkin yhtä innostuneeksi kuin minut.

”Vulnerability is Power – haavoittuvuudessa on voimaa”

Uskallatko sinä olla haavoittuva vuorovaikutussuhteessa toisen ihmisen kanssa? 

Uskallatko pyytää apua, kun sitä tarvitset?

Mitä jos lähtisit mielikuvamatkalle autiolle saarelle tänään?