Kirjoittaja: valmentaja Jari Saarenpää |
”Jotta markkinointiteknologioista olisi jotakin hyötyä, varmista ensin, että puheesi asiakkaalle on suunnattu oikein ja että se tekee osaamisesi houkuttelevaksi ja arvokkaaksi markkinointiviestinnän vastaanottajalle.” Näin alkaa johtavan suomalaisen digitaalisen aikakauden sisältömarkkinointiin keskittyvän yrityksen esitys. Olisiko tässä lähestymiskulmassa jotakin kiinnostavaa otsikon kysymyksen pohdintaan?
Kollegani Timo Ketolan mainio kirjoitus CV:n laatimisesta ei jättänyt muuta vaihtoehtoa kuin täydentää palapelia. Kiitos Timo innostavasta ja erittäin konkreettisesta neuvosta ansioluettelon laatimiselle – allekirjoitan joka sanan neuvoissasi! Liian moni työnhakija tuskailee ansioluettelon muotoseikkojen kanssa – tyypillisin ihmettelyn aihe on CV:n pituus. Kuinka monta sivua CV saa maksimissaan olla? Vastaukseni kuuluu – niin monta kuin tarvitsee, tärkeää on kiinnostava sisältö! Timon ohjeilla saat varmasti hyvän sisällön ansioluetteloosi.Painotus saa selkeästi olla enemmän aikaansaannoksissa kuin tehtävänkuvauksissa. Hyvänä nyrkkisääntönä voit pitää 2/3 aikaansaannoksia ja 1/3 tehtävän kuvausta!
”Miten laadin työhakemuksen siten, että se nousee ”pinkan päälle”?
Tämä kysymys tulee poikkeuksetta toivelistalle, kun aloitan uuden uravalmennusryhmän kanssa. Aivan liian usein kuulee sanottavan, että laita vaan paljon hakemuksia menemään, siten parannat työllistymismahdollisuuksia. Väärin. Tässä jos missä määrä ei todellakaan korvaa laatua. Toki määrää pitää olla, se on fakta tänä päivänä, mutta ei laadun kustannuksella. Taas nyrkkisääntö – mikäli käytät vähemmän kuin yhden kokonaisen työpäivän yhden työhakemuksen laatimiseen, olet todennäköisesti oikaissut jossakin ja lopputulos ei toimi. Pahin synti on kopioida omasta mielestä hyvä työhakemus vaihtamalla vain työnantajan nimeä, mutta pitämällä suunnilleen kaikki muu samana. Tällaisiakin työhakemuksia tulee yllättävän paljon vastaan, valitettavasti.
Olen rekrytoinut esimiesasemassa 18-vuotisen palkkatyöurani aikana noin 150 toimihenkilötason työntekijää. Ja muutamia työntekijöitä suorittavaan työhön alkupäässä työuraani. Käytännön kokemukseni pohjautuu siis valkokaulusporukkaan, joten tiedän siitä ”pöydän toiselta puolelta” aivan riittävästi, että voin vakuuttavasti asiasta puhua. 150 palkattua työntekijää => 3-5 loppusuoralla ollutta kandidaattia => useita satoja läpiluettuja ansioluetteloita => tuhansia läpivilkaistuja työhakemuksia. Näistä tuhansista työhakemuksista valtaosa ei herättänyt suurempaa mielenkiintoa. Miksi?
Tyypillisin ongelma työhakemuksessa?
Palataan otsikon kysymykseen. Tarjoatko tuotetta vai ratkaisua? Millä sanoilla tyypillinen työhakemus alkaa? Saat vastauksen otsikon kysymykseen, kun vastaat jälkimmäiseen kysymyksistä. Valtaosa työhakemuksista alkaa sanalla ”Minä…”, jatkuu sanalla ”…minä…” ja ainakin parissa seuraavassa lauseessa on vielä sana ”minä”. Minä sitä ja minä tätä. Tuotettahan tässä yritetään myydä. Jos olisit myyntihommissa, et saisi kauppaa. Tuotelähtöinen markkinointi ja myynti on jotakin, joka toimi viime vuosituhannella, mutta se ei todellakaan toimi enää tänä päivänä. Ollaan sentään eletty tätä vuosituhatta jo 15 vuotta! Mikä sitten toimii?
Tuotteen myymisestä ratkaisun tarjoamiseen!
Lyhyesti – tarjoa ratkaisua tulevan työnantajasi ongelman ratkaisuun! Työhakemuksesi tulee olla täsmäisku tulevan työnantajasi ongelman ratkaisuun, ei mikään sattumanvarainen roiskaisu sinne päin. Käytän valmennuksissa metaforaa ”käytä tarkkuuskivääriä haulikon sijaan”. Tiedäthän, millainen ero näillä kahdella aseella on? Haulikon kymmenet pienet haulit leviävät laajalle alueelle siinä missä tarkkuuskiväärissä on tähtäin ja vain yksi luoti. En itse ole aseharrastaja, mutta vertaus toimii mielestäni hyvin tässä yhteydessä. Tämä periaate kannattaa pitää mielessä, kun lähdet laatimaan työhakemusta, joka nousee ”pinkan päälle!”
Miten muotoilen työhakemuksen ihmisen mielen prosessin mukaisesti?
Moni työnhakija ei tule ajatelleeksi, miten työhakemus kannattaisi kirjoittaa. Toki varmasti pohtii, mutta mieli harhailee helposti väärin asioihin. Mietitään enemmän muotoseikkoja, koska ne ovat konkreettisia sen sijaan että mietittäisiin sisältöä. Markkinointialan termein – puuttuu sisältöstrategia! Mietitäänpä tätä pieni hetki.
Kirjoitin hiljakkoin ihmisen mielen prosesseista jutun ”Mitä ajatuksia sinä päästät aivoihisi?” Suosittelen lukemaan, jotta saat peruskäsitteistön asialle. Keskityn tässä työhakemuksen kirjoittamisen sisältöstrategiaan lainatakseni vielä kerran markkinointialan termiä. Aseta itsellesi strateginen kysymys –
Mitä sellaista osaamista uusi työnantajani tarvitsee, jossa juuri minä voin ratkaista näitä ongelmia?
Selvitä siis seuraavaksi, mitä ongelmia uudella työnantajalla on ja ala laatimaan niihin täsmäiskua, jossa tarjoat omaa osaamistasi ratkaisuksi näihin täsmäongelmiin!
Sydämellinen tikku-ukko
Piirrän aina valmennuksissani sydämellisen tikku-ukon. Ihan vain siksi, että se on riittävän yksinkertaistettu kuvaus ihmisen monimutkaisesta mielen prosessista. Myös työhakemus kannattaa laatia sydämellisen tikku-ukko mielen prosessin mukaisesti.
Ihmisen mielen prosessiin loksahtava työhakemus on kirjoitettu sydämellisen tikku-ukon kaavalla, ylhäältä alaspäin. Hyvä työhakemus mahtuu yhdelle A4-sivulle ja se sisältää mielen prosessin kannalta asiat oikeassa järjestyksessä.
Aloita oikein!
Aloitat työhakemuksen kuvaamalla ensimmäisessä kappaleessa uuden työnantajasi yritystä ja sitä, miten hakemassasi tehtävässä onnistuminen edesauttaa yritystä saavuttamaan tavoitteet. Tämän ensimmäisen johdantokappaleen kirjoittamiseen joudut tekemään salapoliisityötä tulevasta työnantajastasi. Väitän, että tämä on työhakemuksen työläin, mutta samalla palkitsevin vaihe. Selvität siis, mihin ongelmaan tarjoat täsmäratkaisua. Ja muista, et sano halaistua sanaakaan itsestäsi vaan osoitat, että olet tehnyt kotiläksysi. Tämä puhuttelee työhakemuksen lukijan älyn kerrosta, joka sinun on ensiksi läpäistävä. ”Tässähän on meidän asiat hyvin tunteva tyyppi, hmmm, mielenkiintoista…”, ja lamppu syttyy lukijan päässä!
Seuraavassa kappaleessa jäsennät selkeästi osaamisesi ja tuot esiin pari keskeistä aikaansaannosta lähihistoriastasi, jotka tukevat tätä hakemaasi tehtävää. Muista, että on täysin sinun vastuulla tehdä se työ, jossa tulkitset oman työhistoriasi saavutuksia ja mietit, miten samankaltaiset onnistumiset voisivat palvella tulevaa työnantajaa. Tehtävänäsi on siis heijastaa, hienommin ilmaistuna projisoida, aikaisemmat onnistumisesi tulevan työnantajan ongelmien ratkaisuun! Tässä kohtaa lukijaa alkaa tosissaan kiinnostaa, koska aletaan kolkutella tunnekerrosta mielen prosesseissa.
Ratkaiseva isku!
Kolmas työhakemuksen kappale on kuitenkin se, joka ratkaisee pelin. Työhakemuksen lukija on tässä vaiheessa käyttänyt parisen kymmentä sekuntia lukemiseen ja on alkanut kiinnostua sinusta. Tämä kaverihan selvästi tuntee yrityksemme problematiikan ja hänen aikaansaannokset ja osaaminen vaikuttaisi oikein sopivalta. Mutta millä niittaat oman hakemuksesi pinkan päällimmäiseksi? Sinun pitää vaikuttaa tunnekerrokseen, jossa päätökset tapahtuvat! Mikä olisi paras keino vaikuttaa ihmisen tunnekerrokseen?
Ikiaikainen mielenprosessimme, joka siis tunnettiin jo 5000 vuotta vanhoissa itämaisissa Veda-kirjoituksissa, toimii tarinoilla. Ennen kirjoitustaitoa tietoa siirrettiin sukupolvelta toiselle tarinoimalla leirinuotioilla. Ja tiedätkö mitä, se toimi yhä! Kerro siis tässä työhakemuksen kolmannessa kappaleessa lyhyt, viiden kuuden lauseen mittainen tarina jostakin sellaisesta onnistumiskokemuksesta, jossa tarinan lukija kokee hyvää oloa ja samaistumisen iloa! Sinun tehtävänäsi on laatia tositapahtumiin perustuva onnistumistarina omasta työhistoriastasi, jonka avulla lukija pystyy kuvittelemaan tapahtuman myös uudessa roolissa toimiessasi uuden työnantajan palveluksessa!
Tömäkkä lopetus – Call to Action!
Viimeinen kappale työhakemuksessa pitää olla riittävän tömäkkä, jotta siitä ilmenee, että olet motivoitunut ja innokas juuri tähän työhön. Älä kirjoita tähän ”Amerikkaa” vaan ole aito, oma itsesi. Jos kerran haluat juuri tämän työn, anna se myös näkyä! Tylsin lopetus työhakemuksessa on ”toivon yhteydenottoni johtavan…”. Joo, toivossa on hyvä elää, sanoi lapamato… mutta se ei tuota tänä päivänä haluamaasi lopputulosta. Kirjoita tömäkästi, mitä aiot tehdä eli muista digiajan ”call to action” kehoite työhakemuksesi lopussa. Ilmoita hakemuksesi lopussa fiksusti, että sinä otat yhteyttä tiedustellaksesi prosessin etenemistä. Ja toimi sitten lupauksesi mukaisesti! Näin työhakemuksen lukijalle tulee sopiva, positiivinen paine perehtyä myös ansioluetteloosi, koska olet kerran luvannut ottaa yhteyttä.
Tsemppiä työnhakuun, nähdään valmennuksissa!
Jari
P.S. Muistathan, mikä on työhakemuksen tarkoitus? Sillä haetaan haastattelupaikkaa, joka on prosessin seuraava vaihe. Haastatteluun valmistautumisesta parhaita käytäntöjä hieman myöhemmin!