Kiteyttäjän unelmamalli – MBTI

Kirjoittaja: FM Kari Helin |

Markkinoilla on ainakin kolmenlaisia ihmisten erilaisuutta jäsentäviä työkaluja: persoonallisuuden piirremalleja (BigFive), ihmisten työtyylejä kuvaavia malleja (DiSC) ja ajattelutyylejä erottelevia malleja (MBTI). Kaikki ovat hyviä työkaluja omassa sarjassaan.  

Itse olen eniten ihastunut ajattelutyylejä jäsentävään MBTI-malliin. Yksi syy lienee se, että olin noin 5 vuotta aikaisemmin perehtynyt melko syvällisesti luovan ajattelun malleihin ja kehittänyt niiden pohjalta kaksi uudenlaista (luovan) ongelmanratkaisun tekniikkaa (Tuumatalkoot ja Tuplatiimin). Niiden käyttö levisi nopeasti kymmeniin organisaatioihin. Toinen syy oli se, että tunnistin 16 erilaisen ajattelutyylin joukosta melko helposti oman tyylini ajatella.

Ainut asia, johon olin (1990-luvulla) MBTI-mallissa tyytymätön, oli vanhanaikainen toteutustapa. Analyysi tehtiin lomakkeella, jossa oli noin 90 valintaa ja jonka tulokset laskettiin käsin. Oman ajattelutyylin tunnistamiseen kului aikaa 40 – 50 minuuttia. Niinpä rakensin aivan uudenlaisen netin kautta toimivan kyselyn ja tulosraportin, jolla oman ajattelutyylin selvittäminen onnistui alle 10 minuutissa. Annoimme työkalulle suomalaisen nimen Luontaisten Taipumusten Analyysi (LTA), jonka myöhemmin muutimme muotoon LUONTAISET TAIPUMUKSET™ -analyysi.

Kiteyttäjän unelma

Olen ajattelutyyliltäni ”asioiden kiteyttäjä”: haluan löytää ja ymmärtää asioiden ytimen. En kiinnostu kovinkaan helposti asioista, joiden ydintä en pysty tiivistämään muutamaan sanaan, kuvaan tai lauseeseen. MBTI-malli on eräänlainen kiteyttäjän unelma, jossa neljän kirjaimen koodiin (INTJ) voidaan tiivistää tavattoman monimutkainen teoria.

MBTI-malli lienee ainut erilaisuusmalli, johon liitetään sana dynaaminen. Eikä syyttä: se kytkee toisiinsa

• kaksi hyvin erilaista maailmaa: sisäisen maailman (menneisyyden kokemukset) ja ulkoisen maailman (tämän hetken reaalitodellisuuden)
• kaksi hyvin erilaista informaation lähdettä: aisteilla havaittavat asiat ja mielikuvituksen synnyttävät tuotokset
• kaksi hyvin erilaista tapaa tehdä valintoja ja päätöksiä: loogisen ja rationaalisen järkeilyn sekä asioiden tunnepitoisen arvottamisen

Ajattelutyylit, joita on MBTI-mallissa 16 kappaletta, ilmoitetaan nelikirjaimisena tunnuksena, tyyliin ESTP. MBTI-teoriaa tuntemattomalle koodi ei kerro juuri mitään, mutta asiaan perehtynyt pystyy koodista näkemään suuren määrän asioita mm.

• millainen informaatio ihmistä eniten kiinnostaa: faktat (S) vai ideat (N)
• mihin suuntaan ihmisten ajattelu missäkin iässä kehittyy
• millaisissa rooleissa ja tehtävissä ihminen parhaiten viihtyy
• millaisessa työssä ihminen helpoimmin uupuu
• miten ihmisen ajattelu muuttuu stressin vaikutuksesta
• millainen on ihmisen luontainen johtamistyyli
• millä tavalla ihminen oppii asioita parhaiten

MBTI-teorian mukaan ajattelutyyli on synnynnäinen. Se ei siis muutu ympäristön (kasvatuksen, koulutuksen) vaikutuksesta. Se mikä muuttuu, on toimintatyyli. Ihmiset alkavat automaattisesti muokkaamaan omaa toimintatapaansa sellaiseksi, josta he saavat muilta positiivista palautetta.

Tiedän, että monet pitävät MBTI-mallia jo vanhanaikaisena, koska sen monet perusideat on luotu ja julkaistu Jungin toimesta jo 1900-luvan alussa. Olen itse tutustunut lukuisiin vastaaviin malleihin ja pidän MBTI-indikaattoria edelleen kaikkein nerokkaimpana ajattelutyylejä kuvaavana mallina. Persoonallisuuden piirremallina se on kuitenkin huono ja työtyylin tutkimiseen se ei sovi ollenkaan.

Esimerkkinä ESTP

Ajattelutyylin tunnuksesta ESTP voidaan vetää mm. seuraavia johtopäätöksiä.

• Henkilö on ekstrovertti (E) eli hänen ajattelunsa voimakkain osatekijä (ajattelufunktio) suuntautuu ulkoiseen maailmaan.
• Hänen ajattelunsa voimakkain osatekijä eli ykkösfunktio on reaalimaailmaan suuntautuneet aistit (Se) eli hänellä on normaalia parempi huomio- ja reagointikyky.
• Hänen ajattelunsa luontaisesti heikoin osatekijä on intuitio (N), eli hän luottaa huomattavasti enemmän omiin havaintoihin (S) kuin ideoihin ja kuvittelukykyyn (N).
• Hänen sisäistä maailmaa hallitseva ajattelufunktio on rationaalinen järkeily (T). Se synnyttää järkeilyä nopeuttavia ja helpottavia periaatteita.
• Stressaantuneena ESTP:n selkeä ja rationaalinen ajattelunsa voi muuttua hyvinkin irrationaaliseksi. Tämä johtuu siitä että ajattelun heikoin osatekijä (N = intuitio, mielikuvitus) aktivoituu.
• Ihmisenä ESTP on spontaani (P) ja suoraviivainen (T). Hän helposti loukkaa tietämättään herkempiä (F) ihmisiä.

Tämä kaikki, ja paljon muutakin, ”näkyy” nelikirjaimisesta ajattelutyylin tunnuksesta niille, jotka ovat perehtyneet kunnolla MBTI-teoriaan.

Ajattelun ”kehittyminen”

Ajattelun kehittyminen tarkoittaa MBTI-teoriassa kahta eri asiaa: synnynnäisen ajattelutyylin aktivoitumista ja ajattelun osatekijöiden heikoimpien vahvistumista. Valaisen asiaa esimerkin avulla.

• Alle 10 vuoden iässä voimakkain kehityksemme tapahtuu (MBTI-teoriassa) ajattelun ykkösfunktiossa. Jo tässä vaiheessa alkaa näkyä onko lapsi enemmän ekstrovertti vai introvertti. Esimerkiksi ESTP:llä ajattelun ykkösfunktio on ekstrovertti S (aistihavainnot), se näkyy ennen kaikkea uteliaisuuden lisääntymisenä.
• Ikävuosien 10 – 20 välillä kehityksemme on voimakkainta ajattelun kakkosfunktion kohdalla. ESTP:llä se on looginen päättelytaito (T). Kehittyminen tapahtuu niin, että aivoihin rakentuu päättelyä helpottavia ja nopeuttavia periaatteita. Useat ajattelutyylejä tutkineet ihmiset ovat huomanneet, että ihmisten ajattelu on selkeintä ja samalla mustavalkoisinta tämän vaiheen loppupuolella, siis 15 – 20 vuoden iässä.
• Ikävuosien 20 – 40 välillä kehittyminen kohdistuu lähinnä kolmosfunktioon ja kakkosfunktion kustannuksella. Tämän seurauksena ajattelun mustavalkoisuus alkaa vähentyä. ESTP:llä kolmosfunktio on tunteet F. Ne alkavat vaikuttaa yhä voimakkaammin ihmisen valintoihin ja käyttäytymiseen. Mielipiteiden ehdottomuus alkaa vähentyä ja muiden kuuntelu lisääntyä.
• Loogisesti ajatellen seuraavana pitäisi alkaa heikoimman eli 4. funktion kehittyminen. Itselläni ei kuitenkaan ole ollut tällaiseen viittaavia kokemuksia, vaan heikoin funktioni S (ympäristön aistiminen ja tapahtumien muistaminen) on iän myötä vain heikentynyt.

Haluan korostaa vielä sitä, että kehityskulku tapahtuu MBTI-teorian mukaan näin vain ESTP-ajattelutyylin omaavilla ihmisillä. Kaikilla muilla tyypeillä se tapahtuu hieman eri tavoilla. Periaate on kuitenkin sama: ensin kehittyy ykkösfunktio, jne.

Oman kokemukseni pohjalta epäilen, että ajattelun heikoin funktio ei kehity meillä ollenkaan, vaan kaikkien meidän ajatteluun jää vähintään yksi heikko kohta, jonka kautta mieli stressitilanteessa purkautuu.

|kuvat Shutterstock|