Luova data-analyytikko – totta vai tarua?

Kirjoittaja: valmentaja Jari Saarenpää |

Työn murros on täällä. Se ei ole jotakin hähmäistä tulevaisuutta, jossa joka kolmas työtehtävä lakkaa olemasta, vaan työn murros on monella toimialalla jo todellisuutta. Olen päässyt seuraamaan läheltä pelialan murrosta viimeisen parin vuoden aikana. Peliala on ollut – ja uskon että tulee olemaan jatkossakin – yksi suomalaisen osaamiseen huipputoimialoja. Pelialalla näkyy työn murros selvästi. Kerron tässä blogijutussa eräästä haasteesta, johon ei välttämättä löydy helppoa ratkaisua. Vai löytyikö sittenkin?

Minkälaisen karikatyyrin sinä piirtäisit, jos tehtävänä olisi piirtää pelialan työntekijä? Aika moni piirtäisi nuoren miehen, hupparissa tietokoneen äärellä, isot korvakuulokkeet päässään. Ainakin minä olisin piirtänyt parisen vuotta sitten. Omassa työssäni työyhteisövalmentajana olen päässyt sukeltamaan pelialan syövereihin – kulissien taakse. Olen oppinut, että pelialalla on monenlaisia tehtävänkuvia ja rooleja, joihin ei tuo karikatyyrini oikein sovi. Jotenkin kuitenkin keskusteluissa eri ihmisten kanssa mielikuva pelialan työntekijästä on jotakin tuon kaltaista. No ok, onhan tuo karikatyyri varmaan yksi johtavista mielikuvista –  ostin minäkin siistin hupparin valmennuksia varten ja jätin kauluspaidan narikkaan!

Pelialan hanke markkinointiosaajien huutavan pulan ratkaisemiseksi

Luin juuri Hesarista mielenkiintoisesta pelialan yhteishankkeesta – peliyhtiöt yhteistyössä Googlen, TE-toimistojen ja ELY-keskusten kanssa alkavat kouluttaa markkinoinnin osaajia. Kyseessä on pelialalle spesifinen markkinointiosaaja, jonka osaamisprofiili on erittäin mielenkiintoinen. Hesaria lainatakseni ”pelialan himoitsema markkinointiosaaja hallitsee analytiikkatyökalut ja osaa suodattaa valtavista tietomääristä olennaisen”. Samalla hän on luova ja uskaltaa tehdä nopeita päätöksiä isolla rahalla.” Hetkinen, mikä tässä yhtälössä mättää?

Mitä arvelet, kuinka montaa ko. profiililla olevaa henkilö tunnet? Itse en tunne kovinkaan montaa, vaikka olen mm. uravalmentanut viimeisen neljän vuoden aikana yli 300 IT alan henkilö uudelle uralle. Mikä tuossa profiilissa on pielessä? Tutkitaan sitä hieman.

Ajattelutyyleissä on eroa

Oletko jo tutustunut ihmisten erilaisiin ajattelutyyleihin? Ei hätää, kerron olennaisen tämän tarinan kannalta tässä jutussa. Mikäli olet kiinnostunut aiheesta, tutustu sivustomme aineistoon, erityisesti blogia kannattaa lukea, koska tarinat ovat elävästä elämästä. Itse olen perehtynyt ajattelutyyliteoriaan (alun perin Sveitsiläisen psykologin Carl Jungin ideoista alkanut teoriaviitekehys) ja käyttänyt sitä ensin hyödyksi oman itseni ymmärtämiseen ja sittemmin omien kansainvälisten tiimien kehittämisessä. Yksilöiden erilaisuuden ymmärtäminen ja jokaisen luontaisten vahvuuksien hyödyntäminen on kaunopuhetta monessa tapauksessa, mutta todellisia erilaisuuden hyödyntäjiä on myös paljon.

Ajattelutyyliteorian kantava ajatus on, että ajattelutyylit esiintyvät pareittain. Mikäli tietoisuutesi pääsuunta on ulkoiseen maailmaan, sen vastaparina on tietoisuuden pääsuunta sisäiseen maailmaan. Jompikumpi on hallitseva, synnynnäinen ominaisuus. Olen törmännyt suureen määrään ihmisiä, joiden tietoisuuden pääsuunta suuntautuu sisäiseen maailmaan (introversio), mutta he työssään käyttävät heikommin kehittynyttä tietoisuuden pääsuuntaansa (ekstroversio), jolloin he kokevat työpäivän jälkeen väsymystä. Ihan siitä syystä, että ovat joutuneet pois luontaiselta vahvuusalueeltaan. Tämä esimerkkinä ajattelutyylin toiminnasta. Voimme siis käyttää kumpaa vain taipumusparin ominaisuutta, mutta luontaisesti heikompi kuluttaa meidän energioitamme aina enemmän – ja aivot kun tuppaa luonnostaan minimoimaan energiankulutuksen, emme oikein voi luonnollemme mitään.

Nyt tiedät perusidean ajattelutyyliteoriasta. Kuvaamani tietoisuuden pääsuunta on yksi neljästä taipumusparista. Pelialan markkinointiosaajan profiilissa olennainen taipumuspari on tiedon kerääminen – painotatko luontaisena vahvuutena sensorisia aistejasi – näkö, maku, haju, kuulo ja tuntoaisti, vai luotatko enemmän ns. kuudenteen aistiisi, intuitioon. Muista, että tässä on kyseessä luontainen eli synnynnäinen taipumus, jossa jompikumpi taipumusparin ulottuvuuksista toimii luontaisesti vahvasti ja toinen heikommin. Olet siis joko enemmän käytännöllinen ihminen (ns. S-tyyppi, Sensing), joka kerää tietoa ympäristöstään painottaen enemmän konkreettisia aistihavaintoja. Käytännöllinen ihminen on hyvä ja voi kehittyä aivan huipuksi mm. datan analysoinnissa – perustuuhan data johonkin todelliseen, käsin kosketeltavaan aineistoon ja se voidaan syöttää ja analysoida excel-tiedostossa. Intuitiivinen tyyppi (ns- N-tyyppi, Intuition) painottaa oman havaintoaineiston keruussa omaa intuitiotaan, ”sisäistä viisautta”, eikä hän tarvitse niin paljon dataa päätöksenteon tueksi kuin käytännöllinen tyyppi. Intuitiivisyyttä painottavan henkilön ajattelu karkaa muutenkin mieluummin enemmän tulevaisuuteen, kuin tarkastelee historian tapahtumia.

Palataan tuohon pelialan markkinointiosaajan osaamisprofiiliin. Pitäisi pystyä analysoimaan suurta määrää dataa, koska pelialan tuotteet perustuvat suureen massaan uusia asiakkaita, jotka tulevat ilmaispelien kautta pikkuhiljaa maksaviksi asiakkaiksi. Mitä enemmän ilmaispelien asiakkaita, sitä enemmän jatkossa on maksavia asiakkaita, kun ”pelihimo” vie mennessään maksullisille pelien tasoille. Eli on osattava analysoida, mitkä ilmaispelit toimivat ja koukuttavat. Ehdottomasti S-taitojen paikka. Oman aineistomme mukaan (N=13500), suomalaisista noin 2/3 kuuluu käytännöllisyyttä luontaisesti painottavien populaatioon. Kansainvälisen tutkimusaineistot tukevat tätä löydöstä, joten meillä suomalaisissa on hyvin pullat uunissa tuon ominaisuuden suhteen. Ei ole lähtökohtaista pelkoa, että työpaikat karkaavat ulkomaille.

Entäpä sitten tuo luovuus, jota tarvitaan pelialan markkinointiosaamisessa? Eikös se olekin enemmän N-tyypille ominaista? S- ja N-tyyppejä voi verrata myös sanaparilla supistaa-laventaa, joissa ensimmäinen kuvaa S-tyypille ominaista ajattelutyyliä ja jälkimmäinen N-tyypille ominaista ajattelua. Eli luovuus kukoistaessaan on laventamista, uusien tulevaisuuden ideoiden heittelyä. Ehdottomasti N-tyypistä toimintaa! Miten ihmeessä nämä kaksi ominaisuutta saadaan mahtumaan samaan henkilöön? Ajattelutyyliteorian mukaan toisen ominaisuusparin ulottuvuuksista on vahva ja toinen heikko. Mikä neuvoksi?

Pieni lisäsukellus ajattelutyyliteoriaan

Ajattelutyyliteorian – ja laajemmin kasvatuspsykologien tunnistama asia – mukaan ihmisen syntyessä ajattelua hallitsee yksi funktio, ns. vahvin ajattelufunktio. Mikäli henkilön vahvin ajattelufunktio on käytännöllisyys (S-tyyppi), sen vastapari Intuitio (N-tyyppi) on kaikista heikoin funktio. Teini-iässä tuo vahvin funktio on kehittynyt tappiinsa, mikä selittää teinien mustavalkoisuuden – tiedetään maailman kaikista asioista oikeat vastaukset, sillä omalla ajattelutyylillä tietenkin! Kaksi-kolmikymppisenä kehittyy ns. ajattelun kakkosfunktio, joka tässä esimerkissä on päätöksentekofunktio (joko rationaalinen tai arvopohjainen päätöksentekijä). Huomaa, että heikoin funktio ei ole kehittynyt vielä käytännössä lainkaan. Ajattelutyyliteorian mukaan noin kolmestakympistä viiteenkymppiin ikäkaudella kehittyy kolmas ajattelufunktio, joka tässä esimerkissä on toinen päätöksentekofunktioista. Älä huolestu, vaikka et aivan pysyisi kärryillä, tämä ei ole nyt olennaista tämän artikkelin kannalta. Olennaista on, että heikoin funktio, luova N ei ole vieläkään alkanut kehittyä!

Heikoin funktio jää ihmisellä yleensä ns. stressifunktioksi eli se ilmenee vain stressin alaisena. Tällöin ihmisen luontaisesti vahvat ajattelufunktio ”sammuvat” ja heikoin funktio, ”stressifunktio”, kaappaa vallan. Tässä esimerkissä luontaisesti vahva data-analyytikko alkaa tehdä villejä, täysin toteutuskelvottomia ideoita, joista pahimmillaan kiiretilanteessa tekee harkitsemattomia päätöksiä. Kun kerran rahaa on ja kiire painaa päälle, niin antaa palaa. Saatko ajatuksesta kiinni? Stressin alla nimittäin heikko funktio toimii kuin viidenvanhalla lapsella – antaisitko sinä rahasi viiden vanhalle lapselle, joka päättää, miten ne käytetään?

Ratkaisu?

Ratkaisu pelialan markkinointiosaajan resurssipulaan löytyy ajattelutyyliteoriasta. Koska osaamisprofiilissa on sekä S että N, on haettava sellaista osaamisprofiilia, joka on yhtä aikaa riittävän vahva käytännön datan kaivuussa sekä riittävän luova miettimään uusia markkinointitaktiikoita. Siis yhäkin ajatuksena, että tämä osaaminen on oltava yhdellä ja samalla ihmisellä. Tietyissä osaamisprofiileissa S ja N ovat ns. kakkos- ja kolmosfunktiot. Teorian mukaan siis kakkosfunktio on kehittynyt huippuunsa noin kolmenkymmenen ikävuoden aikoihin ja kolmosfunktio kehittyy huippuunsa noin viidenkymmen ikään ehdittyä. Olen huomannut tämän omakohtaisesti, kohta 48 vuotta mittarissa. Oma kakkosfunktioni on N (suuntautuu sisäiseen maailmaan) ja kolmosfunktio on S (teorian mukaan kolmosfunktio suuntautuu sekä ulkoiseen että sisäiseen maailmaan). Luotin nuorempana työurallani vahvasti omaan intuitioon, mutta tätä nykyä hankin päätöksenteon tueksi myös dataa. Olen jopa alkanut innokkaana seurata Google Analyticsillä sivustomme kävijämääriä, mikä hämmästyttää itseänikin suuresti!

Itse ratkaisisin pelialan markkinointiosaajien resurssipulan hakemalla tehtäviin hieman varttuneempia osaajia, joilla sekä käytännöllinen tiedon hankinta (S) että intuitiivisuus (N) – luovan ajattelun voimavara olisi jo hyvin kehittynyt. Mikäli siis en voisi jakaa tehtävää kahteen eri kokonaisuuteen, mitä suuresti kyllä tutkisin vaihtoehtona. Tämä jälkimmäinen nimittäin takaisi ykkösfunktiona S-tyyppien kehittymisen huippuhyväksi data-analyytikoksi ja ykkösfunktiona N-tyypin huippuhyväksi uusien ratkaisujen kehittäjäksi. ”Ei voi saada Ullaa ja pullaa”, sanoi jo matikanopettajani lukiossa joukko-oppia opettaessa!