Kirjoittaja: Valmentaja, CEO ja innostuksen oivalluttaja Jari Saarenpää
Viimeaikainen uutisointi vanhustenhoidon laiminlyönneistä on jo levinnyt myös varhaiskasvatuksen puolelle. Uskon itse, että tässä kaikessa on kyse vain jäävuoren huipusta. Luottamus siihen, että johtoasemassa olevat ihmiset Suomessa tekevät lähtökohtaisesti eettisesti ja moraalisesti kypsiä valintoja on rapistunut. Eikö lähtökohtainen luottamus enää olekaan yksi suomalaisista hyveistämme? Kääntäen, pitääkö luottamus ansaita näyttöjen kautta, kuten esimerkiksi kiinalaisessa johtamiskulttuurissa? Ainakin minut nämä julkisuuteen tuodut ikävät tapaukset vanhusten- ja lastenhoidon ylilyönneistä on saanut ajattelemaan työelämän muutosta laajemminkin. Erityinen mielenkiinnon kohteeni on työelämän sosiaaliset tunteet, joista kirjoitan tässä jutussa.
Pohdin parisen vuotta sitten psykologisen turvallisuudentunteen merkitystä työntekijän hyvinvoinnissa blogijutun muodossa. Jotta työntekijä voi kokea turvallisuudentunnetta työssään, pitää johtamisen perusasiat olla kunnossa. Perusasioista mielestäni syvällisin on luottamus – luottamus siihen, että minulle tarjotaan edellytykset tehdä työni parhaalla mahdollisella tavalla. Kun tämä toteutuu, vasta sen jälkeen aletaan puhua työntekijän henkilökohtaisten tarpeiden tyydyttymisestä. Nämä tarpeet liittyvät erilaisiin sosiaalisiin tunteisiin, joita jokainen ihminen kokee. Kirjoitan tässä jutussa viidestä keskeisestä sosiaalisesta tunteesta, jotka jokaisen esimiehen on hyvä ymmärtää omassa johtamistyössään.
Elämme tunteiden vuosisataa
Psykologisessa tutkimuksessa elimme isoa käännekohtaa jo viime vuosituhannen loppupuolella, kun positiivinen psykologia koki läpimurron. Tuohon saakka ihmisen mielen tutkimus oli keskittynyt sairauksien parantamiseen – perusajatus oli, että ihmisessä on jotakin vikaa, joka pitää korjata. Positiivinen psykologia sen sijaan pyrkii löytämään ihmisestä vahvuuksia, niin synnynnäisiä kuin opittujakin. Uusi vuosituhat ja valtava työelämän murros, jossa digitaalisuus ja automaatio korvaavat monia perinteisiä työtehtäviä, on kiihdyttänyt positiivisen psykologian ja erityisesti ihmisten välisten vuorovaikutussuhteiden tutkimusta. Tuoreen suomalaisen tutkimuksen mukaan TOP3 työelämätaitoa ovat vuorovaikutustaidot, itsetuntemus ja empatia (Ilmarinen Future Score Test 2018).
Edelläkävijäorganisaatioissa pohditaan parhaillaan, miten esimiesten ja työntekijöiden vuorovaikutustaitoja voisi kehittää. Kokemukseni mukaan suurimmassa osassa pohdintoja fokus on taitovalmennuksessa. Taitovalmennuksissa ei ole itsessään mitään pahaa, mutta vuorovaikutustaitojen kehittäminen vaatii huomattavasti enemmän syventymistä kuin vaikkapa jonkin uuden teknisen asian oppiminen. Vuorovaikutustaitojen kehittäminen edellyttää omien tunteiden ymmärtämistä ja kokemuksen pohdintaa. Humanistisissa tieteissä puhutaan emotionaalisesta tietoisuudesta ja osaamisesta.
Vuorovaikutustaitojen kehittäminen edellyttää omien tunteiden ymmärtämistä ja kokemuksen pohdintaa. Share on X
Empatiataidot osana vuorovaikutustaitoja
Kuuntelin kuluneella viikolla aivotutkija Katri Saarikiven esitystä empatiasta. Hänen tutkimuksensa fokus liittyy empatiaan osana laajempaa suomalaista aivotutkimusprojektia. Erityisen mielenkiintoista oli kuulla, että ihmisen kyky oppia empatiataitoja kasvaa iän myötä – tämä perustuu siihen, että empatiataitoihin liittyy vahva kokemuksellisuus. Mitä enemmän sinulla on elämänkokemusta, sitä enemmän sinulla on kaikupohjaa erilaisten tilanteiden kohtaamiseen. Lieneekö tässä selitys, miksi vanhat ihmiset ovat usein hyvin joviaaleja muita ihmisiä kohtaan?
Empatiataidot ovat yksi keskeisiä tulevaisuuden työelämätaitoja. Mielenkiintoinen yksityiskohta Katri Saarikiven esityksessä oli se, että perinteisessä älykkyysosamäärätestissa ei ole havaittu sukupuolten välillä eroja, mutta empatiaa mittaavissa testeissä naiset sijoittuvat selkeästi miehiä paremmin. Olisiko siis tästä tulossa myös sukupuolien eroja tasoittava tekijä lähitulevaisuudessa? Miehille sen verran lohdutuksen sanaa, että empatiataitoja voi oppia. Tämä oli myös aivotutkijan selkeä viesti meille kaikille!
En kuitenkaan kirjoita tässä jutussa empatiataidoista, vaan vieläkin syvemmällä inhimillisyydessä olevasta tasosta, tunnetaidoista. Tunnetaidoista on tehty paljon tutkimusta myös Suomessa, joten aiheeseen saa halutessaan paljon syvyyttä (tässä linkki yhteen tutkimukseen, jossa paljon hyviä lähdeviitteitä). Oma lähestymistapani on asioiden yksinkertaistaminen olennaiseen yhdistäen oman käytännön johtamiskokemuksen. Minulle on syntynyt käsitys viidestä sosiaalisesta tunteesta, jotka jokaisen esimiehen pitäisi tunnistaa sekä itsessään, että työntekijässään. Tunnistamisen lisäksi pitää osata toimia vuorovaikutustilanteissa siten, että osaa ottaa nämä viisi tunnetta huomioon ja tyydyttää toisen tarve näissä tunteissa.
Sosiaaliset tunteet työelämässä
Luettelen mielestäni tärkeimmät työelämään liittyvät sosiaaliset tunteet seuraavan listan muotoon. Lista on myös tärkeysjärjestys alkaen syvimmästä tunteesta, jonka synnyttämän tunteen ja tarpeen tyydytys luo pohjan hyvälle esimies-alaissuhteelle:
- Arvostetuksi tulemisen tunne
- Turvallisuuden tunne
- Yhteenkuuluvuuden tunne
- Vaikuttamisen tunne
- Reiluuden tunne
Lähden johtamisessa siitä ajatuksesta liikkeelle, että jokaisella ihmisellä on tarve tulla arvostetuksi. Tähän liittyy vahvasti tunne tulla kuulluksi. Jos tämä tunne jää negatiiviseksi eli tarve ei tyydyty, mikään muu tunne ei voi sitä korvata. Seuraavana tunteena on tunne siitä, että saan olla oma itseni, eikä minun tarvitse esittää jotakin roolia esimieheni ja kollegoideni edessä. Tämä tunne myös edesauttaa yksilön täyden potentiaalin esille tuloa. Kolmantena sosiaalisena tunteena näen yhteenkuuluvuuden tunteen. Tarve kuulua johonkin porukkaan on hyvin syvällä ihmisyydessä. Neljäntenä tunteena on kokemus siitä, että voin osana porukkaa vaikuttaa meidän yhteiseen tekemiseemme. Viidentenä tunteena on reiluuden tunne, jossa työntekijällä on kokemus siitä, että häntä kohdellaan samalla tavoin kuin toisiakin.
Uskon siihen, että hyvän johtamisen avaimet on näiden viiden tunteen ymmärtämisessä sekä huomioonottamisessa esimiestyössä. Varmasti on muitakin tunnekokemuksia, mutta ajatus 20/80-säännöstä auttaa kiteyttämään olennaiseen. Päätimme ystäväni Pia-Christina Rothin kanssa kirjoittaa kirjan aiheesta ”Sosiaaliset tunteet työelämässä – sudenpentujen käsikirja esimiehelle”. Pia-Christina vastaa kirjassa tieteellisestä rajapinnasta (HTM, KM, opettaja) ja minä käytännön esimieskokemuksesta yli 20 vuoden kokemuksella. Kirja ilmestyy syksyllä 2019. Mkäli haluat antaa meille ideoita, voit lähettää niitä meille sähköpostiini jari@luontaisettaipumukset.fi. Kiitos jo etukäteen!
Moi Jari. Olipa mielenkiintoinen ja ajatuksia herättävä blogi. Itse olen viimeisen 14 vuoden ajan ollut asiakaskokemusten analysoinnin ja kehittämisen parissa. Enimmäkseen strategisella eli koko asiakkuuden toimivuuden tasolla. Olemme luoneet oman konseptimme asiakkaasta lähtien. Nyt minua kiinnostaa kehittää myös henkilöstökokemukseen oma logiikkaamme. Tuo tunnetasojen analysoiminen herätti kovasti ajatuksia. Kokemukset ovat tunteita ja taustalla vaikuttavat toki asian merkityksellisyydet. Olisi kiva joskus tavata ja sparrata aiheesta. Yt. Kari
Terve Kari! Kiitos kommentistasi. Valmennan itsekin asiakaskohtaamista ja olen huomannut, että kovin moni asiakkaistani on yllättynyt siitä, kun sanon, että työssäsi onnistuminen lähtee siitä, että tunnet itsesi. Valitettavan monesti yritysten panostus valmennuksiin on sen verran pieni, että vain muutama työntekijä oivaltaa mistä on kysymys. Kokemukset on tunteita, jotka vaikuttavat jokaisen henkilön toimintaan erilaisissa vuorovaikutustilanteissa. Juttelen mielelläni kanssasi, vaihdetaan viestejä jari@luontaisettaipumukset.fi. t. Jari
Kiitokset taas Jari! Kyllä, taitojen treenaamisellakin päästään monessa yhteydessä eteenpäin. Oppiminen vaan jää usein liian tekniselle tasolle, kun täytyy kiirehtiä liian suoraa ”konkretiaan” (juuri käytettävissä olevan resurssin vuoksi). Opitaan kuitenkin tunnistamaan erilaisia odotuksia ja toivottavasti muokkaamaan sen mukaan omaa käytöstä ja vuorovaikutusta. Sekin auttaa sekä asiakkaan että henkilöstön kanssa. Omien reaktioiden ja tunteiden tunnistamisen kautta asia saisi kuitenkin syvyyttä ja pitävämmän perustuksen. Ja opitun soveltamiselle aukeaisi kokonaan uusi maailma.
Mielenkiintoista on myös se, kuinka paljon tuossa hyvässä listassasi on samoja aineksia ihmisiä motivoivan ja työn imua aiheuttavan ympäristön kanssa. Työn tekeminen maistuu (=tuntuu) hyvälle, kun saa sopivasti haasteita, vaikutusmahdollisuuksia, arvostusta, tukea, kannustusta sekä oppisen ja kehittymisen mahdollisuuksia. Ja tunneilmaston kytkös oppimisen sujumiseen on niin suora. Uusille vesille meneminen vaati rohkeutta. Turvallisuus ja arvostus rohkaisevat. Tavataanpa kun olet Oulussa tai minä etelässä!
Kiitos Sanna! Mulle on valjennut näiden reilun 20 vuoden esimiesvuoden aikana se, että omien tunteiden tunteminen on paras tie toisen ihmisen tuntemiseen. Kyseessä lienee myös ihmisenä kasvun keskeisin juttu!