Kirjoittaja: NIKO HELIN

LUONTAISET TAIPUMUKSET™ -päävalmentaja, ENFP

Palaute on lahja!

Palaute on lahja, kuten otsikossa todetaan. Meillä on luontaisista ajattelutaipumuksista johtuen tapa antaa erisisältöistä palautetta sekä tarjota nämä palautelahjat hiukan erilaisissa paketeissa. Tässä kirjoituksessa käyn läpi positiivisen ja korjaavan palautteen tärkeyttä ja hyötyjä, niiden antotapaa sekä kytkentää luontaisiin ajattelutaipumuksiin. Ajattelutaipumusten yhteydessä on käytetty kirjainlyhenteitä, jotka ovat tuttuja LUONTAISET TAIPUMUKSET™- tai MBTI -malleihin perehtyneille.

Hyvin yksinkertaistettuna voidaan todeta palautteeseen liittyen: Extrovertit (E) sanovat mitä ajattelevat ja Introvertit (I) ajattelevat mitä pitäisi sanoa! Eli extroverteillä on taipumus ilmaista palautteensa vuorovaikutuksessa hanakammin, oli kyse sitten positiivisesta tai korjaavasta palautteesta. Introverteillä palautetta edeltää usein harkinta ennen palautteen antoa, ja suosivat sitä helposti kirjallisessa muodossa. Lisäksi rationaalisuuteen ja asiasuuntautuneisuuteen (T) taipuvaiset suosivat luontaisesti enemmän korjaavaa palautetta, kun taas tunne ja ihmissuuntautuneet (F) näkevät helpommin positiivisia puolia ympärillään. Tämän jutun lopusta löydät linkin kirjoitukseen, jossa on käsitelty luontaisia palautteen anto-tyylejä hiukan eri näkökulmasta.

Positiivinen palaute

Usein valmennuksissa, jossa aiheena on ollut palautteenanto, olen pyytänyt osallistujia arvioimaan itseään positiivisen palautteen antajana asteikolla 1-10 (1= olen mielestäni siinä surkea, 10= olen siinä erityisen hyvä ja teen sitä jatkuvasti). Olen myös kysynyt matalan arvion itselleen antaneilta perusteluja arviolleen. Tyypillisiä vastauksia ovat olleet: ”ei kuulu tyyliini”, ”huomaan muiden tekemisissä helpommin vikoja kuin positiivisia asioita” tai ”huomaan kyllä positiivisen palautteen paikkoja, mutta ei vain tule sanottua”. Korkeamman arvion itselleen antaneilta olen kysynyt, mitä hyötyjä he ovat kokeneet aktiivisesta positiivisen palautteen annosta. Nostoja vastauksista:

• Edistää haluttuja toimintatapoja
• Osoittaa arvostusta toista henkilöä tai hänen tekemisiä kohtaan
• Luo parempaa ilmapiiriä
• Motivoi ja vahvistaa itsetuntoa

Johtamisvalmennuksissa olemme keskustelleet varsinkin ensimmäisestä kohdasta, joka on tärkeä uusien toimintatapojen juurruttamisessa mm. muutostilanteissa. Itsekin tunnistan toistavani helposti niitä asioita, joista saan positiivista palautetta. Jos koirien ja hevosten kouluttamisessa positiivinen palaute ja palkkiot toimivat parhaiten, miksei ihmistenkin kanssa.

”Jos huomaat positiivisen palautteen paikan, niin anna palaa”

Miten positiivista palautetta pitäisi antaa? Itse pitäisin asian aika yksinkertaisena: kun huomaat jossakin tilanteessa positiivisen palautteen paikan, niin anna palaa! Kokemukseni mukaan, ainakin suomalaiset, ovat hyvin säästeliäitä positiivisen palautteen suhteen. Koska oppiminen tapahtuu parhaiten toistojen kautta, niin miksei tässäkin tapauksessa. Positiivista palautetta oppii antamaan antamalla positiivista palautetta!

Korjaava palaute

Korjaava palaute on tärkeää vastaanottajalle, jotta hänen on mahdollista korjata omaa toimintaansa. Korjaava palaute voi kohdistua esim. sovittujen asioiden laiminlyöntiin tai unohtamiseen, huonoon käytökseen, turvallisuuden vaarantamiseen tai pelisääntöjen rikkomiseen. Esimerkiksi yhdessä sovitut pelisäännöt menettävät täysin merkityksensä, jos niiden noudattamatta jättämiseen ei puututa.

Positiivien palautteen tapaan korjaava palaute on lahja. Toiset paketoivat sen rosoisempaan pakettiin, toiset suosivat pehmeämpiä paketteja palautetta antaessaan. Luontaisesta ajattelutyylistä riippuen, meillä on omat sudenkuoppamme korjaavan palautteen annossa. Rationaalis-loogiset (T) saattavat ajautua liian suoraviivaiseen ja loukkaavaan tyyliin palautetta antaessa (norsu posliinikaupassa, kuten eräs asiakas luonnehti esihenkilöään). Ihmissuuntautuneet ja pehmeämpää (F) taipumusta edustavat ajautuvat helposti vaikeiden asioiden väistelyyn korjaavaa palautetta antaessa – eli ”kissa jää nostamatta pöydälle”.

Miten antaa korjaavaa palautetta onnistuneesti?

Korjaava palaute on syytä antaa kahden kesken, koska se on lajina erityisen herkkä ja kukaan ei halua tulla nolatuksi porukan edessä. Lisäksi palaute on hyvä antaa ilman turhia viivytyksiä ja tulee kohdistua tekemiseen eikä ihmisarvoon. On eri asia sanoa toista laiskaksi kuin antaa palautetta jostakin hoitamattomasta hommasta.

Itse suosittelisin hylkäämään ns. hampurilaismallin, jossa korjaavaa palautetta edeltää joku positiivinen palaute. Tämä tyyli vesittää helposti positiivisen palautteen, koska kehujen jälkeen jää helposti odottamaan, että mikähän kritiikki sieltä on tällä kertaa tulossa.

Suosisin mieluummin kysymyspohjaista, ns. itsearviomallia, jossa palautteen saaja laitetaan itse arvioimaan omaa toimintaa ja löytämään ratkaisut palautteen kohteena olevaan asiaan. Tämä tyyli tarjoaa erinomaisen työkalun liian suoraviivaisille palautteen antajille sekä korjaavan palautteen antoa väisteleville.

Kokeile seuraavan kerran korjaavan palautteen antoa viemällä sitä kysymyksillä eteenpäin, varsinkin jos kyseessä on hiukan haastavampi tilanne. Miksi-sanaa kannattaa välttää, koska se käynnistää syyllisen hakemisen ja johtaa helposti väittelyyn. Otetaan esimerkiksi tilanne, jossa palautteen saaja on aiheuttanut vaaratilanteen työpaikalla. Tässä muutamia esimerkkikysymyksiä, joilla palautteen antoa voi viedä eteenpäin.

• Tänään konesalin puolella oli hurja tilanne. Mitä siellä tapahtui
• Miten arvioit omaa toimintaa tässä tilanteessa?
• Miten varmistat, että ensi kerralla toimit sovittujen pelisääntöjen mukaan?
• jne.

Korjaavan palautteen annossa tämä kysymyspohjainen itsearviomalli on perinteiseen tapaan verrattuna haastavampi, koska harvalla se on selkärangassa. Joka tapauksessa sitä kannattaa harjoitella jo sen vaikuttavuuden takia. Tällä mallilla palautteen saaja sitoutuu paremmin korjaavaan toimenpiteeseen saadessaan jättää omat sormenjälkensä asiaan.

Lue lisää luontaisista tyyleistä antaa palautetta tässä olevasta linkistä. Löydätkö sieltä omasi?

Tunnistatko tyylisi palautteen annossa

Niko Helin / LUONTAISET TAIPUMUKSET™
040-722 7179
niko@luontaisettaipumukset.fi