Kirjoittaja: ”Erilaisuudesta innostunut” |
Ihmiset voidaan jakaa kahteen päätyyppiin: ideoijiin ja toteuttajiin
Kumpiakin tarvitaan, jotta asiat (tuotteet, menetelmät, työprosessit) ja organisaatiot kehittyisivät. Kaikkien ihmisten kohdalla tyypitys ei kuitenkaan ole yhtä selkeä, vaan osa ihmisistä on kahden päätyypin sekoitus.
Ideoija
Ideoijan tunnistaa siitä, että hän on ajattelussaan ja toiminnassaan spontaani, tilanteesta ohjautuva. Ideoijat kyseenalaistavat mielellään nykyisiä ratkaisuja ja suunnitelmia ja kokeilevat mielellään uusia asioita. Ideoijat rakastavat vaihtoehtoja ja toiminnan vapautta. He saavat innostusta ja rohkeutta muista Ideoijista. Suunnitelmallinen ja samanlaisena toistuva toiminta sekä yksin työskentely ovat heidän luonteelleen vieraita.
Toteuttaja
Toteuttajan tunnistaa siitä, että hän panee asioita nopeasti toimeksi. Toteuttajat tekevät päätöksiä ja toimintasuunnitelmia ja alkavat toteuttaa niitä. Heille on tärkeää pitää toiminta tehokkaana ja asiat järjestyksessä ja kontrollissa. Spontaani ja luova toiminta on Toteuttajille huomattavasti vaikeampaa kuin Ideoijille.
Ideoijien ja toteuttajien yhteistyö on usein melkoisen vaikeaa koska he lähestyvät asioita hyvin erilaisilla tyyleillä.
- Ideoijat ovat herkkiä kyseenalaistamaan ja muuttamaan asioita
- Toteuttajat pitävät jatkuvaa ideointia ja kyseenalaistamista turhana kriittisyytenä
Taipumusanalyysit
Taipumusanalyysit (MBTI / LUONTAISET TAIPUMUKSET™ analyysi) tunnistavat ajattelussamme olevia pääsuuntauksia, joita on vaikea muuttaa.
- ”Puhdasveriset” ideoijat tunnistaa parhaiten taipumusyhdistelmästä NP, jossa N kuvastaa taipumusta kiinnostua ideoista enemmän kuin faktoista ja P taipumusta spontaaniin reagointiin.
- ”Puhdasveriset” toteuttajat tunnistaa taipumusyhdistelmästä SJ, jossa S kuvastaa taipumusta luottaa enemmän faktoihin kuin ideoihin ja J taipumusta nopeaan päättämiseen ja suunnitelmallisuuteen.
- Itse en kuulu kumpaankaan edellä kuvattuun taipumustyyppiin, vaan olen NJ (INTJ). Tällaista suuntautumista kutsutaan usein Visionääriksi. Siinä yhdistyy uusia mahdollisuuksia hakeva ajattelutapa (N) ja suunnitelmallinen toiminta (J).
- Neljäs päätyyppi on SP, jossa yhdistyy faktapohjainen suuntautuminen tiedonhankinnassa (S) ja spontaani reagointimalli (P). Tästä yhdistelmästä olen käyttänyt nimityksiä Konkretisoija ja Ongelman ratkaisija.
Luova prosessi perustuu ideoinnin ja tekemisen (kokeilun) vuorotteluun. Niiden välissä on aina jonkinlainen arvioinnin ja suunnittelun vaihe. Kokeiluja tehdään vain hyvien ideoiden kohdalla. Ihmisten erilaisuus tekee luovuudesta vaikean haasteen, koska Ideoijat haluavat tuottaa uusia ideoita ja toteuttajat taas estää huonojen ideoiden eteenpäin pääsemisen. Ajattelutavan erilaisuus synnyttää väkisinkin törmäyksiä.
Reilut 30 vuotta sitten tekemäni oivallus on ollut yksi motivaatio kehittää työkalua, jolla ihmiset voisivat tunnistaa itsessään olevia taipumuksia, esimerkiksi sitä kuuluuko ihminen Ideoijiin vai Toteuttajiin.
LUONTAISET TAIPUMUKSET™ -analyysit
LUONTAISET TAIPUMUKSET™ -analyysit ovat antaneet meille arvokasta tietoa mm. siitä miksi luovuus ja innovatiivisuus ovat organisaatioille niin vaikeita asioita.
Tärkein syy lienee se, että organisaatioiden johto ja keskijohto ovat miehitetty Supistajilla eli ”ideoiden tappajilla”. Heidän osuutensa on suuruusluokkaa 80-90 %. Laajentajien eli ”ideoijien” osuus esimiehistä on vain 10-20 %.
Korostan uudestaan sitä, että kuulun itsekin tähän Supistajien eli ”huonojen ideoiden tappajien” ryhmään. Minun pitääkin olla jatkuvasti valppaana etten välittömästi tyrmää muiden esittämiä ideoita.
Laajentajien (P) ja Supistajien (J) toimintatyylit ärsyttävät toisiaan
Laajentajia (P) ärsyttää Supistajien (J) toiminnassa esimerkiksi kova vauhti ja kontrolli. Laajentajat (P) halusivat että hankkeiden aikataulut olisivat väljemmät ja asioita ideoitaisiin laajemmin. Lisäksi Laajentajat (P) haluaisivat että luovuudelle ja joustavuudelle annettaisiin enemmän tilaa.
Supistajia (J) taas ärsyttää Laajentajien (P) toiminnassa mm. aikataulujen huono noudattaminen ja ”sooloilu”. Lisäksi Laajentajat sitoutuvat usein huonosti johdon tekemiin suunnitelmiin ja linjauksiin. Onkin ihan tavallista, että Laajentajat joutuvat Supistajia helpommin lähtöjonoon jos henkilöitä joudutaan irtisanomaan.
Koko väestössä on suunnilleen yhtä paljon Laajentajia (P) kuin Supistajia (J) eli kumpaakin löytyy noin 50 %. Myöskään miesten ja naisten suhteen ei ole eroja. Tehdyissä taipumusanalyyseissa on kuitenkin todettu että Supistajien (J) prosentuaalinen osuus on työorganisaatioissa huomattavasti suurempi kuin Laajentajien (P) eli 65 – 70 % koko henkilöstöstä.
Tulosta voidaan selittää ainakin kolmella tavalla:
- Laajentajat eivät välttämättä hakeudu työorganisaatioihin, koska niiden pakkotahtisuus tuntuu niin ahdistavalta heidän ”luovalle” perusluonteelleen.
- Laajentajat eivät kestä yhtä hyvin kuin Supistajat työelämän tiukkaa työtahtia ja kontrollia ja hakeutuvat Supistajia helpommin työelämän ulkopuolelle (eläke, oma yrittäjyys, jne.)
- Laajentajia irtisanotaan helpommin kuin Supistajia, koska he ovat usein vaikeampia johdettavia kuin suunnitelmallisuuteen ja kontrolliin taipuvaiset Supistajat.
Haaste
Työelämää yritetään muokata tällä hetkellä mm. innovatiivisempaan ja hyvinvointia parantavaan suuntaan. Erityishaasteena ovat edellä kuvatut Laajentajat, joita on väestöstä noin 50 %. He ovat nopeaoppisia, luovia ja joustavia ihmisiä, joiden on kuitenkin vaikea motivoitua ja jaksaa organisaatioissa, joita johdetaan perinteisellä tyylillä.