Kirjoittaja: valmentaja Jari Saarenpää |
Oletko tullut ajatelleeksi, mikä vaikutus puolisollasi on sinun menestykseen työssäsi?
Empiiristen havaintojeni pohjalta väitän, että ihmismielellä on tapana ottaa kovin monet asiat itsestään selvyyksinä. Ja näin tämänkin kysymyksen tyypillisin vastaus lienee ”no enpä ole juurikaan pohtinut…”. Pohdipa nyt.
Maaliskuun Harward Business Review:n numerossa oli aiheesta mielenkiintoinen artikkeli. Siinä oli koostettu yhteen aiheeseen liittyviä tutkimuksia, joista avaan yhtä hieman tarkemmin tässä lyhyessä jutussa.
Ensimmäinen tutkimus
pähkinänkuoressa –mitä vähemmän draamaa parisuhteessa esiintyy, sitä enemmän energiaa on suunnattavissa omaan työhönsä. Aika looginen tutkimustulos, mutta asiana sitäkin tärkeämpi! Jos tämä asia kolahtaa kohdallasi, asialle kannattaa tehdä jotakin. Usein näin lomakauden loppupuolella jännitteet ovat pinnassa ja erilaisia parisuhdekursseja on hyvin tarjolla, mikäli omat neuvot ovat loppuneet. Parisuhdetaidot ovat opittavia taitoja siinä missä esimerkiksi kielitaito, koodaaminen tai saksofonin soitto, kyse on vain omasta tahdosta.
Toisessa tutkimuksessa
osoitettiin selvä yhteys puolison persoonallisuuden ja henkilön työssämenestymisen välillä. Tutkimus on julkaistu 2014 elokuussa ja siihen osallistui lähes 5000 australialaista. Tutkimuksen muuttujina olivat persoonallisuustekijöiden lisäksi tulotaso, uralla eteneminen ja työtyytyväisuus. Tutkimuksen tekijät, Brittany C. Solomon ja Joshua J. Jackson Washington University in St. Louis:ta osoittivat kiistatta, että puolison persoonallisuudenpiirteellä on selvä yhteys parisuhteen toisen osapuolen työssä menestykseen. Mikä tuo persoonallisuudenpiirre täsmälleen ottaen on?
Tutkimuksen keskeisin havainto liittyy puolison järjestelmällisyyteen. Tutkimuksessa käytettiin Big Five -indikaattoria, jossa puolison vastuuntuntoisuus (conscientiousness/ järjestelmällisyys) – piirre lisäsi parisuhteen toisen osapuolen työssä menestymistä. Tulos oli tilastollisesti merkittävä kaikissa kolmessa tutkittavassa tekijässä – yhteys palkkatasoon, uralla etenemiseen ja työtyytyväisyyteen oli kiistaton. Myers-Briggs -tyyppiteoriassa tästä piirteestä käytetään nimitystä järjestelmällinen (judging) eli ns. J-tyyppi. Vastaparina on ns. P-tyyppi (perceiving/ spontaani).
Mitä johtopäätöksiä tästä sitten voitiin vetää? Tutkijoiden keskeisinä päätelminä oli, että kun voit luottaa siihen, että puolisosi hoitaa erilaisia kotiaskareita itsenäisesti, sinulle vapautuu kapasiteettia suunnata omaa energiaasi työtehtäviesi parempaan hoitamiseen. Paine asioiden itse hoitamiseen vähenee. Toisena havaintona tutkijat päättelivät, että järjestelmällisten puolisoiden kanssa parisuhteessa olevat työntekijät ovat tyytyväisempiä parisuhteisiinsa (tämä ei minulle täysin auennut, miten tähän päätelmään oli tultu…). Kolmas päätelmä oli minusta mielenkiintoinen – järjestelmällisen puolison vaikutus ulottuu myös parisuhteen toisen osapuolen työmaalle eli henkilöllä on taipumus kopioida puolisonsa uutteria toimintatapoja myös työmaalle!
Älä kuitenkaan nyt heittäydy epätoivon alhoon tai jätä kaikkea puolisosi varaan.
Kolmas tutkimus
osoittaa, että on tilanteita ja ympäristöjä, joissa omalla uralla menestyminen etenee parhaiten sinkkuna ollessa. Summaten nämä kolme tutkimusta yhteen, Harward Business Review:n artikkelin johtopäätös on, että parhaiten menestyt urallasi, kun parisuhteesi on kunnossa ja molemmat osapuolet saavat tukea toisiltaan. Aika luonnollista.
Mitä näistä tutkimuksista jää käteen? Itselleni nousee intuitiivisesti merkittävimmäksi asiaksi se, että puolison roolia osana omalla työuralla menestymiseen ei osata arvostaa riittävästi. Jotenkin ajaudumme aivan liian helposti pitämään asioita itsestään selvinä. Mitäpä jos nyt luettuasi tämän jutun pysähtyisit hetkeksi miettimään puolisosi hyviä ominaisuuksia, jotka ovat auttaneet sinua etenemään tähänastisella työurallasi? Listaa 3-5 ominaisuutta ja mieti niiden syy-seuraus-suhdetta. Ja mitäpä, jos tämän asian tehtyäsi kertoisit näistä havainnoistasi puolisollesi?