Saimme luvan julkaista yrittäjä, valmentaja, projektitehostaja Marjo Huhtalan hyvän LinkedIn-kirjoituksen LUONTAISET TAIPUMUKSET™ -sivulla.

Marjo kirjoittaa positiivisesta johtajuudesta, millä hän tässä tarkoittaa oman itsensä hyvää johtajuutta. Sellaista, millä saadaan aikaan tuloksia, hyvässä hengessä, ajoissa, ja myös alemmalla stressitasolla. Kirjoitus on kannustava.

Kirjoituksessa on hienosti edustettuna muutamia luontaisia ajattelu- ja niin ollen myös käyttäytymistaipumuksiamme, joita tässä insertissä lyhyesti käsittelemme LTA-viitekehikossa.

 

Ennakointi ja valmistautuminen (J / P ulkoinen tyylimme -funktiot)

J-taipumuksen (judging) ihmiset tekevät tavallisesti itselleen merkinnät kalenteriinsa ja varaavat aikaa eri töiden tekemiselle niin, että he voivat varmistua tehtävien loppuun saattamisesta sovitussa aikataulussa. Heille on olennaista nähdä kokonaissuunnitelma tehtävien ja käytettävän ajan suhteen. Sitten he laittavat mieluusti “ykkösen silmään” ja nauttivat matkasta levollisin mielin.

P-taipumuksen (perceiving) ihmiset ovat niitä, Marjonkin kivasti nimeämiä “hetken lapsia”, jotka innostuvat uusista ärsykkeistä joka kerran niin, että varsinaisille “pakollisille” töille ei jää juurikaan aikaa, mikäli ne eivät kalenterimerkintöinä äännähtele puhelimen tai tietokoneen kautta. P-taipumuksen henkilöt ovat niitä, joilta saa helpommin pyydettyä pika-apua johonkin tulipaloaiheeseen, koska he eivät ole niin aikatauluorientoituneita, vaan rakastavat pikaisia muutoksia ja uusia juttuja.

 

Ydintekemiseen keskittyminen sekä vertaistuki viittaavat F-taipumuksen käyttöön (T / F  johtopäätösten teko -funktiot)

F-taipumus (feeling) näkyy henkilössä vahvana arvopohjaisena elämänkatsomuksena sekä toisista ihmisistä ja heidän hyvinvoinnistaan välittämisenä. Oma fiilis ja eri tilanteiden aikaansaamat tunteet ovat hyvin tärkeitä mittareita hänelle. Toisin sanoen ihmiset ovat tärkeämpiä kuin asiat. Sen vuoksi hänellä on tavallisesti selvä käsitys oman tekemisensä oikeudenmukaisuudesta kaikkia kohtaan – niin omiin arvoihin sopivasti kuin toisia kuunnellen ja huomioiden. Arvopohjaisille Feeling-henkilölle onkin tärkeää, että hän saa varmistaa muiden hyvinvoinnin tekemissään ratkaisuissa ja myös tulla huomioiduiksi muiden tehdessä päätöksiä, joihin hän jollain tapaa liittyy. Siksi vertaistuki sopii helpommin F-henkilön toimintatapohin.

Vertaistuen hakeminen voi olla vähäisempää T-taipumuksen (thinking) henkilöillä, jotka ovat asiasuuntautuneita. “Ensin hoidetaan hommat ja sitten katsotaan jääkö aikaa sosialisoinnille”, voisi olla esimerkiksi introvertin T-tyypin tokaisu. T-ominaisuus saattaa F-tyypistä tuntua kovuutena ja kylmyytenä. Toinen painottaa asioihin, toinen ihmisiin. Niinpä tästä onkin jo helppo oivaltaa, että asiasisältöiseen ydintekemiseen (toimistotyöt, management, strategiatyö) keskittyminen onnistuu luonnostaan automaationa T-henkilöltä paremmin kuin F-henkilöltä. Ja kun kyse on ihmissisältöisestä ydintekemisestä (mm. sosiaalityö, asiakaspalvelutehtävät, leadership) on F-henkilö vahvemmilla.

 

Miellyttämisenhalu liittyy usein aiempiin kokemuksiin, eikä sitä voida niinkään määritellä tyyppifunktio sidonnaiseksi.

Voi kuitenkin olla, että esimerkiksi voimakkaan J- ja T-taipumuksen henkilöt kykenevät “ohittamaan” miellyttämisenhalunsa helpommin juuri rationaalisen ajattelutaipumuksensa (T) ja päätöksenteko-suuntautuneisuutensa (J) avulla. Taipumusparina TJ sitä nimitetään Organisoijaksi.

 

Erilaisuutemme on suuri rikkaus, niin kuin Marjo Huhtalakin kirjoituksessaan toteaa.

Meillä kaikilla on joka tapauksessa hyvin omintakeinen yhdistelmä persoonallisuuspiirteitä ajattelutyyleinemme ja luontaisine taipumuksinemme. Kun ymmärrämme ja hyväksymme tämän tosiasian, asennoitumisemme vieruskaveriin ja kadullakulkijoihin on avoimempi ja hyväksyvämpi. Ei ole olemassa lähtökohtaisesti “parempaa” ihmistä/ taipumusta/ persoonallisuutta. On vain joukko opittuja ja omaksuttuja asenteita erilaisuutta kohtaan. Juuri tästä syystä joudumme lukemaan ja kokemaan niin paljon epäkunnioittavasta käytöksestä maailmalla, kotimaassa, työpaikoilla, vapaa-ajalla tai kotona. Tiedät hyvin, että Maapallollamme on yli 7 miljardia erilaista ihmistä? Suomessa 5 484 819 (18.8.2015). Pystytkö hyväksymään, että joka iikka on erilainen?

Marjo Huhtala jatkaa kirjoitustaan positiivisen kannustavasti, kehoittaen avoimuuteen ja proaktiivisuuteen työyhteisöissä – ja antaa mm. “projektipäällikön käskyn”.  >>>Lue koko kirjoitus alla.>>>

avoimuuteen ja proaktiivisuuteen työyhteisöissä

 

linkedin_bagga

Kirjoittaja:   | Project Booster, Coach, Entrepreneur | 

Positiivista johtajuutta

Työ kuin työ on nykyisin hektistä, tempoilevaa ja ajoittain hyvin kuormittavaa mm. kireästä aikataulusta ja kustannuspaineesta johtuen. Teemme työtä matriiseissa ja usein muihin oman tiimin jäseniin ei ole suoraa direktio-oikeutta. Työkaluvalikoimasta löytyvä keino on ihmisten motivointi ja innostaminen yhteisen tavoitteen saavuttamiseen.

Miten voisin pitää paremman otteen projekteista, asioista ja ihmisistä?

Kolme tunnistettua asiaa, jotka johtavat parempaan asenteeseen niin itsellä kuin muilla:

  1. Ennakointi ja valmistautuminen
  2. Vertaistuen aktiivinen antaminen ja saaminen
  3. Ratkaisukeskeisyys

Ennakointi ja valmistautuminen lisäävät hallinnantunnetta työssä, koska odottamattomiin käänteisiin jää enemmän energiaa. Siinä missä palaveri- tai tapaamisajan, myös valmistautumisajan voi laittaa aikaslottina kalenteriin. Erityisesti ”hetken lapsi” tarvitsee muistutusta, että hän ei aina ja joka kerta unohtuisi innostaviin sivurönsyihinsä. Huominen kun on tavallaan jo tänään ja tässä. Tulipaloja syntyy väistämättä ja niinpä yllätykset muodostuvatkin aika isoksi aikavarkaaksi monessa työssä.

Ydintekemiseen keskittymistä voi opetella. Mihin olen sitoutunut ja lupautunut? Mikä työssäni on aidosti tärkeää asiakkaalle tai tiimiläisille? Toiminko arvojen mukaisesti?

Hetken lapsille lohdutukseksi se, että he ovat toisaalta hyvin intuitiivisia ja luovia ja usein heillä syntyy  taloudellistakin voittoa erityisesti pitkällä aikatähtäimellä ja isossa kuvassa. Luovuuden ja kurin välimaastossa on tallaamaton polku; mahdollisuuksien maailma.

Miellyttämisenhalu johtaa helposti säntäilyyn. Ei uskalleta sanoa ei ja luvataan liikoja. Jämäkkyyttä pitää opetella. Jämäkkyys, johdonmukaisuus ja selkeys ovat taitoja, jotka tuovat mukanaan toisten ihmisten arvostuksen ja kunnioituksen.

Vertaistuki kollegojen kesken on tärkeää. Apua ja tukea kannattaa pyytää. Se mikä askarruttaa omaa mieltä, askarruttaa varmaan myös kollegaa. Emme ole vain organisaatiosiiloissa vaan saatamme pienistä eturistiriidoista johtuen olla alitajuisesti ja tahtomattammekin kuppikuntaisia – suosimme toisia enemmän kuin toisia. Ruohonjuuritasolla tämä meininki voi näkyä asiakkaalle asti.

Erilaisuus on rikkaus. Keskinäiset kemiamme ovat aina ja ikuisesti kovin erilaiset – kysymys on ihmisistä. Voimme oppia valtavan paljon, kun jaamme sekä uudet oivallukset että läheltä piti -tilanteet kaikkien kesken. Jokaisella on jotain ainutlaatuista osaamista jaettavanaan yhteiseksi hyväksi. Meidän pitää vain tunnistaa vahvuutemme ja osaamisemme itsessämme ja muissa. Aina emme osaa kysyä, koska emme yksinkertaisesti tiedä, että mikä se oikea kysymys on. Pieni 3 minuutin spontaani sananvaihto tiukassakin aikataulupaineessa voi helpottaa ja avata jotain asiaa. Ei dialogi ihmeitä vaadi. Lähinnä suun, silmien ja korvien avaamista.

Panostetaan avoimuuteen olemalla itse rohkeita ja avoimia.

Keskustelujen kautta huomaamme helpommin, jos jokin virhe tai hidaste kaikkien työssä toistuu usein. Näin voimme tarkastella kriittisesti myös prosessejamme ja pohtia parannuksia. Jatkuva parantaminen on parhaimmillaan luonnollista ja ketterää.

Positiivisiin laatupoikkeamiin voisi kiinnittää huomiota enemmän. Ihmisten itseluottamusta vahvistaa, että onnistumiset huomioidaan ja niistä kiitetään. Vahvalla itseluottamuksella ja yhteispelillä jaksetaan paremmin mahdollisissa vastoinkäymisissä. Jatkuva alamittaisuuden kokeminen saa ihmiset voimaan huonosti. Kannustaa voi jokainen. Jokainen tarvitsee joskus kannustusta.

Annettujen lupausten lunastaminen on kunnia-asia. Jokainen pienikin pidetty lupaus ylläpitää luottamusta. Oman roolin omaksuminen ja tontin hoitaminen parantaa myös yhteispeliä, koska tiimin tavoitehan saavutetaan yhdessä. Päämäärästä sopiminen on ykkösjuttu. Heti sen jälkeen lähdetään etenemään sovitusti. Keskinäinen luottamus lisää rohkeutta ja kannustaa vastuunottoon.

Voit aina pyrkiä vaikuttamaan asioihin, vaikka et ole se henkilö, joka tekee lopullisen päätöksen. Ratkaisukeskeisyys takaa tuloksellisen otteen projektin alusta loppuun saakka. Ratkaisukeskeisyys kehittyy yhden ainoan säännön muistamalla, joka on projektipäällikön kultainen käsky:

”Kun et voi itse päättää jostain asiasta ja olet menossa esittelemään ongelmaa tai haasteellista tilannetta seuraavalle taholle, pohdi jo ennakkoon valmiiksi myös muutamia ratkaisuehdotuksia.”

Ellei oheinen ole peräti minkä tahansa johtajuuden ehto.

Ole armollinen itsellesi. Katso eteenpäin hyvällä meiningillä, hyvällä energialla.  Tavat muuttuvat hitaasti, mutta varmasti. Muutos tapahtuu asteittain. Ammattilaisena kasvu on iloinen asia. Pieni pilke silmäkulmassasi kuuluu reseptin aineksiin.

Marjo Huhtala 

Artikkeli on julkaistu LinkedIn’ssä >>>

 

Kirjoittaja:luontaisettaipumukset