Kirjoittaja: FM Kari Helin |
Jokainen meistä elää yhtä aikaa kahdessa hyvin erilaisessa maailmassa, sisäisessä ja ulkoisessa. Ajattelu on näiden kahden maailman välistä vuorovaikutusta. Olen alla kuvannut miten tämä kahden maailman vuorovaikutus tapahtuu – ajattelutyyliteorian mukaan.
Sveitsiläinen psykiatri Carl Jung, jota analyyttisen psykologian isäksi kutsutaan, rakensi ensimmäisenä teoreettisen mallin sisäisen ja ulkoisen maailman välisestä kommunikaatiosta. Malli oli melkoisen vaikeaselkoinen ja sen yksinkertaistivat amerikkalaiset Katharine Briggs ja Isabel Briggs Myers, äiti ja tytär, 1960-luvulla. Syntyi MBTI-teoria ja erilaisia ajattelutyylejä tunnistava työkalu.
Jungin teoria ajattelusta on karkeasti sellainen, että
- Ajattelu rakentuu 8 erilaisesta ”prosessorista”, joita Jung kutsui ajattelun funktioiksi. Niistä 4 suuntautuu sisäiseen maailmaan ja 4 ulkoiseen maailmaan. Ajattelu on näiden sisäiseen ja ulkoiseen maailmaan suuntautuneiden funktioiden välistä vuorovaikutusta.
- Ajattelun funktiot ovat järjestyneet niin, että yksi näistä kahdeksasta funktioista on ajattelua hallitseva. Jos tämä hallitseva funktio suuntautuu ulkoiseen maailmaan, ihmisestä kehittyy ekstrovertti eli ulospäin suuntautunut ja jos se suuntautuu sisäiseen maailmaan, ihmisestä kehittyy introvertti eli sisäänpäin suuntautunut.
- Ajattelun funktioista 4 liittyy tiedon keräämiseen ja tallentamiseen ja 4 valintojen ja päätösten tekemiseen. Jos hallitseva ajattelufunktio on luonteeltaan tietoa keräävää ja tallentavaa, toiseksi voimakkain funktio on luonteeltaan valintoja tekevä, ja päinvastoin.
- Ajattelun funktiot voivat asettua toimivaan järjestykseen 16 eri tavalla. Näin syntyy 16 erilaista ajattelutyyliä. Tämän teorian mukaan ei ole olemassa mitään ”normaalia” tai hyvää ajattelutyyliä.
Sisäiset ajattelufunktiot
Sisäiset ajattelufunktiot, joita on 4 kappaletta, ovat luonteeltaan dynaamisia muisteja, jotka päivittyvät jatkuvasti. Joku näistä neljästä muistista on ajatteluumme voimakkaimmin vaikuttava.
Minulla itselläni se sattuu olemaan introvertti intuitio (Ni), johon tallentuvat parhaat oivallukseni ja teoriani elämän ilmiöistä.
Vastaavasti huonoin sisäinen ajattelufunktioni on tapahtumamuisti (Si), jonne erilaiset kokemukset ja aistimukset tallentuvat. Niitä on minun huomattavasti vaikeampi muistaa kuin kiinnostavia ideoita ja teorioita.
Kahdelle muulle muistille olen antanut nimet periaatteet (Ti) ja arvot (Fi). Omassa ajattelutyylissäni niiden, etenkin periaatteiden, merkitys on melko vähäinen. Joissakin ajattelutyyleissä, joissa tunnuksesta löytyy TP-yhdistelmä (ESTP, ENTP, ISTP, INTP) periaatteet (Ti) näyttelevät suurta roolia. He ovat ”periaatteen ihmisiä”.
Ulkoiset ajattelufunktiot
Myös ulkoisia ajattelufunktioita on 4 kappaletta. Ne ovat luonteeltaan aisteja, jotka reagoivat ulkoisen ympäristömme kanssa.
Itselläni voimakkain ulkoinen funktio on ”huonoon järjestykseen reagointi” (Te). Sen avulla saan asiat pysymään helposti järjestyksessä. Kutsun sitä kotona ”järjestysgeeniksi”, joka vaimoltani puuttuu. Hänellä on sen sijaan ”kauneusgeeni”, joka taas minulta puuttuu. Heikoin ulkoinen funktioni on ”tässä ja nyt kyky”, joka perustuu aistien aktiivisuuteen (Se). Minä ohjaudun enemmän intuitiosta.
Kahdelle muulle ulkoisella ajattelufunktiolle olen antanut nimet ulkoinen intuitio (Ne), joka on eräänlaista kykyä nähdä ”iso kuva” eli asioiden välinen yhteys. Ulkoinen F-funktio on kyky vaistota ilmapiirissä olevia jännitteitä ja kyky purkaa niitä.
Ajattelutyyliteorian kautta me voimme oppia jonkinlaista selvänäköisyyttä eli näkemään ja ymmärtämään mitä jonkun ihmisen mielessä tapahtuu (ja jää tapahtumatta). Riittää kun tiedämme hänen ajattelutyylinsä nelikirjaimisen tunnuksen. Tämä tietysti edellyttää sitä, että olemme tutustuneet riittävän hyvin näkemisen ja ymmärtämisen taustalla olevaan teoriaan.
Ottakaamme esimerkiksi ENFJ.
- Tunnuksen ensimmäinen kirjain E kertoo, että ajattelua hallitseva osatekijä (funktio) suuntautuu ulkoiseen maailmaan eli hän on ekstrovertti.
- Tunnuksen viimeinen kirjain J kertoo, että ajattelun voimakkain osatekijä (funktio), joka suuntautuu ulkoiseen maailmaa, on luonteeltaan valintoja tekevä. F on sellainen. Samalla saadaan selville, että voimakkain sisäinen ajattelufunktio on N.
- Nyt meillä onkin jo eväät ymmärtää miten ENFJ reagoi (toimii) ulospäin ja mitä hänen sisäisessä maailmassa tapahtuu.
Ulospäin ENFJ on positiivinen ja suuntautuu voimakkaamme ihmisiin (F) kuin asioihin (T). Tästä voi päätellä, että ENFJ on luontaisesti parempi ihmisten kuin asioiden johtaja (manageri).
Sisäisessä maailmassa ENFJ:n ajattelua hallitsee intuitio (N), jonka avulla hänen on helppo päästä yhteyteen oman alitajunnan kanssa. Intuitio kuuluu joustaviin ajattelufunktioihin. Eli vaikka ENFJ on ulospäin hyvin järjestelmällinen (J), hänen sisäinen ajattelutyylinsä on vastapainoksi luova ja joustava.
Ajattelutyylin tunnuksesta me pystymme myös näkemään miten sama henkilö ajattelee ja toimii stressaantuneena. Silloin kaikki muuttuu MBTI:n stressiteorian mukaan vastakkaiseksi: ENFJ:n positiivisuus ja luovuus häviävät, tilalle astuu negatiivisuus ja kapeakatseisuus. Kun stressi hellittää, positiivisuus ja luovuus palaavat.
MBTI-mallin vahvuus on siinä, että sen avulla ihmisistä näkee asioita, jotka eivät kovinkaan helposti näy hänen toiminnastaan ulospäin. Tämä johtuu siitä, että omaa toimintatyyliä on suhteellisen helppo muuttaa ulkoisen tilanteen ja roolin mukaiseksi. Omaa ajattelutyyliä on kuitenkin vaikea muuttaa, eikä siihen ole mitään tarvettakaan.
Oma innostumiseni asiaan
Itse ihastuin MBTI-teoriaan ja sen analyysityökaluun (MBTI-indikaattoriin), koska se paljasti hetkessä mitä korvieni välissä tapahtui. Olin tutustunut sitä ennen lukuisiin toimintatyylianalyyseihin. Ne vain kertoivat miten minä yleensä toimin – syystä tai toisesta. Suurin lisäarvo itselleni MBTI-työkalusta oli kuitenkin se, että sen avulla tunnistin (osittain passivoituneen) ajatteluni vahvimman osatekijän, luovan ajattelun.
Oman ajattelutyylejä analysoivan työkalun (LUONTAISET TAIPUMUKSET™ -analyysi*) kehitimme sen takia, että MBTI-indikaattori oli vielä 1990-luvun lopulla teknisesti niin kömpelö, että analyysin tekemien kesti noin 45 minuuttia pitkine laskutoimituksineen. LUONTAISET TAIPUMUKSET™ -analyysin avulla sama hoituu 5-7 minuutissa ja lisäksi saa 10 sivun mittaisen tulosraportin.
*Toim. huom. LUONTAISET TAIPUMUKSET™ -analyysin aiempi nimike oli LTA-analyysi.
|kuvat Shutterstock|