Miksi pelko estää meitä tekemästä hyviä päätöksiä?

Kirjoittaja: valmentaja Jari Saarenpää | 

Käytin eilisen päivän asiakasyrityksessäni avainhenkilöiden haastatteluihin. Käynnistimme juuri muutosprojektin esiselvitysvaiheen. Projektin tavoitteena on saavuttaa yrityksen toimintatavoissa merkittävä muutos. Aika tuttua monessa yrityksessä, eikös? Mihin sinä keskityt, kun lähdet selvittämään edellytyksiä toimintatapojen muuttamiseen? Itse olen parinkymmenen vuoden muutosjohtamiskokemuksella löytänyt erään osa-alueen, jonka olemassaolon selvitän aina ensimmäisten asioiden joukossa. Selvitän, mitkä vallitsevat pelot organisaatiossa estävät päätösten tekemisen.

Napoleon Hill kirjoitti klassikkoteoksensa ”Ajattele oikein ja menesty” jo 80 vuotta sitten (Think and Grow Rich, 1937, yksi Amerikan kautta aikain myydyimmistä teoksista!). Kirja on kahdenkymmenen vuoden kovan tutkimustyön tulos. Hill sai kunnian tavata miljonäärin nimeltä Andrew Carnegie, joka haastoi hänet seuraamaan maailman rikkaimpia ihmisiä. Hän avasi Hillille yhteydet ihmisiin ja kustansi hänen tutkimuksensa. Tutkimusmatka kesti 20 vuotta, jonka jälkeen Hill oli valmis kokoamaan tuloksensa. Hän huomasi, että kaikkien menestyneiden ihmisten välillä on tiettyjä yhtäläisyyksiä, lainalaisuuksia.

Uskallan väittää, että kirjailijan empiirisen tutkimuksen tulokset olisivat toistettavissa tänä päivänä. Hän esitti kirjassaan väitteen, jonka mukaan ihmisen menestymiselle – oli tuon sanan määritelmä sitten ihan mitä tahansa – suurin este on ihmisen omat pelot. Pelolle hän esitti tutkimuksiinsa pohjautuen kuusi keskeistä olomuotoa. Ne olivat tärkeysjärjestyksessä

1. Köyhyyden pelko

2. Arvostelun pelko

3. Sairastumisen pelko

4. Rakkauden menettämisen pelko

5. Ikääntymisen pelko

6. Kuoleman pelko

Hillin tutkimusten mukaan näistä peloista kolme ensimmäistä on merkittävässä roolissa – näihin kolmeen pohjautuu suurin osa kaikista ihmisen huolista! Omien havaintojeni myötä olen tullut siihen tulokseen, että tutkimuksen tulokset pätevät erittäin hyvin tänä päivänä ja ovat sovellettavissa myös organisaatioiden kehittämisessä olevien keskeisten esteiden tunnistamiseen ja poistamiseen. Ihmisethän niissä organisaatioissakin on töissä, ainakin vielä toistaiseksi. Ja vaikka yhteiskunta muuttuu valtavalla vauhdilla, me ihmiset emme varmastikaan kehity aivan samalla vauhdilla!

Köyhyyden pelko – kaikkien pelkojen äiti

Hill väittää tutkimuksiinsa pohjautuen, että köyhyyden pelko estää valtaosaa ihmisistä tekemään itselleen parempia päätöksiä elämässään. Tämä ajatus on jotenkin todella helppo ostaa, kun miettii erilaisia tilanteita, joita ihminen päivittäin kohtaa. Köyhyyden pelossa on pohjimmiltaan kysymys jonkin asian menettämisestä. Jonkin saavutetun edun – vaikka se olisi hyvin pienikin – menettämisen pelko käynnistää ihmisessä prosessin, joka hyvin nopeasti johtaa mittakaavaan, jossa ajatteluprosessi päätyy paljon laajempaan menettämisen kokemukseen. Vaikka kyseessä on ”vain”  ihmisen omat ajatukset, kokemus on usein hyvin voimakas. On tärkeää ymmärtää, että ihmisen mieli on erittäin voimakas – omat ajatukset luovat sen todellisuuden, jossa kukin ihminen elää.

Aivotutkijat ovat paikantaneet pelon sijainnin aivoissa mantelitumakkeeseen, mikä on yksi vanhimmista aivojen osista. Siis samainen paikka, joka synnyttää alkukantaisen ”taistele tai pakene”-reaktiosarjan, joka ei todellisuudessa ole juurikaan ihmisen tietoisen ajattelun hallinnassa.

Mistä liikkeelle?

Miksi kirjoitan köyhyyden pelosta ja organisaation toimintatapojen muutoksesta? Siksi, että pyrin aina selvittämään ensimmäisenä, mitkä vallitsevat pelot estävät ihmisiä tekemästä hyviä päätöksiä organisaatioissa. En koskaan lähde tekemään kehitysehdotusta asiasisällöistä tuntematta ja käsittelemättä ensin vallitsevia pelkoja. Oma käsitykseni on, että organisaation ulkopuolisen asiantuntijan yksi suurimmista lisäarvoista asiakkaalleen on se, että uskaltaa nostaa pöydälle toimintatapojen muuttamista estävät asiat. Näistä yksi suurimmista – ja samalla hankalimmista asioista käsitellä – on pinnan alla olevat pelot. Kokemukseni mukaan pelkojen käsittely ennen varsinaisen asiapainotteisen toimintatapojen muuttamisen aloittamista luo sen maaperän, jolle pysyvä, uusi toimintamalli voi rakentua. Olen tässä tätä nykyä niin ehdoton, että en aloita kehityshankkeita, ennen kuin pelkojen käsittelyyn on käytetty riittävästi aikaa.

Uskallatko lähteä tutkimusmatkalle pelkojen maailmaan?

Haluan tällä artikkelilla herätellä sinut tutkimusmatkalle pelkojen maailmaan. Kirjoitan myöhemmin jatkoa tälle jutulle kokemuksistani pelkojen käsittelystä organisaatioiden toimintatapamuutosten yhteydessä. Vaikka aivosi todennäköisesti menisivätkin nyt hieman epäilevään moodiin, ei hätää. Nyt tiedät, että jokin pelko siellä todennäköisesti estää sinua lähtemästä tälle tutkimusmatkalle. Siksi kysynkin, annatko pelon estää sinua tekemästä hyviä päätöksiä?

|kuvat Shutterstock|