Kirjoittaja: LUONTAISET TAIPUMUKSET™ toimitus |
Mitä tarkoittaakaan vanha sanonta ”Kyllä vakka kantensa löytää”? Tarkoittaako tuo lausahdus kenties persoonien samankaltaisuutta tai ehkä juuri sitä sopivaa erilaisuutta – vai viitataanko siinä ulkoiseen olemukseen?
Meitä on moneen lähtöön
Meitä on moneen lähtöön, niin kuin sanonta kuuluu – usein vähän negatiivissävytteisesti. Erilaisuus on monesti melko pelottavaa, varsinkin silloin, kun kohdataan jonkun hyvin erilailla ajattelevan ihmisen kanssa. Siitä syntyy heti epäilyä tuon henkilön puheiden luotettavuutta kohtaan, ja voihan hänen olemuksensakin olla kovin vastakkainen omaan verrattuna.
Miten sitten arvioida sitä kuka on ”oikeammassa” tai ”järkevämpi”? Poislukien maailmanlaajuisen käsityksen oikeasta ja väärästä (käytöksestä).
Ajattelutyyli ja ulkoinen elämäntyyli
Kanssakäymisessämme, vuorovaikutustilanteissa, oma ajattelutyylimme vaikuttaa taustalla siihen, minkälaisen ensivaikutelman me toisesta ihmisestä saamme.
Kuvitellanpa esimerkkitilanne:
Kohtaajina ovat ekstrovertti myyntiedustaja ja introvertti asiakas. Ensimmäinen vaikutelma syntyy jo kaukaa, kun hiukan sovitusta ajasta myöhässä saapuva edustaja huutaa hisseiltä tullessaan kovaan ääneen aulan yli hyvät huomenet. Asiakas miettii kiusaantuneena, että kuinkahan tuo ääni häiritsee viereisissä neuvotteluhuoneissa palaveeraavia ryhmiä.
Kiiltäviin kenkiin ja kirkkaansiniseen takkiin pukeutunut edustaja ojentaa kätensä jo kaukaa vahvaan kättelyyn ja hymyilee koko hammasrivistöllään. Introvertti murskautuu huomaamattaan tässä tilanteessa. Hän kopeloi toisella kädellään kulkuavainta tummansinisten housujensa taskussa ja yrittää kohdata katseen rohkeasti. Matka jatkuu hissillä kuudenteen kerrokseen ekstrovertin kertoessa aamunsa tapahtumia iloiseen sävyyn, nauraen hersyvästi makeimmalle kommellukselleen.
Tapaamisen loppupuolella, kahvimukin äärellä, asiakas tutkii projektikalenteriaan ja kysyy milloin yksityiskohtainen tarjous on hänellä. Hänen täytyy vielä tarjouksen tultua valmistella pikaisella aikataululla tarkennettu projektijuoksutuskartta johtoryhmälle. Edustaja ristii kätensä rintakehälleen ja nojautuu voimakkaasti tuoliinsa. Hän katsoo terävästi asiakasta ja alkaa sitten hymyillen ilmakäsiharjoituksensa. Asiakas katselee ja kuuntelee tätä italialaistyyppistä selittämistä aikansa, ja kysyy sitten uudelleen aikataulua tarjouksen saapumiselle. Kerrottuaan lähipäivien kiireellisistä, jonossa olevista töistä ja tädin syntymäpäiväkutsuista sekä nuorten jalkapalloleiristä, edustaja arvelee ehtivänsä reilun viikon toimitusaikaan tarjouksen kanssa. Hän tuntee samaan aikaan paineen tunnetta ja kireätä vastaanottoa asiakkaalta, joten hän kertoo vielä vitsin noustessaan kahvipöydästä.
Ulko-ovella kumpikin hymyilee hiukan kireästi toiselleen ja kättelee saatesanoin ”palataan pian”.
Kyllä vakka kantensa löytää
Entä parisuhteessa? Onko parempi, että osapuolet ovat hyvin samankaltaisia vai olisiko erilaisuudesta enemmän iloa?
Jotkut toteavat, että puolisossa ärsyttää liian moni asia, ja haluavat päättää suhteen. Jotkut ihannoivat erilaisuutta, koska jokainen päivä tuo mukanaan yllättäviäkin käänteitä erilaisista ajattelu- ja toimintatyyleistä johtuen. Joitakin samankaltaisuus alkaa puuduttaa vuosien kuluttua. Jotkut kasvavat voimakkaammin eri suuntiin, eivätkä ehkä jaksa tutustua kumppanin kasvuun samaan aikaan.
Rakkauden ensihuumassa, honeymoon-vaiheessa, tunteet ovat vallassa ja tällöin ajattelutyylit jäävät vähemmälle huomiolle kahdestakin syystä: halutaan nähdä toinen osapuoli ”ihanne”rakkaana ja toisaalta koitetaan tekeytyä toiselle ”ihanne”rakkaaksi. Kun kuherrusaikaa on kulunut riittävästi, alkavat omat ajattelu- ja toimintatyylit näkyä yhä selvemmin toiselle, ja silloin (viimeistään) on tärkeää keskustella juurta jaksain omista ajatuksista ja kuunnella avoimesti kumppanin ajatuksia. Kiinnostavan tästä yleisesti tunnetusta aiheesta tekee se, että kuherruskuukausivaiheen jälkeen palaamme tuolta mainitulta tietoiselta ajattelun tasolta (haluan olla toiselle ”ihanne”rakas) alitajuiseen ohjelmointiimme – jonka seurauksena syvällä alitajunnassa olevat ajattelutyylimme alkavat taas hallita elämäämme. (The Honeymoon Effect, Bruce Lipton, 2013)
Samanlaisuus vs. erilaisuus ajattelutyyleissä
Mikä sopii yhdelle, ei kuitenkaan ole toiselle välttämättä hyvä. Silti mikään tyyli ei ole varmuudella toistansa parempi tai huonompi. Ne ovat vain erilaisia. Kari Helin kirjoitti aihetta sivuavan, todella mielenkiintoisen artikkelin Ajatustenlukutaito.
Toinen kiinnostava artikkeli julkaistiin Hesarissa 21.1.2016. Siinä psykologi Tony Dunderfelt kertoo rakkauden paradoksista omassa parisuhteessaan, jossa kumpikin osapuoli oli hyvin samanlainen ajattelutyylinsä ja arvojensa puolesta. Juttu käsittelee parisuhteita ja niiden (odotusten) muuttumista ajassamme.
Näihin kaikkiin teemoihin sopii sama oletus: hyvinvointi lähtee kuitenkin aina sisältäpäin. Kun oppii tuntemaan itsensä, pystyy olemaan avoimempi ja varmempi myös vuorovaikutuksessa. On myös valmiudet ymmärtää sekä hyväksyä paremmin toisten erilaisuutta. Siihen tarvitaan tietoista työtä.
|kuvat Shutterstock|