Kirjoittaja: FM Kari Helin |
MBTI-teoriassa on ulottuvuus (J/P), joka kuvaa kahta erilaista elämäntyyliä tai tarkemmin sanottuna kahta ulkoista elämäntyyliä.
- Jos ajattelutyylitunnuksen viimeinen kirjain on J, meistä näkyy ulospäin asioita päättävä ja organisoiva (T) tai ilmapiiriä ja arvoja rakentava (F) puoli.
- Jos tunnuksemme viimeinen kirjain on P, meistä näkyy ulospäin joko tässä hetkessä elävä puoli (S) tai uutta kehittävä puoli (N).
Esimerkkinä olkoon ENFP, jonka ulkoinen elämäntyyli on P (spontaani, joustava). Hänestä näkyy selvimmin kehittämisestä innostunut N-puoli. Ajattelutyylin tunnus ENFP ei kuitenkaan kerro sitä, että hänen sisäistä maailmaansa hallitsee melkoisen ”jäykkä” funktio, introvertti F (sisäiset arvot).
Sisäinen tyyli
Koska MBTI-mallissa ei ole sellaista taipumusulottuvuutta kuin sisäinen tyyli, se pitää osata itse päätellä ulkoisesta tyylistä. Suuri osa MBTI-mallin tuntevista kuitenkin oikaisee asian olettamalla että ihmisen sisäinen ja ulkoinen tyyli ovat samanlaiset. Tämä on kuitenkin virheellinen olettamus.
MBTI-mallissa on mm. seuraavat tasapainosäännöt:
- Jos olen ulkoiselta elämäntyyliltäni J-tyyppi, silloin voimakkain sisäänpäin suuntautuva funktioni on informaatiota hankkiva (S tai N) eli luonteeltaan joustava.
- Jos olen ulkoiselta elämäntyyliltäni P-tyyppi, silloin voimakkain sisäänpäin suuntautuva funktioni on päätöksiä tekevä (T tai F) eli luonteeltaan järjestelmällinen.
Edellä kuvatut säännöt voidaan tiivistää lauseeseen:
J-tyypit ovat sisäiseltä tyyliltään joustavia ja P-tyypit järjestelmällisiä.
Sisäiset ajattelufunktiot
Sisäisiä ajattelufunktioita on neljä erilaista. Kaikki ne ovat luonteeltaan muisteja, jotka päivittyvät jatkuvasti. Ulkoisista ajattelufunktioista ne erotellaan tunnuksella i.
Kokemusmuisti (Si)
Tähän ajattelufunktioon tallentuu asioita jotka olemme elämämme aikana kokeneet ja oppineet Kokemusmuisti on lähinnä sitä rakennetta, mitä yleensä käsitteellä ”muisti” tarkoitetaan. Ihminen ei muista asioita niin kuin ne tapahtuivat vaan niin kuin ne tukevat hänen uskomuksiaan. Kokemukset, jotka ovat ristiriidassa uskomusten kanssa, unohdetaan. Kokemusmuisti näyttelee pääroolia ihmisten sisäisessä maailmassa seuraavien ajattelutyylien kohdalla: ISTJ, ISFJ, ESTJ ja ESFJ. Si on joustava ajattelufunktio.
Oivallusmuisti (Ni)
Tähän ajattelufunktioon tallentuu asioita, jotka olemme oivaltaneet asioiden välisistä yhteyksistä. Sellaisia ovat erilaiset jäsennysmallit, joista hyvänä esimerkkinä on MBTI-viitekehys. Itse muistan sen monin verroin paremmin kuin esimerkiksi sen mitä tapahtui viime kesänä (jonka muistaminen kuuluu kokemusmustin tehtäviin). Oivallusmuisti näyttelee pääroolia seuraavien ajattelutyylien kohdalla: INTJ, INFJ, ENTJ ja ENFJ. Ni on joustava ajattelutyyli.
Periaatteet (Ti)
Tähän funktioon tallentuvat ajattelumme tärkeimmät kulmakivet, joita periaatteiksi ja uskomuksiksi nimitetään. Ne ovat eräänlaisia ajattelun valtateitä. Uskonnot ja ihmiskuvat ovat hyviä esimerkkejä periaatteista. Selkeät periaatteet tekevät ajattelusta linjakasta, nopeaa, mutta samalla jyrkkää. Periaatteet näyttelevät keskeistä roolia seuraavissa ajattelutyyleissä: INTP, ISTP, ENTP ja ESTP. Periaatteen ihmisillä on joustava ulkoinen tyyli (P), mutta joustavuus loppuu kun mennään periaatteiden alueelle.
Omat arvot (Fi)
Tämä funktio on monessa suhteessa periaatteiden kaltainen. Siihen tallentuu käsityksemme tärkeistä ja vähemmän tärkeistä asioista eli arvoista. Arvot jaetaan usein kahteen koriin: asia-arvoihin ja toimintatapa-arvoihin: mitkä ovat elämässä tarkeitä asioita ja miten hyvä ihminen käyttäytyy. Omatunto ja moraali perustuvat hyvin pitkälle henkilökohtaisiin arvoihin. Henkilökohtaiset arvot näyttelevät pääroolia seuraavissa ajattelutyyleissä: ISFP, INFP, ESFP ja ENFP. Henkilökohtaisten arvojen ohjaamilla ihmisillä on joustava ulkoinen tyyli (P), mutta joustavuus loppuu, kun arvoja loukataan.
Tietokoneet ja ajattelufunktiot
Ihmisten mieli lienee maailman monipuolisin informaatiojärjestelmä. Vaikka tietokoneet ovat kehittyneet viimeisen 20 vuoden aikana huimin askelin, ne eivät ole joustavuudessaan läheskään ihmisen tasolla. Tietokoneilla on valtavan hyvä muisti (Si) ihmisiin verrattuna. Lisäksi siihen on helppo ohjelmoida loogisia periaatteita (Ti). Eli näillä alueilla (tietojen tallennus, tietojen hakeminen, robotit, mekaanisten päätösten tekemien,…) olemme hävinneet tai ainakin häviämässä taistelun tietokoneita vastaan.
On kuitenkin alueita, joilla koneet eivät pysty vielä kilpailemaan ihmisten (ajattelun) kanssa. Tällaisia ovat mm. intuitio (N) ja tunteet (F), joita tarvitaan mm. johtamisessa ja asiakaspalvelussa. Tämä johtuu hyvin pitkälle siitä, että aavistuksia, oivalluksia ja tunteita on vaikea muuttaa tietokoneen ymmärtämään (digitaaliseen) muotoon.
|kuvat Shutterstock|