KariHelin

Kirjoittaja: “Kummisetä” |

 

Tiesitkö, että jossakin vaiheessa suurella osalla eläinlajeista oli vain yksi sukupuoli eli eläimet hedelmöittivät itsensä. Kun eläinten määrä kasvoi, tämä malli osoittautui huonoksi, koska poikaset jäivät suojattomaksi, kun emo lähti ravintoa etsimään. Kun emo palasi pesälle, poikaset oli syöty.

Yksi eläinlajien suuria innovaatiota oli jakautuminen kahdeksi sukupuoleksi. Silloin naaras pystyi jäämään pesään poikasten suojaksi siksi aikaa, kun uros hankki ravintoa. En tiedä miten kahdeksi sukupuoleksi jakautuminen teknisesti tapahtui. Raamatussa on tästä yksi kuvaus. Sen mukaan ensimmäinen ihminen, jota kutsuttiin Aatamiksi, vaivutettiin uneen ja nainen (Eeva) luotiin hänen kylkiluustaan. Suhtaudun hieman skeptisesti tällaiseen selitykseen. Parempaakaan selitystä en tunne.

Yksi ihmislajin suurimpia heikkouksia, lähes kaikkiin muihin lajeihin verrattuna, oli hitaus. Se vaikeutti ravinnon (saaliseläinten) kiinni saamista, ja hitauden takia alkuihmiset joutuivat helposti nopeiden ja voimakkaiden kissapetojen (leijona, puuma, leopardi) saaliiksi.  Hitaus piti kompensoida jotenkin. Ihmisen lähes ainoat vahvuudet kilpaileviin lajeihin, esimerkiksi apinoihin, verrattuna olivat suuremmat aivot ja kahdella jalalla kulkeminen. Kädet olivat vapautuneet tekemään muuta.

Miesten tärkein rooli ihmiskunnan alkuvaiheessa oli ravinnon hankinta. Antiloopit olivat ihmisten mieliruokaa, mutta suurin ongelma oli niiden kiinni saaminen ja tappaminen. Jotkut saalistuksessa epäonnistuneet ja turhautuneet yhteisön jäsenet alkoivatkin kehitellä kivestä ja puusta metsästyksen apuvälineitä. Vuosikymmenten ja -satojen kuluessa kehittyivät kivikirves, keihäs ja jousipyssy. Metsästykseen liittyviä ongelmia ratkottaessa kehittyi myös tekninen äly, josta tulikin ihmislajin tärkeä menestystekijä. Naiset, jotka eivät osallistuneet metsästykseen, joutuivat kehittämään itselleen taitoja tulla toimeen metsästysaseita hallussaan pitävien miesten kanssa. Naisten tehtäviin kuului mm. ruuan tekeminen sekä lasten, vanhusten, ja sairaiden hoitaminen.

perimän muokkautuminen

muinaiset kalliopiirrokset Alta, Norja

Elossa säilymisen innovaatiot

Ihmislajin suuri sosiaalinen innovaatio oli yhteisöjen sisäinen työnjako eli yksilöiden erikoistuminen hoitamaan tiettyä tehtävää. Yhteisöön muodostui erilaisia rooleja: lauman johtaja, aseiden kehittäjät, riistaeläinten kiinnijuoksijat ja saaliin tappajat, ruuan valmistajat, lasten ja sairaiden hoitajat, jne. Myöhemmin kun heimot alkoivat sotia muiden heimojen kanssa, kehittyi uusia rooleja mm. soturin rooli.

Ihmislajin toinen suuri innovaatio oli ruuan hankintaa helpottavat metsästysaseet, ennen kaikkea keihäs ja jousipyssy. Niillä pystyi tappamaan saaliin – ja vihollisheimojen soturin – kymmenien metrien päästä. Aseet helpottivat radikaalisti sekä ruuan hankintaa että puolustautumista villieläimiä ja vihollisyhteisöjä vastaan. Ilman aseita ihminen olisi mitä luultavimmin kuollut sukupuuttoon.

 

Perimän muokkautuminen

Tutkimuksissa on havaittu, että kun ihminen tekee pitkän aikaa jotakin asiaa tai syö jatkuvasti tietynlaista ruokaa, se vaikuttaa hänen perimäänsä eli geeneihin. Tällöin hänen jälkeläisillään on taipumuksia samanlaiseen tekemiseen ja ravintoon. Koska taipumuksia tulee sekä isän että äidin puolelta, alkaa syntyä taipumusyhdistelmiä.

 

Esimerkki 1

Yhden esimerkin taipumusten muodostumisesta tarjoaa metsästäjän roolin analysointi. Metsästäjän pitää olla rohkea ja tunteeton saaliseläimiä kohtaan. Säälin tunne tekisi hänestä kykenemättömän hoitamaan rooliaan. Sama koskee soturin roolia. Siinäkään ei saa pelätä eikä sääliä vastustajaa.

Kun metsästäjä tai soturi hoitaa pitkään omaa rooliaan, aivotkin alkavat sopeutua siihen ja eristävät pelon ja säälin tunteet aktiivisesta psyykestä. Se helpottaa ratkaisevasti roolin hoitamista. Samalla hänen luonteensa kovettuu eli hänelle on syntynyt taipumus, jota MBTI-mallissa merkitään tunnuksella T.

Naisten, joiden tehtäviin ei kuulu metsästäminen eikä sotimien, ei tarvitse piilottaa miesten tapaan omia tunteitaan. Heille kehittyy toisenlaisia taipumuksia, joissa tunteiden rooli on suurempi kuin miehillä.

 

Esimerkki 2

Toinen esimerkkini on metsästysaseiden kehittäminen. Siinä roolissa toimineiden esi-isiemme on pitänyt osata kuvitella asioita, joita ihminen ei ole koskaan nähnyt. Ensin on varmaankin ollut joku terävä kivi, jota on opittu hakkaamaan yhä terävämmäksi. Toinen alkeellinen metsästysase on pitkä keppi, jota on jollakin tavalla hinkattu teräväksi. Sitten joku älypää on hoksannut kiinnittää terävän kiven keppiin. Siitä yhdistelmästä kehittyi kivikirves. Kun terävä kivi kiinnitettiin pidemmän kepin päähän, syntyi uusi metsästysinnovaatio, keihäs. Tällaisessa ”keksijän” roolissa menestyy parhaiten henkilö, jolla on hyvä kuvittelukyky, jota taipumusteoriassa nimitetään intuitioksi (N).

Amerikkalainen temperamenttien tutkija David Keirsey tunnisti omissa tutkimuksissaan ensimmäisenä toteuttaja- ja kehittäjätyyppien (S ja N) eron

 

Taipumukset

Ihmisten erilaisuutta työkseen tutkineet ovat tunnistaneet nykyihmisissäkin edellä kuvatut taipumusparit (S/N ja T/F) ja niiden yhdistelmät. Ne muodostavat ajattelutyylejä erottelevan MBTI-mallin perustan. Amerikkalainen temperamenttien tutkija David Keirsey tunnisti omissa tutkimuksissaan ensimmäisenä toteuttaja- ja kehittäjätyyppien (S ja N) eron. Lisäksi hän havaitsi, että toteuttajatyyppejä (S) on väestössä huomattavasti enemmän kuin kehittäjätyyppejä (N). Asiapainotteisen (T) ja ihmispainotteisen (F) tyypin tunnistaminen on tehty lukuisten tutkijoiden toimesta.

Selkeitä taipumusulottuvuuksia on tunnistettu laajassa persoonallisuuden piirteiden meta-analyysissa viisi kappaletta. Niistä muodostuu Big Five-niminen persoonallisuuden jäsentämismalli. S/N-ulottuvuus esiintyy Big Five-mallissa nimellä Asenne uuteen ja T/F-ulottuvuus nimellä Miellyttävyys. Näiden kahden ulottuvuuden lisäksi Big Five mallissa on kolme muuta taipumusulottuvuutta: Sosiaalinen aktiivisuus (E/I), Tunnollisuus (J/P)ja Tunne-elämän vakaus.

Se miten nämä Big Five-mallissa esiintyvät viisi taipumusulottuvuutta ovat historian saatossa ihmisiin kehittyneet, on (ainakin itselleni) vielä hämärän peitossa. Oma arvaukseni on, että ne liittyvät jotenkin suurempien organisaatioiden muodostumiseen ja ihmisten erikoistumiseen niissä tarvittavien roolien hoitamiseen.

 

Taipumukset ja ajattelutyylit

Ihmisten ajattelutyylejä hahmottava MBTI-malli on yksi taipumusteorian nerokkaimpia rakennelmia, jossa on useita toisiinsa kietoutuneita kerroksia:

  • MBTI-mallin päällimmäisen kerroksen muodostavat neljä taipumusparia (E/I, S/N, T/F ja J/P). Ne antavat tietoa ajattelun rakenteesta ja yksilöiden taipumusten voimakkuuksista. Tämä kerros on eräänlainen portti ihmisten erilaisuuden, erityisesti ajattelutyylien, maailmaan.
  • Seuraavan kerroksen muodostaa ajatteluun osallistuvien osatekijöiden (S, N, T, F) keskinäinen järjestys, joka paljastaa ajattelumme sisäisen dynamiikan (kahden tekijän välisen jännitteen), joka heijastuu voimakkaasti myös ihmissuhteisiimme.
  • MBTI-mallin syvin kerros kuvaa sisäisen ja ulkoisen maailman välistä vuorovaikutusta. Siinä pääroolia näyttelevät ajatteluun osallistuvien osatekijöiden (joita kutsutaan ajattelun funktioksi) sisäiset ja ulkoiset muodot. Tällä tasolla paljastuu, että jokaiselle ajatteluun osallistuvalla ajattelufunktiolla onkin kahdet kasvot: sisäiset ja ulkoiset. Vasta niiden tunteminen johtaa meidät erilaisten ajatustyylien ymmärtämiseen. Tätä kerrosta voidaan nimittää ”Jungin maailmaksi”.

Yleensä asiakkaiden kanssa operoimme vain MBTI-mallin päällimmäisessä kerroksessa. LUONTAISET TAIPUMUKSET™ -valmennuslisenssin saaminen edellyttää kuitenkin myös kahden syvemmän kerroksen melko hyvää ymmärtämistä.

|kuvat Shutterstock|
Kirjoittaja:luontaisettaipumukset

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *