Oikeaa ja väärää energiaa

Kirjoittaja: FM Kari Helin |

Englantilainen matemaatikko J.G. Bennett julkaisi 1900-luvun alkupuolella kirjan ihmisen energioista. Hänen mukaan ihmisen kolme olemuspuolta – fyysinen, psyykkinen ja henkinen – toimivat erilaisilla energioilla. Yhteensä erilaisia energioita Bennettin mallissa oli 12, neljä energiaa per olemuspuoli.

Esittelen tässä huomattavasti yksinkertaisempia energiamalleja. Niistä ensimmäisessä on vain kaksi erilaista energiaa: Aivoenergia (A) ja Kehoenergia (K). Aivoenergiaa tarvitaan ajatteluun ja Kehoenergiaa fyysisiin työsuorituksiin. Aivoenergialla ei voi tehdä penkkipunnerruksia eikä Kehoenergialla ratkaista matemaattisia ongelmia. Näiden energioiden keskinäinen suhde on hyvin yksilöllinen. Itse kuuluun tyyppiin, jolla on normaalia enemmän Aivoenergiaa ja normaalia vähemmän Kehoenergiaa.

Erilaisia työtehtäviä

Työtehtävät ovat luonteeltaan erilaisia. Esimerkiksi johtajan ja tutkijan työssä tarvitaan paljon Aivoenergiaa ja vähemmän Kehoenergiaa. Vastaavasti ”raksalla” työskentelevä tai jääkiekkoa ammatikseen pelaava ihminen tarvitsee selvästi enemmän Kehoenergiaa ja vähemmän Aivoenergiaa.

Ihannetilanne olisi se, että ihmisen henkilökohtainen energiarakenne vastaisi mahdollisimman hyvin hänen työnsä energiatarvetta. Muuten toista energiaa on liikaa ja toista liian vähän. Se johtaa huonoon työn laatuun jollakin osa-alueella.

Tapasin kouluttajaurani aikana useita esimiehiä, jotka oli houkuteltu esimiehiksi vain siksi että he olivat porukan vanhimpia tai sitten parhaita asiantuntijoita. Monet hoitivatkin tätä esimiehen tehtäväänsä ”vasemmalla kädellään” ja se näkyi huonoina arvioina 360-palautteissa. Jos asiaa hieman yleistää niin monet esimiehet keskittyivät vain asioiden johtamiseen (mm. laatuongelmien ratkaisuun), vaikka tarve oli ihmisten johtamisesta (kuuntelusta, kannustamisesta, sitouttamisesta).

Uupuminen

Tilannetta, jossa ihmisen energiavarastot pääsevät tyhjentymään, kutsutaan burn outiksi, loppuun palamiseksi. Oma käsitykseni on, että kysymyksessä ei ole energian totaalinen loppuminen vaan, vaan tietynlaisen energian loppuminen. Monilta esimiehiltä yksinkertaisesti loppuu Tunne-energia (F), jota parhailla asiantuntijoilla on yleensä melko vähän.

Omaa loppuun palamista voi ehkäistä niin, että tutkii oman taipumusrakenteen ja vertaa sitä nykyisen työn (tai elämän) sisältöön: miten hyvin ne vastaavat toisiaan? Taipumukset ovat eräänlaisia sisäisiä energiaputkia: mitä vahvempi taipumus, sitä paksumpi putki. Jos joku työ vaatii paljon tietynlaista energiaa, mutta sitä vastaava taipumus on heikko, siitä seuraa vääjäämättä kaksi asiaa: tehtävä jää huonolle hoidolle sekä se, että ihminen todennäköisesti uupuu ennen pitkää. Energian puutteeseen auttaa usein vain työtehtävän vaihtaminen.

Luin reilu vuosi sitten (muistaakseni Vaasan yliopistossa) tehdystä tutkimuksesta, joka kohdistui burn outin kokeneisiin henkilöihin. Keskeinen tulos oli sellainen, että yli puolet samaan työtehtävään palanneista koki uuden burn outin muutaman seuraavan vuoden sisällä. Niistä, jotka vaihtoivat johonkin uuteen tehtävään, lähes kaikki selvisivät ilman uutta burn outia. Tämäkin tutkimus tukee edellä kuvattua käsitystä burn outin luonteesta.

Taipumukset energiana

Olen konkretisoinut taipumusten ja energian välistä suhdetta jakamalla ihmisen kokonaisenergian (100 %) neljälle MBTI-mallin ajattelufunktiolle seuraavalla tavalla.

• ykkösfunktio 50 %

• kakkosfunktio 30 %

• kolmosfunktio 15 %

• nelosfunktio 5 %

Kun saamme selville ihmisen ajattelutyylin ja siinä samalla ajatteluun osallistuvien osatekijöiden (ajatteluun osallistuvien funktioiden) keskinäisen järjestyksen, pystymme näkemään minkä laatuista energiaa hänellä on. Se taas ennustaa hyvin sitä millaisessa työtehtävässä ihminen viihtyy ja jaksaa. Erilaisten työtaitojen kehittymiseen taipumuksilla on selvästi vähäisempi vaikutus.

Esimerkki

ESTJ

Taipumusteoriaan (MBTI) perehtyneet osaavat laittaa ESTJ-tyypin ajattelufunktiot järjestykseen (ykkösfunktio on ekstrovertti T, kakkosfunktio introvertti S, jne.) ja ”nähdä” mitä kukin näistä funktioista tekee:

• 50 % energiasta purkautuu erilaisten asioiden (T) hoitamisen kautta
• 30 % energiasta tehostaa kokemusmuistia (S)
• 15 % energiasta kulkeutuu intuition (N) kautta
• 5 % energiasta kulkee tunnekanavan (F) kautta.

Tällaisella energiakoostumuksella varustettu henkilö (ESTJ) on vahvimmillaan jonkun kasvuhakuisen yrityksen tai vaativan kehitysprojektin (esimerkiksi laivan rakentamisen) vetäjänä – työssä, jossa pitää pystyä nopeasti organisoimaan asioita ja tekemään järkeviä päätöksiä sekä muistaa kymmeniä sovittuja yksityiskohtia.

Heikoimmillaan suoraviivainen ESTJ on tunneihmisten työnjohtajana, jossa pitää osata motivoida ja kuunnella muita ja lukea sanattomia viestejä ja rivien välejä. 5 %:n tunne-energialla ei tehdä kovinkaan suuria ihmeitä tällä rintamalla.

Työkalu tekeillä

Ihmisten uupuminen työssä on haaste, jonka ratkaisemiseksi olemme hakeneet jo pitkään ideoita. On vaikea uskoa, että kysymys on pelkästään työpäivän pituudesta tai kertyneistä työvuosista. Itsekin olen tehnyt pitkää työpäivää yli 45 vuotta ja jatkan edelleenkin (yli 70-vuotiaana). Selitän tämän muille sillä että olen saanut (lähes aina) tehdä sellaista työtä, johon minulla on paljon energiaa.

Itse uskon, että työssä uupumisessa on kyse lähinnä ihmisen luontaisten taipumusten ja hänen tekemänsä työn välisestä huonosta tunnesuhteesta eli suomeksi sanottuna ihminen on ajautunut (syystä tai toisesta) vääränlaiseen työhön. Silloin työ muuttuu persoonaa kuluttavaksi pakkopullaksi.

Meillä on työn alla taipumusteoriaan pohjautuva työkalu, jolla pystyy selkeyttämään millainen työ sopii itse kullekin hyvin ja millainen taas huonosti.

Tällaisesta työkalusta on hyötyä ainakin seuraaville kohderyhmille:

• Peruskoulua tai lukiota lopetteleville nuorille, jotka ovat hakemassa itselleen opiskelupaikkaa ja sen kautta ammattia. Analyysi helpottaa luontaisten vahvuusien tunnistamista ja voi estää vääränlaisen opiskelupaikan ja ammatin valinnan.
• Työelämässä toimiville ihmisille, joilla on selkeitä uupumisen oireita. Analyysi helpottaa itselle hyvin ja itselle huonosti sopivien töiden tunnistamista.
• Työttömille, joilla on halu päästä kiinni tai takaisin työelämään. Analyysi tunnistaa millaisissa töissä he menestyvät parhaiten.

Lisää tietoa uudesta työkalusta, mm. hinnasta ja analyysin tekemisestä kerromme sivuillamme heti, kun prosessi etenee.

|kuvat Shutterstock|