Yksin ja yhdessä ajattelu

Kirjoittaja: FM Kari Helin |

Yksilöiden ajattelutyylit pysyvät läpi elämän perusluonteeltaan samanlaisina. Jokaisessa ajattelutyylissä on joku erityisvahvuus ja joku sokea alue. Lähes kaikki pitävät omaa ajattelutyyliään hyvänä ja normaalina. Kun ihmisestä tulee jonkun yhteisön (työryhmä, tiimi, perhe) jäsen, on ihan normaalia, että yhteisössä on henkilöitä, joiden ajattelutapaa hänen on vaikea ymmärtää. Se synnyttää helposti konflikteja.

Ajattelun ykkösfunktio

Ajattelussa on (Jungin ja MBTI-mallin mukaan) kahdeksan osatekijää, joita Jung nimitti ajattelun funktioiksi. Niistä vain kaksi (tai kolme) osallistuu ”normaaliin” ajatteluumme. Toinen näistä aktiivisista funktioista kerää informaatiota ja toinen tekee valintoja. Muut ajattelufunktiomme ovat, ainakin valveilla ollessamme, melko passiivisia.

Kun joku aktiivinen ajattelufunktio suuntautuu ulkoiseen maailmaan, sen tunnistaminen toisten puheesta ja käyttäytymisestä on huomattavasti helpompaa kuin silloin jos funktio suuntautuu sisäiseen maailmaan. Olen kuvannut alla miten kukin sisäänpäin suuntautunut funktio toimii, ollessaan aktiivinen.

Sisäisten ajattelufunktioiden luonne

Sisäiset ajattelufunktiot ovat luonteeltaan muisteja, jotka täydentävät (päivittävät) jatkuvasti itseään. Näitä ajattelua tukevia muisteja on neljä kappaletta, jokaisella ajattelufunktiolla (S, N, T, F) omansa. Ihmisillä on kuitenkin vain yksi päämuisti. Sen voi tunnistaa alla kuvatulla tavalla. Lisäksi jokaisella ihmisellä on joku huonosti toimiva muisti, joka vastaa ajattelun heikointa (neljättä) funktiota.

• Mikäli ajattelutyylisi tunnuksessa on kirjainyhdistelmä SJ (ISTJ, ISFJ, ESTJ ja ESFJ), silloin ajattelusi vahvin sisäinen funktiosi on introvertti S, jonka päätehtävä on tallentaa kokemuksia ja tuoda niitä tähän hetkeen.  SJ-ihmiset muistavat erityisen hyvin kokemansa onnistumiset ja epäonnistumiset, koska niihin liittyy tunteita: iloja ja pettymyksiä. SJ-ajattelutyylin strategia on minimoida epäonnistumiset. Se onnistuu parhaiten karttamalla riskejä. ”Siperia opettaa” on SJ-tyypin keksimä elämänviisaus.

• Mikäli ajattelutyylisi tunnuksessa on kirjainyhdistelmä NJ (INTJ, INFJ, ENTJ ja ENFJ), silloin ajattelusi vahvin sisäinen funktio on introvertti N, jonka tehtävänä on luoda mielikuvaa tulevaisuudesta. Koska elämässä on menossa yhtä aikaa suuri määrä rinnakkaisia prosesseja, jotka vaikuttavat toisiinsa, muutokset eivät tapahdu lineaarisesti. Kuva tulevaisuudesta joudutaan rakentamaan intuition ja mielikuvituksen avulla. ”Tulevaisuus ei ole menneisyyden jatke”, on NJ-tyypin keksimä elämänviisaus.

• Mikäli ajattelutyylisi tunnuksessa on kirjainyhdistelmä TP (ISTP, INTP, ESTP ja ENTP), silloin ajattelusi vahvin sisäinen funktio on introvertti T, jonka päätehtävänä on varmistaa mielipiteiden ja ratkaisujen järkevyys eli kyseenalaistaa ”epämääräiset uskon asiat”. Näiden ajattelutyylien edustajien maailmankuva on yleensä rationaalinen. TP-tyyppejä kutsutaankin taipumusteoriassa kriitikoiksi ja analyytikoiksi. ”Järkeä ei koskaan ole liikaa”, on TP-tyypin keksimä elämänviisaus.

• Mikäli ajattelutyylisi tunnuksessa on kirjainyhdistelmä FP (ISFP, INFP, ESFP ja ENFP), silloin ajattelusi vahvin sisäinen funktio on introvertti F, henkilökohtaiset arvot, joiden päätehtävänä on varmistaa ratkaisujen eettisyys. FP-tyyppejä kutsutaan taipumusteoriassa idealisteiksi, moralisteiksi, kannustajiksi ja yhteisöjen omaksitunnoksi. ”Arvot ovat tunteiden logiikkaa” on FP-tyypin keksimä elämänviisaus.

Yhdessä ajattelu

Helpoimmin yhteisen ratkaisun ongelmiin löytävät ihmiset, joilla on sama ajattelutyyli. Tämä johtuu siitä että samanlaisen ajattelutyylin omaavat ihmiset lähestyvät asioita samasta näkökulmasta ja käyttävät samanlaisia valintakriteereitä. Toiseksi helpoiten yhteisen ratkaisun löytävät ne, joiden ajattelutyyleissä on sama ykkösfunktio, esimerkiksi ISFP ja INFP. Tämä selittyy sillä, että molemmat (ISFP ja INFP) lähestyvät asioita arvojen (F) kautta. Haastavinta yhteisten ratkaisujen löytämien on niiden ihmisten kohdalla, joilla ei ole ajattelutyyleissään yhtään samaa taipumusta, esimerkiksi ISTJ ja ENFP tai ENFJ ja ISTP.

Yhteisen ratkaisun hakeminen

Yhteisiä ratkaisuja ongelmiin voidaan hakea periaatteessa kahdella eri ”tekniikalla”: avoimella keskustelulla tai ohjatulla työprosessilla, jossa eri ajattelutyylit on huomioitu.

Avoin keskustelu (dialogi) on teoriassa paras malli, mutta se on käytännössä tavattoman vaikea, koska ”avoimuus” tarkoittaa eri ajattelutyyleissä eri asiaa. Toinen haaste on se, että avoimessa keskustelussa ilmatilaa hallitsevat vahvat ja nopeat ekstrovertit (ENTP, ESTP, ENTJ, ESTJ). Kolmas haaste on se, että kaikki osallistujat tarkastelevat ongelmaa eri näkökulmista ja puhuvat näin toistensa ohi.

Selvästi varmempi menettelytapa on ohjattu työprosessi, joka hillitsee dominoivia ekstroverttejä ja aktivoi hiljaisempia introvertteja. Innotiimin kehittämä OPERA-tekniikka on yksi tällainen. Esittelen tässä myös toisen, yhtä yksinkertaisen tekniikan. Olen antanut sille nimen Yhteisen näkökulman tekniikka.

Yhteisen näkökulman tekniikka

Tämän tekniikan avulla voidaan synnyttää rakentava keskustelu, jossa erilaisen ajattelutyylin omaavat ihmiset saadaan tarkastelemaan ongelmaa samoista näkökulmista ja vielä yhtä aikaa. Tyypillisiä näkökulmia ovat:

• milloin ongelma on syntynyt?
• mistä ongelma johtuu tai voisi johtua?
• mitä seurauksia ongelmasta on?
• mikä olisi hyvä tavoite ratkaisuprosessille?

Valitaan ensimmäinen näkökulma, esimerkiksi joku yllä olevista.

• kaikki vastaavat siihen ensin yksilöinä (2 min, ei keskustelua)
• ajatukset kerätään näkyville, esimerkiksi fläpille (5 min)

Valitaan uusi näkökulma

• menettely toistetaan
• käydään läpi 2-4 näkökulmaa

Ratkaisut

• muodostetaan 2-3 pienryhmää (vetäjäkin voi osallistua)
• ratkaisuehdotuksen valmistelu pienryhmissä (5 – 10 min.)
• ratkaisuehdotusten esittelyt; yleensä ne ovat hyvin samanlaiset
• miten asiassa edetään?

Menetelmän ”jujut”

Menetelmän toimivuus perustuu seuraaviin työtapaa koskeviin ideoihin

• kaikki tarkastelevat ongelmaa samasta näkökulmasta (ei puhuta toisten ohi)
• introvertit saadaan paremmin mukaan (lyhyt yksilövaihe)
• ei synny vastakkain asetteluja (muiden esittämiä ajatuksia ei arvioda)

Ei muuta kuin kokeilemaan!

|kuvat Shutterstock|