Mikäli olet ”työnhaku päällä” oleva, kuten tilastollisesti jo kohta puolet LinkedIn:ssä aktiivisesti profiiliaan ylläpitävistä on, aseta itsesi nyt hetkeksi työnantajan saappaisiin. Autan sinua seuraavaksi kulkemaan pätkän sinulle ehkä vierasta polkua. Teen sen konkreettisesti asiakaskohtaamisvalmennuksen esimerkin kautta. Tämä siksi, että poikkeuksetta jokaisessa työssä on tänä päivänä mukana asiakaspalveluelementti jossakin laajuudessa – asiakas voi olla ulkoinen maksava asiakas tai sisäinen asiakas. Tai se voi olla työkaveri tai puoliso kotona – kun oivallat seuraavan asian, ei ole väliä kuka on ”asiakkaasi”. Tämä taito toimii niin ”kotona kuin puutarhassakin”!

 

Ennen tutkimusretkellemme lähtöä tarkistetaan varusteet. Yksi keskeinen varuste on ymmärrys siitä, mitä tarkoitetaan käsitteillä ominaisuus ja taito. Kolmen aktiivisen vuoden työyhteisö- ja uravalmentajana toimittuani voin sanoa, että nämä kaksi käsitettä on tarpeen kirkastaa, ennen kuin aletaan rakentamaan uutta työnhakupakettia, jolla oikeasti on mahdollisuus työllistyä. Ominaisuus on luonteeltaan jotakin pysyvää – kuten oikea tai vasenkätisyytesi. Esimerkiksi toiset ovat luonteeltaan joustavampia kuin toiset. Tai muutosvalmius – toiset lähtevät mieluummin uusiin kuvioihin mukaan siinä missä toiset ihmiset luontaisesti arvostavat enemmän pysyvyyttä ja tuttuja, turvallisia rakenteita. Luontaisia taipumuksia, siis sinulle tyypillisiä ominaisuuksia, et voi määrääsi enempää muuttaa stressaantumatta. Mikäli voit toimia itsellesi luontaisilla taipumuksilla, siis ominaisuuksilla, jotka ovat olleet sinulla syntymästäsi saakka, koet todennäköisesti suurta tyytyväisyyttä ja asiat vain jotenkin sujuvat tosi helposti – luontaisesti.

Taidot ovat jotakin sellaista, joita voit oppia. Uusien taitojen oppiminen on erilaisten tutkimusten mukaan yksi keskeisistä ihmisen sisäisen motivaation rakennuspalikoista. Kokemus onnistumisesta lisää hyvää oloa ja tekee mieli oppia vielä lisää. Taitoja ovat esimerkiksi vieraan kielen taito, koodaaminen, kirjanpito, asiakaspalvelutehtävässä tarvittava asiakaskohtaamisen taito, kuuntelun taito jne. Tätä listaa voi jatkaa vaikka kuinka pitkään. Mikäli jokin taito on kehittynyt sinulle tähän astisessa elämässäsi kohtuullisen helposti, olet todennäköisesti kehittänyt tietämättäsi taitoasi luontaisen taipumuksesi varassa. Mikäli taas taidon oppiminen on ollut työlästä ja lopputulos ei siitä huolimatta ole kovin hyvä, olet todennäköisesti yrittänyt hieman väkisin kehittää sellaista taitoa itsellesi, mikä ei ole luontaisen taipumuksesi alueella.

 

Pandoran lipas aukeaa!

Suomalaisen Työn Liiton tutkimuksen ”bottom line” oli se, että työntekijänä kuvittelet usein virheellisesti, että työnantaja arvostaa eniten sinun IT- tai digiosaamistasi, ammattiosaamistasi tai kielitaitoa ja kansainvälisessä ympäristössä toimimisen osaamistasi. Ei, näin ei kuitenkaan ole. Työnantaja nimittäin arvostaa selvästi eniten sinun vuorovaikutus-, kommunikaatio- ja yhteistyötaitojasi! Huomaa, että kyseessä on siis taidot, eivät ominaisuudet. Suurin harha tässä on (tämä tieto ei tule tästä tutkimuksesta, vaan olen huomannut sen omassa työssäni työyhteisö- ja uravalmentajana), että vuorovaikutustaitojen kuvitellaan olevan jotakin synnynnäistä, joita ei muka voisi oppia. Kuulen esimerkiksi vielä tänä päivänäkin liian usein väittämän, että ”myyjäksi synnytään”. Pötyä! Kumoan tuon väitteen joka ikinen kerta perustellusti ja osoitan käytännössä valmennuksissa, miten myyjäksi kehitytään vuorovaikutustaitojen kehittämisen kautta!  Toinen ikiaikainen väite tuntuu olevan se, että introvertistä ei ole vuorovaikutukseen toisten ihmisten kanssa… huh, eipä voisi tuokaan kaupunkilegenda enempää virheellinen olla! Introversiolla ja ekstroversiolla on vähän jos mitään tekemistä hyvien vuorovaikutus-, kommunikaatio- ja yhteistyötaitojen kanssa.

Nyt kun Pandoran lipas on saatu auki, on helppoa jatkaa kohti päämäärää – hyviä vuorovaikutustaitoja! Lähdetään tässäkin perusteista liikkeelle. Olen itse käyttänyt käytännössä koko aikuisuuteni vuorovaikutustaitojen kehittämisen polulla – ensin mielenkiinnosta omien vuorovaikutustaitojen kehittämiseen ja viime vuosina päätyönäni valmentaen ihmisiä kehittämään omia vuorovaikutustaitojaan. Vuorovaikutustaitoja tarvitaan aina silloin, kun kaksi tai useampi ihminen on tekemissä keskenään. Sanonkin, että robotteja en valmenna, koska en osaa heidän vuorovaikutuskieltään. Viime vuosina on laajalti korostettu introversion ja ekstroversion merkitystä vuorovaikutuksessa. Aihe on saanut populistiset mitat ja on johtanut monen ihmisen kohdalla väärille kehityspoluille. Oma kokemukseni sekä lukuisat tutkimukset kuitenkin osoittavat, että pelkän introversion ja ekstroversion varaan ei kannata vuorovaikutustaitojen kehittämistään rakentaa. Paras keino – ja samalla nopeiten tuloksia tuova – on tutustuminen ihmisen ajattelutyyleihin. Jos et usko minua, tutustu vaikka tähän uunituoreeseen tutkimukseen (n=3699), jossa asia sinulle kirkastuu!

 

Mikä on sinun vuorovaikutuksen perustyylisi?

Olen itse tutustunut ihmisen luontaisiin ajattelutyyleihin ja niihin liittyviin teorioihin joskus 1990-luvun alkupuolella teekkaritieteitä opiskellessani. Luin siinä ohessa toisen mokoman psykologiaa, en tenttiäkseni, vaan siksi, että asia vain kiinnosti kovasti. Työelämään siirtyessäni jatkoin tuota polkua ja viime vuosina vauhti on vain kiihtynyt. Ihmisen mieli on todella kiinnostava tutkimusmatkan kohde! Pysähdytään tässä yhteisen tutkimusretkemme lopuksi silmäilemään taulua neljästä erilaisesta ajattelutyylistä (ns. asenteesta), jotka ovat ihmiselle luontaisia – sinulla ja minulla on siis jokin näistä neljästä tyylistä syntymälahjana.

Perusasenteet (psykologit puhuvat kognitiivista tyyleistä) jaetaan neljään pääluokkaan:

ST = Tosiasiallinen – keskittyy tarkkoihin tosiasioihin ja näiden tosiasioiden seurauksiin

SF = Säilyttäjä – keskittyy tarkkoihin tosiasioihin ja näiden tosiasioiden vaikutukseen ihmisiin

NT = Tehostaja – keskittyy kokonaiskuvaan ja miten tämän kokonaiskuvan mahdollisuudet luovat loogisia vaihtoehtoja

NF = Idealisti – keskittyy kokonaiskuvaan ja miten tämä kokonaiskuva vaikuttaa ihmisiin tai tukee heidän arvojaan

Kun opit tunnistamaan oman luontaisen tyylisi, alat jossakin kohtaa helposti näkemään puolisosi, kollegasi, esimiehesi tai hieman pidemmälle kehittyneenä taitona, oman asiakkaasi luontaisen ajattelutyylin hyvin nopeasti. Vuorovaikutustaitosi kehittyessä pystyt helposti ”säätämään omaa lähetintäsi vastaanottajan taajuudelle”. Tätä sanotaan vuorovaikutuksen ammattitaidoksi, joka on siis taito, jota nykyinen tai tuleva työnantaja sinussa eniten arvostaa!

 

Joko tunnet oman perusasenteesi? Siitä on hyvä lähteä tutkimusmatkalle kohti parempia vuorovaikutus-, kommunikaatio- ja yhteistyötaitoja!