Miten tietoisuus toimii?

Kirjoittaja: FM Kari Helin |

Tietoisuus on ajattelun kummallisimpia ilmiöitä. Se on kuin valo, jonka voimme suunnata erilaisiin kohteisiin. Ja jos emme suuntaa sitä minnekään, se suuntautuu itsestään. Tietoisuus tekee jatkuvasti valintoja. Nyt se katsoo mitä kirjoitan ja hetken päästä se miettii, mitä kirjoittaisin seuraavaksi – tai arvioi kirjoittamieni lauseiden kiinnostavuutta ja järkevyyttä. Tietoisuus vetäytyy joka vuorokausi moneksi tunniksi nukkumaan herätäkseen noin 1,5 tunnin välein toisessa maailmassa, jota nimitämme uneksi.  Tietoisuus, tai ainakin ajattelu, voi muuttaa kesken kaiken luonnettaan. Hetkeä aikaisemmin se on harmitellut eteen tullutta ongelmaa ja jonkun ajan kuluttua se on ideoimassa keinoja, miten tuon ongelman voisi ratkaista.

Sisäinen ja ulkoinen maailma

Valveilla ollessamme saamme jatkuvasti virikkeitä sekä sisäisestä että ulkoisesta maailmasta. Ajattelu on näiden kahden maailman yhteen sovittamista. Teimme eräässä koulutuksessa harjoituksen, jossa puhuimme ääneen sisäisestä ja ulkoisesta maailmasta nousevia virikkeitä. Suurin osa ulkoisen maailman virikkeistä tuli ajatteluun näkö- ja kuuloaistin kautta ja suurin osa sisäisen maailman virikkeistä oli ulkoisten virikkeiden arviointeja ja asiaan liittymättömiä ajattelun ”hajalaukauksia”. Harjoituksen tavoitteena oli oppia erottamaan sisäisen ja ulkoisen maailman ”virikevirrat”.

Huomasimme, että ulkoisen ja sisäisen maailman virikevirrat sekoittuivat helposti toisiinsa. Esimerkkinä olkoon ajatus ”mäellä on kaunis talo”. Ulkoiseen maailmaan suuntautuva näköaisti näkee sekä talon että mäen, mutta se ei näe talon kauneutta, joka on ihmisen sisäinen arvio talosta. Joku toinen näkee myös talon ja mäen, mutta ei talon kauneutta.

Edellä kuvatun asian voi kirjata myös ohjeen muotoon: ”Varo nopeita johtopäätöksiä ja tulkintoja, koska ne ovat lähes aina vääriä”. Ajatus ”Tuo ihminen on ärsyttävä” kannattaa muuttaa muotoon ”Jokin asia ärsyttää minua tuossa ihmisessä”. Ensimmäisessä tulkinnassa ulkoinen ja sisäinen reaktio sekoittuvat ja siirtävät vastuu ärsytyksestä toiselle. Jälkimmäisessä tulkinnassa vastuunjako on parempi.

Kolme maailmaa

Mielemme voi olla kolmessa erilaisessa maailmassa: reaalimaailmassa, unen maailmassa ja mielikuvituksen maailmassa. Siirtymät maailmasta toiseen tapahtuvat automaattisesti. Reaalimaailmaan olemme yhteydessä viiden perusaistimme (näkö, kuulo, haju, maku, tunto) avulla. Voimme siirtyä siitä joko mielikuvituksen maailmaan tai unen maailmaan automaattisesti. Siirtyminen valvemaailmasta mielikuvituksen maailmaan on suhteellisen helppoa esimerkiksi erilaisten ideointitekniikoiden avulla.

Luin eräästä Carlos Castanedan kirjasta tekniikasta, jolla voimme vierailla tietoisesti unen maailmasta. Normaalisti siirtyminen, jota kutsutaan nukahtamiseksi, on tiedostamaton. Tekniikan idea on pitää näköaisti jossakin ulkoisessa kohteessa nukahtamisen aikana. Ensimmäiset yritykset epäonnistuivat joko sen takia, että en nukahtanut, kun pidin tietoisuutta ulkoisessa kohteessa tai nukahdin kesken harjoituksen.

Noin viikon mittaisen yrityksen jälkeen kuulin (tai olin kuulevinani) äänen ”Hyvä on. Saat luvan käväistä unen maailmassa”. Sen jälkeen mieleeni nousi vaakasuora sumuseinämä, jonka yläpuolella oli ”normaali” valvemaailma (makuhuoneen seinä ja katto) ja alapuolella ihan erilainen maailma, jossa ihmiset osasivat lentää. Mieleeni nousi pelko: ”Entä jos eksyn unen maailmaan enkä pääse takaisin normaaliin maailmaan?” Palasin säikähtäneenä sumuseinämän läpi takasin reaalimaailmaan. Sumuseinämä laskeutui näkökentän alalaitaan ja hävisi. Koko episodi kesti vain muutaman minuutin, mutta jätti tajuntaani erittäin voimakkaan tunnejäljen.

Kokemukseni oli niin hämmentävä, että en uskaltanut uusia vierailua pariin viikkoon. Uteliaisuus kuitenkin voitti pelon ja kokeilin uutta retkeä unimaailmaan. Se ei kuitenkaan onnistunut. Joko nukahdin tai en löytänyt enää tätä sumuseinämää, josta olin yhden kerran päässyt läpi.

Hypnoosin maailma

Neljäs maailma on hypnoosin avulla syntyvä maailma. Siitä minulla on useampia kokemuksia. Hypnoosin avulla syntyvä tila on jonkinlainen valvetilan, mielikuvituksen ja unitilan yhdistelmä. Tilalle on tunnusomaista, että oma tahto häviää ja hypnotisoija pystyy muokkaamaan hypnotisoitavan ajatusmaailmaa.

Olen nähnyt hypnoosidemon, jossa hypnotisoija poisti koehenkilön mielestä numeron 7. Sen jälkeen hän lupasi henkilölle 1000 euroa, jos hän osaa antaa oikeat vastaukset kolmeen laskutehtävään. Ensimmäinen laskutehtävä oli 2 + 1. Siihen hän antoi välittömästi oikean vastauksen (3). Toinen tehtävä oli 5 + 3. Siihenkin hän antoi oikean vastauksen (8).  Kolmas tehtävä oli 9 – 2. Tämä tehtävä ei onnistunut, vaikka hypnotisoija antoi hänen yrittää useita kertoja. Hypnotisoitu tarjosi jatkuvasti vastauksia 6 tai 8. Esityksen lavastaja pyysi hypnotisoitua laskemaan numerot 1-10. Numeron 6 jälkeen henkilö hieman aikaa epäröi, mutta jatkoi 8, 9. ja 10. Kun hypnotisoija kertoi, että oikea vastaus oli 7, koehenkilö ei reagoinut mitenkään tähän.

Sitten hypnotisoija palautti henkilön mieleen numeron 7 ja esitti uudelleen kolmannen tehtävän (9 – 2). koehenkilö antoi välittömästi oikean vastauksen.

Ajattelutyylit ja tietoisuus

Tietoisuudella on kaksi olemusta: intensiteetti ja sisältö. Intensiteetti kuvaa tietoisuuden voimakkuutta. Hyvän analogian tälle tarjoaa radio, jossa on kantoaalto, jonka avulla kuljetetaan informaatiota radion kuuntelijoille. Kantoaalto ei määrittele sanoman sisältöä.

Ajattelussa on Jungin mukaan neljä osatekijää: aistihavainnot (S), intuitio (N), logiikka (T) ja tunne (F). Niillä on 16 erilaista (tervettä) voimakkuusjärjestystä. Joku näistä tekijöistä on ajattelun voimakkain osatekijä ja saa käyttöön voimakkaimman ”kantoaallon”. Tämä osatekijää kutsutaan ajattelun ykkösfunktioksi. Itselläni (INTJ) ajattelun voimakkain osatekijä on intuitio (N), joka suuntautuu sisäiseen maailmaan (I). Sen intensiteetti (suhteellinen voimakkuus) on 45. Ajattelutyylini toiseksi voimakkain osatekijä on logiikka (T), joka taas suuntautuu ulkoiseen maailmaan (E). Sen suhteellinen voimakkuus on 30. Kolmanneksi voimakkain ajattelun osatekijä on tunne (F), jonka suhteellinen voimakkuus on 20. Ajatteluni heikoin osatekijä on S, joka suuntautuu ulkoiseen maailmaan. Sen suhteellinen voimakkuus on 5.

Ihminen on hyvin pitkälle oman ajattelutyylinsä vanki, johtuen siitä, että joillakin ajattelun osatekijöillä on dominoiva asema ajattelussamme. Kun vuosikymmeniä sitten harjoittelin meditoimaan eli hiljentämään omia ajatuksia, vaikein vastustaja on ”sisäinen ideatykki” (N), joka tuotti jatkuvasti uusia ideoita, vaikka yritin vähentää niiden määrää. Meillä jokaisella on joku ”sisäinen voimatekijä”, joka värittää meidän tietoisuuttamme.

Tietoisuustaidot

Meditaatio on yleisnimitys tekniikoille, joilla voidaan oppia hallitsemaan omaa tietoisuutta. Se on itsensä johtamisen tärkeimpiä työkaluja. Mindfulness on kuitenkin sana, jonka alta löydät eniten ja parasta syventää materiaalia tästä aiheesta.

Kari

LUONTAISET TAIPUMUKSET™ -VALMENTAJISTA ESITTELYSSÄ

TANJA MERONEN, KETTU valmennus ja viestintä



Tanja valmentajana

KETTU valmennuksen LUONTAISET TAIPUMUKSET™ -palvelut