Kirjoittaja: ”Erilaisuudesta innostunut” |
Jokaisella meistä on kolme sisäistä (biologista / psykologista) järjestelmää, joiden tunteminen edesauttaa stressin ja sen vaikutusten ymmärtämistä.
Ensimmäinen niistä on ulkoisten uhkien tunnistusjärjestelmä
Tällainen hälytysjärjestelmä löytyy kaikilta maapallon eläinlajeilta. Tämä järjestelmä on kuin vartiosotilas, jonka tehtävänä on tarkkailla lähimaastoa ja suorittaa hälytys, jos jotakin uhkaavaa ilmaantuu.
Hälytykset tapahtuvat stressireaktion välityksellä. Se on melko monimutkainen fysiologinen tapahtumasarja, jossa esimerkiksi ruuansulatus, immuniteettijärjestelmä ja toiminnan fiksuuden kontrollointi pysähtyvät ja energia virtaa kehon suuriin lihaksiin. Stressireaktio valmistaa elimistön taistelemaan tai pakenemaan, tilanteesta riippuen.
Toinen tärkeä järjestelmä on kehon immuunijärjestelmä,
joka tutkii kaikkia elimistön sisään päässeitä ravintoaineita ja pieneliöitä ja tuhoaa sellaiset, jotka on luokiteltu vaarallisiksi.
Olisi luonnollisesti hyvä, jos tämä järjestelmä olisi kaiken aikaa toiminnassa.
Ongelma on siinä, että stressireaktio pysäyttää aktivoiduttuaan kehon immuunijärjestelmän ja silloin elimistön puolustukseen tulee aukko, josta virukset, bakteerit ja erilaiset vaaralliset aineet voivat päästä elimistöömme. Myös syöpäsolut pääsevät vapaammin lisääntymään. Tämä on suurin syy usein toistuvan ja etenkin pitkittyneen stressin vaarallisuuteen.
Kolmas keskeinen järjestelmä on toiminnan kontrollijärjestelmä,
joka auttaa meitä säätelemään omaa käyttäytymistämme.
Stressireaktio on niin voimakas, että se pystyy pysäyttämään myös tämän järjestelmän toiminnan. Tämä selittää stressaantuneiden ihmisten poikkeavan tylyn tai arvaamattoman käyttäytymisen.
Edellä on kerrottu useita syitä miksi meidän kannattaa välttää stressiä, jos haluamme pysyä terveenä ja tehdä muihin ihmisiin fiksun vaikutuksen. Saman informaation pohjalta voidaan päätellä, että läheskään kaikki huonosti käyttäytyvät ihmiset eivät ole perusluonteeltaan vihaisia tai ilkeitä, vaan stressaantuneita.
Yhteys taipumuksiin
Stressireaktio on niin voimakas, että laukaisee usein käyttöön myös psyyken alkukantaisimmat resurssit, esimerkiksi ”lapsellisen” ajattelun ja aggressiivisen voimankäytön. Kaikkien ihmisten stressikäyttäytyminen ei kuitenkaan ole samanlaista, vaan se on sidoksissa ajattelutyyliimme, jonka tunteminen auttaa ymmärtämään sekä omaa että muiden stressikäyttäytymistä.
Hyvänä esimerkkinä tästä voisi olla vaikka ISTJ, jonka normaali ajattelu on hyvin rationaalista ja selkeää. Kun stressi iskee, ajatteluun tulee mukaan ns. neljäs funktio (N=intuitio, mielikuvitus), joka alkaa synnyttää erilaisia uhkakuvia, joita henkilö alkaa aktiivisesti torjua. Sivullisten mielestä tämä saattaa näyttää ja kuulostaa ihan lapselliselta. Kun stressi hellittää, ajattelun selkeys palaa.