Uupunut huippuosaaja

Kirjoittaja: ”Erilaisuudesta innostunut” | 

Pasi on huippuosaaja omassa työssään

Se tuli esille eräässä analyysissä. Siinä jokaisen piti ensin selkeyttää viisi tärkeintä työtehtäväänsä ja arvioida niitä kahden ulottuvuuden suhteen. Niistä toinen oli tehtäviin liittyvä osaaminen. Se oli Pasilla kaikkien tehtävien kohdalla korkeimmassa luokassa.

Toinen arvioitava asia oli eri tehtäviin liittyvä innostus. Siinä skaala oli -1:stä +2:een. Pasi arvioi kolme tehtävää luokkaan -1 eli Ahdistava/stressaava ja kaksi tehtävää luokkaan 0 eli Rutiinit. Yksikään tehtävä ei päässyt riville Motivoiva (+1) tai Innostava (+2).

Pasi kertoi:

”Kaikki tehtäväni ovat olleet jossakin vaiheessa motivoivia, osa suorastaan innostavia. Olen kuitenkin tehnyt samoja asioita liian pitkään. Niihin ei liity enää haasteita.”

Tämä analyysi veti ennen kaikkea esimiehen hiljaiseksi. Pasi ei ollut ainoa, jolla monet keskeisistä tehtävistä olivat vajonneet innostuksen alimmaiselle riville. Esimies totesi:

”Olen kyllä huomannut, että kyynisyys on monien kohdalla lisääntynyt, mutta en ole osannut yhdistää sitä tällaiseen asiaan.”

Ryhdyimme pohtimaan asiaa. Totesimme että tilanne oli ajautunut pikkuhiljaa tällaiseksi. Huomattiin että monet tiimin jäsenet olivat tehneet samaa työtä yli 10 vuotta, Pasi lähes 20 vuotta.

MTA-analyysi

Olemme kehittäneet Innotiimin Työhyvinvointi tiimissä työkalun, jolla pystymme analysoimaan ihmisten ja heidän tekemänsä työn välistä tunnesuhdetta ja sen kehittymistä. Olimme jo aikaisemmin havainneet, että ihmiset jaksavat tehdä jotakin työtä pidempään kuin jotakin toista. Kyse on taipumuksista. 

MTA -analyysissä on kaksi ulottuvuutta.

1. Ensimmäinen niistä on perinteinen osaaminen
2. Toinen on eri tehtäviin liittyvä innostus

Ulottuvuuksien yhdistelmää kutsumme MTA-matriisiksi.

Kun 5-10 tärkeintä työtehtävää siirretään tähän matriisiin, näemme yhdellä silmäyksellä henkilön osaamis- ja motivaatiotilanteen. Erityisen tärkeää on tietää, miten moni näistä tehtävistä on kahdella ylimmäisellä rivillä.

Kolme vaihtoehtoa

Kun ihminen ajautuu Pasin kaltaiseen tilanteeseen, hänellä on kolme vaihtoehtoa:

1. Ensimmäinen niistä on se, että Pasi jatkaa entisissä tehtävissään ja ajautuu jossakin vaiheessa ennenaikaiselle eläkkeelle. Siellä hän saattaa löytää uudenlaisia virikkeitä ja kehityshaasteita.
2. Toinen vaihtoehto on se, että Pasi hakeutuu oma-aloitteisesti uudenlaisiin työtehtäviin. Joskus niitä voi löytyä myös nykyisestä organisaatioista. Useimmin henkilö hakeutuu kuitenkin johonkin toiseen organisaatioon. Pasin kohdalla jälkimmäinen vaihtoehto oli melkoisen huono, koska hänellä oli ikää jo yli 50 vuotta.
3. Kolmas vaihtoehto on se, että työt jaetaan tiimin sisällä uudella tavalla.

Tiimin töiden uusjako

Yksi tapa tehdä tiimin työtehtävien uusjako on seuraava.

• Ensimmäisenä tehdään lista tiimin kaikista töistä. Niistä valitaan 10 – 15 tärkeintä.
• Seuraavaksi tehdään ”harjoitus”, jossa tiimin työt jaetaan uudelleen henkilökohtaisten innostusten perusteella. Sen seurauksena jokaiselle tulee uudenlainen työkuva.

Tällainen prosessi vie aikaa noin 3 tuntia ja vaatii alussa henkilön, joka on tutustunut menetelmän yksityiskohtiin.

Mihin menetelmä perustuu?

Tämä menetelmä perustuu kahteen asiaan.

1. Ensimmäinen niistä on motivaatioiden syklisyys eli tehtäväkohtaiset motivaatiot kohoavat nopeimmin siinä vaiheessa kun työ sisältää vielä oppimishaasteita. Niistä selviäminen motivoi. Jossakin vaiheessa motivaatio saavuttaa lakipisteensä ja alkaa sen jälkeen laskea. Lopulta se painuu lähelle nollaa. Pasille oli käynyt näin. Motivaatiosyklien pituuksissa on suuria eroja. Yksittäiseen työtehtävään liittyvä motivaatio on korkeimmillaan 3-5 vuoden kuluttua sen aloittamisesta.
2. Toinen niistä on motivaatioiden selektiivisyys eli että ihmiset motivoituvat erilaisista työtehtävistä. Usein ihmisille tulee työtehtäviä, jotka ovat henkisesti hyvin kuluttavia. Jollekin toiselle henkilölle samat työt voivat olla motivoivia, jopa innostavia. Tiimien ja työryhmien sisällä töitä voidaan vaihtaa niin, että kaikkien motivaatio kasvaa.

Pasin uusi työkuva

Tällainen harjoitus tehtiin Pasin tiimissä. Hän sai tilaisuuden uudistaa omaa työkuvaansa. Ja hän käytti hyväksi tämän tilaisuuden, kuten muutkin tiimin jäsenet. Pienellä loppuviilauksella jokaiselle tiimin jäsenelle saatiin uudet työkuvat.

Kun tulokset uusista työkuvista siirrettiin MTA-matriiseihin, havaittiin että tehtäväkohtainen osaaminen oli heikentynyt noin 20 %, mutta työhön liittyvä innostus oli lisääntynyt lähes 35%. Pasin töiden innostavuus oli lisääntynyt moninkertaiseksi.

Sähköiset työkalut

TypeOne on kehittänyt työkalun (TMT = Tuoretta Motivaatiota Tiimeihin), joilla edellä kuvatut analyysit voidaan tehdä. Tämä työkalu ”haastattelee” ensin kaikki tiimin jäsenet ja muodostaa heille henkilökohtaiset MTA -matriisit ja koko tiimin tilannekartat. Niistä nähdään mm. koko tiimin motivaatioindeksi.

Analyysien jälkeen tehdään ”harjoitus”, jossa tiimin työt jaetaan uudelleen, henkilöiden tehtäväkohtaisista kiinnostuksista lähtien. Siihen menee aikaa noin puoli päivää.

Kun tiimi on toiminut uudella työnjaolla 4-6 kuukautta, tehdään seuranta-analyysi, josta nähdään kunkin jäsenen osaamis- ja motivaatiotilanteet sekä koko tiimin motivaatioindeksissä tapahtunut muutos. Se on ollut joissakin menetelmän pilottitiimeissä yli 30 %.

Kytkentä työhyvinvointiin

Edellä kuvatun tuotteen kehitystyön lähtökohtana on ollut haaste: ”Miten saada ihmiset jaksamaan työelämässä nykyistä pidempään?” Siihen tarvitaan monenlaisia keinoja, joista edellä kuvattu voisi olla yksi.

|kuvat Shutterstock|