Kirjoittaja: FM Kari Helin |
Ajattelun 8 osatekijää
Ajattelutyyliteorian kehittäjä Carl Jung, päätyi omissa analyyseissään näkemykseen että ajattelumme rakentuu kahdeksasta osatekijästä, joista neljä suuntautuu sisäiseen maailmaan ja loput neljä ulkoiseen maailmaan.
Amerikkalainen Katharine Briggs, MBTI-teorian luoja, yksinkertaisti Jungin mallia niin, että siinä oli vain neljä ajattelufunktiota: S, N, T ja F. Tämä helpotti mallin omaksumista, mutta piilotti useita sen hienoimpia ominaisuuksia.
Kun joku sanoo: ”Minulla on N-taipumus”, se ei vielä kerro kovinkaan paljon henkilön ajattelutyylistä. Vasta kun tiedämme miten N-sijoittuu ajattelufunktioiden sisäisessä hierarkiassa ja suuntautuuko N sisäiseen vai ulkoiseen maailmaan, alamme ymmärtää millaista roolia N-funktio ihmisen ajattelussa näyttelee.
Funktioiden järjestys
MBTI-mallille tunnusomainen piirre on ajatteluun osallistuvien osatekijöiden – joita Jung nimitti ajattelun funktioiksi – keskinäinen järjestys: joku niistä (S, N, T, F) on ajattelua johtava (dominoiva) osatekijä, joku toiseksi voimakkain, jne. Asiaa voidaan konkretisoida niin, että ajattelua johtava (dominoiva) osatekijä tuottaa ajattelun sisällöstä 50%, toiseksi voimakkain 30%, kolmanneksi voimakkain 15% ja heikoin 5%.
Kun joku sanoo ”Minulla on N-taipumus”, on tärkeää tietää onko N ajattelun ykkösfunktio vai kakkosfunktio. Jos se on ykkösfunktio, sen vastakohta S on nelosfunktio. Tällöin voimasuhteet ovat N-funktion hyväksi 50-5 =45. Jos taas N on kakkosfunktio, S on kolmosfunktio ja voimasuhteet ovat N:n hyväksi vain 30-15 = 15, siis melko vähän.
N-tyypeiksi voimme hyvällä syyllä kutsua henkilöitä, joilla N on ajattelun ykkösfunktio. Sellaisia ovat ENTP, ENFP, INTJ ja INFJ. Heillä kaikilla N:n ja S:n voimasuhteet ovat N:n hyväksi 50 – 5. Sitten ovat ajattelutyylit, joissa N on hieman voimakkaampi kuin S. Sellaisia ovat ENTJ, ENFJ, INTP ja INFP. Heillä voimasuhteet N:n hyväksi ovat vain 30 – 15. Tällöin nimitys ”N-tyyppi” on hieman liioiteltu.
Kolmosfunktion vahvistuminen
MBTI-teorian mukaan ajattelutyylimme muuttuu elämän aikana niin, että kolmosfunktio vahvistuu, kakkosfunktion kustannuksella. 
Tämä heikentää N-funktion voimaa niillä, joilla se on kakkosfunktiona. Esimerkiksi ENTJ alkaa muistuttaa ajattelutyyliltään yhä enemmän ESTJ:tä ja ENFJ alkaa muistuttaa ESFJ:tä. Ne, joilla N on ykkösfunktiona, ei tapahdu samanlaista S:n ja N:n roolien tasoittumista.
Aivan samanlainen tarkastelu voidaan tehdä muidenkin funktioiden (S, T ja F) kohdalla.
Funktioiden suunta
Toinen MBTI-mallille tunnusomainen piirre on se, että ajattelun osatekijöillä on suunta, joko sisäiseen tai ulkoiseen maailmaan. Kun funktio suuntautuu sisäiseen maailmaan, sen luonne on hyvin erilainen kuin jos se suuntautuisi ulkoiseen maailmaan.
Jatkakaamme N-funktion tarkastelua kahden voimakkaan N-tyypin kanssa. INTJ on ajattelutyyli, jossa N on ykkösfunktio ja se suuntautuu sisäiseen maailmaan. ENTP on ajattelutyyli, jossa N on myös ykkösfunktio, mutta se suuntautuu ulkoiseen maailmaan. Ajattelua hallitsevan funktion suuntautumisen sisäisen ja ulkoisen maailman välillä näkee helpoiten tunnuksen ensimmäisestä kirjaimesta. E tarkoittaa, että ykkösfunktio suuntautuu ulkoiseen maailmaan ja I vastaavasti sisäiseen maailmaan.
Sisäiseen maailmaan suuntautuva N operoi persoonallisen ja kollektiivisen alitajunnan (erilaisten muistien) kanssa.
Siellä toimii eräänlainen ”sisäinen google”, joka nostaa tietoisuuteen asioita, jotka jotenkin liittyvät päässä pyörivään ongelmaan/ haasteeseen. Tietoinen mieli poimii ja muokkaa esille nousevista asioista ja ideoista ratkaisumalleja. Ajattelutyylejä, joissa N-funktio on dominoiva ja se suuntautuu sisäiseen maailmaan, ovat INTJ ja INFJ.
Ulkoiseen maailmaan suuntautuva N aktivoituu parhaiten luovasta vuorovaikutuksesta muiden ihmisten ja tietolähteiden kanssa.
Ulkoinen N-prosessi on huomattavasti tietoisempi kuin sisäiseen maailmaan suuntautuva N-prosessi. Ajattelutyylejä joissa N-funktio on dominoiva ja suuntautuu ulkoiseen maailmaan ovat ENTP ja ENFP.
Jungin omassa ajattelutyylien mallissa sisäinen N ja ulkoinen N olivat eri funktioita. Ne hän merkkasi tunnuksilla Ni ja Ne. Tällaisessa mallissa hyvänä puolena on se, että funktion tunnuksesta näkyy suoraan sen suunta. 
Heikkoutena on eri tyyppien merkitseminen kahdeksan funktiotunnuksen avulla. Syntyy melkoisia tunnusjonoja tyyliin NiTeFiSeNeTiFeSi (INTJ:n tunnus Jungin tyylillä).
Jungin malli ja sen yksinkertaistaminen
Jungin ajattelutyylien erilaisuusmallissa oli pelkkiä funktiojonoja. Suuntautumiset ulkoisen ja sisäisen maailman välillä hoidettiin indeksien e ja i avulla. Vaatii melkoista kuvittelukykyä hahmottaa näistä funktiojonoista miten eri tyypit ajattelevat.
Briggs yhdisti sisäiset ja ulkoiset funktiot ja määritteli funktioiden järjestyksen ja suunnan kahden asenneulottuvuuden (E/I ja J/P) avulla. Malli näytti paljon yksinkertaisemmalta kuin Jungin malli. MBTI-mallin yksinkertaisuus on kuitenkin näköharha, koska siinä on monta syvyystasoa. Päällimmäiseen tasoon (neljä taipumusulottuvuutta) on helppo päästä kiinni, mutta syvemmät tasot (funktioiden suunta, järjestys ja yhteysvaikutukset) vaativat pidempää perehtymistä.
Yksinkertaisia ja fiksuja malleja
MBTI-mallin käyttö levisi 1900-luvun lopulla nopeasti ympäri maailman ja synnytti samalla suuren määrän kilpailevia erilaisuusmalleja, joista puuttuivat MBTI-mallin syvemmät kerrokset. Ekstrovertti ja introvertti eivät niissä enää merkinneetkään ajattelua hallitsevan funktion suuntaa, vaan luonteenpiirteitä. Näistä malleista puuttui myös J/P-ulottuvuus, koska niistä oli poistettu funktioiden sisäinen järjestys.
Olen itse tutustunut kymmeniin erilaisuusmalleihin. Niistä kaikista löytyy joitakin fiksuja piirteitä. MBTI on kuitenkin selkeä suosikkini, koska sen taustalla on syvällisin ja tieteellisesti tutkittu teoria ajattelun dynaamisesta luonteesta. MBTI:stä pidän erityisesti sen takia, että siinä on huomioitu sisäisen ja ulkoisen maailman erilaisuus ja niiden välinen vuorovaikutus.
Kehittämämme LUONTAISET TAIPUMUKSET™ -analyysi pohjautuu MBTI-mallin taustalla olevaan teoriaan. Se on kuitenkin toteutettu hieman erilailla kuin MBTI-indikaattori. Nämä muutokset ennen kaikkea nopeuttavat analyysin tekemistä. Ajan säästyminen on jo arvo sinänsä.
-Kari Helin-