Kirjoittaja: FM Kari Helin |
Tiedetään että stressaantunut ihminen ajattelee ja toimii eri tavalla kuin stressaantumaton. Tässä on esitetty yksi malli/teoria ilmiön ymmärtämiseksi.
Stressin olemus
Stressi on elimistön hälytystila, joka käynnistyy ns. stressireaktion kautta. Reaktion laukaisee yleensä joku pelko, vaaran tunne, joka voi olla kuviteltu tai oikea. Stressireaktion ensisijainen tehtävä on nostaa ihmisen ”taisteluvalmiutta”. Se onnistuu lamauttamalla joitakin toimintoja ja suuntaamalla niistä vapautuva energia kehon suuriin lihaksiin. Tällainen energian keskittäminen ”taistelulihaksiin” on ollut, ja on joskus vieläkin, henkiin jäämisen kannalta mielekäs strategia.
Stressireaktiossa lamaantuvia toimintoja ovat mm. ruuansulatusjärjestelmä, immuniteettijärjestelmä ja psykologiset kontrollit. Tämän tarkastelun kannalta kiinnostavin on viimeinen eli psykologisten kontrollien tilapäinen heikkeneminen. Sen seurauksena ihminen alkaa ajatella ja käyttäytyä normaalista poikkeavalla tavalla. Mikäli stressi jatkuu useita päiviä tai viikkoja, vaarana on fyysinen tai psyykkinen sairastuminen, koska stressi vaikeuttaa nukkumista ja kehon puolustusjärjestelmä (immuniteettijärjestelmä) ei toimi kunnolla.
Kaikki ajattelufunktiot käyttöön
Taipumusteorian (MBTI) mukaan ihminen käyttää ajattelussaan normaalisti vain kahta kehittyneintä ajattelufunktiota. Esimerkiksi ESTJ:llä ne ovat T ja S. Vähemmän kehittyneiden funktioiden (3. ja 4.) osallistumista ajatteluun jarrutellaan sisäisillä kontrolleilla. Varsinkin neljäs funktio, jota myös stressifunktioksi kutsutaan, on tarkassa sisäisessä valvonnassa.
Stressireaktio poistaa tilapäisesti osan kontrolleita ja tällöin myös 4. funktio alkaa vaikuttaa ajatteluun ja toimintaan entistä enemmän. ESTJ:n kohdalla tämä stressin esille nostava funktio on F eli tunne. Se ei ole mitään kehittynyttä tunneälyä, vaan alkukantaista tunteiden purkamista, esimerkiksi voimakasta aggressiota tai epämääräistä pelkoa. Kun stressi hellittää, ajattelu- ja toimintatyyli palaa entiselleen.
Edellä kuvattu ajattelu- ja toimintatyylin muuttuminen stressin vaikutuksesta ei koske vain joitakin ajattelutyylejä, esimerkiksi ESTJ:tä, vaan kaikkia ajattelutyylejä. Muutos on vain hieman erilainen.
Kiltit muuttuvat tuhmiksi
Toinen stressissä esiin nouseva ilmiö on ihmisen ”tuhman” ja ”ruman” puolen avautuminen. Ilman stressiä nämä puolet pysyvät piilossa, sisäisten kontrollien takana.
Meissä ihmisissä on siis kaksi kerrosta: ulkoiseen ympäristöön sopeutuva, usein miellyttävä, ulkokuori ja sen takana eräänlainen ”villipeto”, jonka stressi (tai alkoholi) voi herättää henkiin.
Erityisen selvästi nämä kaksi kerrosta näkyvät ihmistyypeillä, joilla F on ajattelun ykkösfunktio eli ESFJ, ENFJ, ISFP ja INFP. Heillä T on ajattelun 4. eli stressifunktio. Tällaiset ihmiset ovat pinnalta erityisen miellyttäviä ja pehmeitä, mutta sisällä asuu sen vastakohta. Stressireaktion laukeaminen saattaa nostaa sen esille.
Ihminen ja auto
Stressitilanteessa elimistömme toimii ylikierroksilla. Se on kuin auto, jonka turboahdin on aktivoitunut ohitusta varten. Lyhytkestoinen stressi, ylikierroksilla toimiminen, ei ole ollenkaan vaarallista.
Mikäli autolla ajetaan koko ajan turbo päällä, se kuluttaa moninkertaisen määrän polttoainetta eli energiaa. Lisäksi kone saattaa kuumentua ja leikata kiinni, jolloin edessä on kallis remontti. Samanlainen vaara uhkaa stressaantunutta ihmistä, joka ajaa itsensä loppuun turbo päällä. Tätä ilmiötä kutsutaan burn outiksi, loppuun palamiseksi. Siitä palautuminen voi viedä kuukausia, joskus jopa vuosia. Osa ei palaudu ollenkaan.
Jokaisella ihmisellä on vakiovarusteenaan sisäinen turbo. Se on suurimman osan ajasta passiivisessa tilassa. Tuota turboa kutsutaan taipumusteoriassa (MBTI) neljänneksi funktioksi.
Taipumusteoria
Carl Jungin luoma ajattelutyylien teoria ei pelkästään selitä ihmisten erilaisia ajattelutyylejä, vaan myös sitä miten ajattelutyylit muuttuvat erilaisiksi stressin vaikutuksesta.
Ainakin itse olen oppinut näkemään ja ymmärtämään tämän teorian kautta omaa ja aviopuolisoni erilaisuutta – ja kummallisuutta.
|kuva Shutterstock|