KariHelin

Kirjoittaja: FM Kari Helin |

 

Ajattelun kehittyminen

MBTI-teorian mukaan ajattelun osa-alueet, joita on neljä kappaletta (aistit, intuitio, logiikka ja arvot) kehittyvät meissä yksi kerrallaan. Ikävuosiin kytkettynä kehitys tapahtuu (Grant, 1983) seuraavasti.

  • Ikävuodet 0-6 kaikkia ajattelufunktioita käytetään tiedostamatta
  • Ikävuosina 6-12 alkaa ykkösfunktio kehittyä muita voimakkaimmin
  • Ikävuosina 12-20 kehittymisen painopiste siirtyy kakkosfunktiolle
  • Ikävuosina 20-35 kehittymisen painopiste siirtyy kolmosfunktiolle
  • Ikävuosina 35-50 myös nelosfunktio alkaa aktivoitua

Olen tässä jutussa tarkastellut lähinnä kolmosfunktion voimistumiseen liittyviä ilmiöitä, joita usein kutsutaan keski-iän kriiseiksi.

 

Keski-iän kriisin olemus

Ennen keski-iässä tapahtuvaa kolmosfunktion aktivoitumista ajattelussamme on seuraava rakenne

Kohtalaisen tietoiset ajattelufunktiot

Ykkösfunktio

Kakkosfunktio

Tiedostamattomat ajattelufunktiot

Kolmosfunktio

Nelosfunktio

 

Kriisin alkuvaiheessa ajattelumme on selkeimmillään kun tietoista ajatteluamme hallitsee vain yksi informaatiofunktio (joko S tai N) ja yksi päätösfunktio (T tai F).

Sisäinen ristiriita syntyy siitä, että kolmosfunktion heräämisen myötä kakkosfunktiolle ilmaantuu ajattelussa sisäinen kilpailija. Syntyy eräänlainen kolmiodraama kun kolmosfunktio alkaa tehdä aktiivista yhteistyötä ykkösfunktion kanssa. Kakkosfunktio on tottunut siihen, että se saa yksin hoitaa ja palvella ajattelua hallitsevaa ykkösfunktiota.

Edellä kerrotun ymmärtämiseksi on hyvä tietää / muistaa, että kakkos- ja kolmosfunktio ovat aina toistensa kanssa kilpailevat funktiot, esimerkiksi T ja F. Saattaa viedä kymmeniä vuosia, että ne saadaan toimivaan yhteistyöhön valintoja tehtäessä.

 

Esimerkki

Oma ajattelutyylini on INTJ. Kun sen purkaa yllä esitettyyn muotoon, ajattelutyylini rakenne on seuraava

Kohtalaisen tietoiset ajattelufunktiot

Ykkösfunktio                      N

Kakkosfunktio                   T

Tiedostamattomat ajattelufunktiot

Kolmosfunktio                    F

Nelosfunktio                        S

”Kun ongelma tulee vastaan, tuotetaan riittävästi ideoita ja valitaan niistä paras”

Noin 30-vuotiaaksi asti ajatteluni oli selkeää ja tehokasta NT-ajattelua tyyliin:

”Kun ongelma tulee vastaan, tuotetaan riittävästi ideoita ja valitaan niistä paras”.

Sitten tulinkin vastaan aivan uudenlainen ongelma, kun hyväksi arvioitua (teknistä) ratkaisua ei haluttu ottaa käyttöön. Olin aivan ymmälläni. Kun kerroin asiasta muille, jotkut esittivät että porukka ei tunne uutta ratkaisua omakseen. Siksi he vastustavat sitä.

Tämä asia ei aluksi sopinut mitenkään minun päähäni, tarkemmin sanottuna ajattelutyyliini. Se nosti tietoisuuteeni kuitenkin aivan uuden ajattelu-ulottuvuuden, uusiin ratkaisuihin liittyvän tunnepuolen.

Järjestimme uuden palaverin ongelmasta, johon oli löytynyt hieno tekninen ratkaisu, jota toteuttajaporukka kuitenkin vastusti. Toiseen palaveriin otettiin mukaan kaikki ne ihmiset, joiden työtä ongelma sivusi. Uudessa palaverissa päädyttiin lähes samaan ratkaisuun kun ensimmäisessä palaverissa, mutta suurin ero oli siinä, että kaikki osallistujat olivat sitoutuneet ottamaan ratkaisun käyttöön.

Näistä kokemuksista käynnistyi useita kymmeniä vuosia kestänyt ajattelutyylini muutosvaihe, jossa kolmosfunktiosta kehittyi toimiva työpari aikaisemmin ajattelua hallinneelle T-funktiolle.

 

Neljänlaista kehitystä

Tunnusomaista keski-iän kriiseille on, että törmäämme ongelmiin, joihin emme nuoruutemme kapea-alaisella ajattelutavalla löydä toimivia ratkaisuja. Silloin joko luovutamme tai haemme ratkaisuja aivan uusista suunnista.

1.  Kerroin edellä esimerkin oman ajattelutyyli (INTJ) laajentumisesta F-funktion suuntaan. Kolmella muullakin ajattelutyylillä on vastaavanlainen lähtötilanne eli T on kakkosfunktiona ja sen kanssa kilpailija F-funktio on kolmosfunktiona. Nämä ajattelutyylit ovat ESTP, ENTP, ISTJ (ja INTJ). Mikäli ajattelutyylin kehitys tapahtuu MBTI-teorian kuvaamalla tavalla, näiden ajattelutyylien luontaisesti kova (T-funktion hallitseva, suoraviivainen, analyyttinen) ajattelutyyli PEHMENEE.

2.  Aivan erilainen kehitys tapahtuu keski-iässä niissä ajattelutyyleissä, joissa funktiot ovat toisinpäin eli kakkosfunktiona on F ja kolmosfunktiona T. Tällaisia ajattelutyylejä ovat ESFP, ENFP, ISFJ ja INFJ. He ovat perusluonteeltaan joustavia ja pehmeitä ja yrittävät saavuttaa muiden hyväksyntää miellyttämällä. Heidän luontainen kehityssuuntansa on saada myös T-funktio tietoiseen ja aktiiviseen käyttöön. Mikäli ajattelutyylin kehitys tapahtuu MBTI-teorian kuvaamalla tavalla, näiden henkilöiden luontaisesti pehmeä (F-funktion hallitsema, ongelmia karttava) ajattelutyyli jonkin verran KOVENEE.

3.  Kolmas yhteinen kehityssuunta on ajattelutyyleissä, joissa N on kakkosfunktiona ja S kolmosfunktiona. Tällaisia ajattelutyylejä ovat ENFJ, ENTJ, INFP ja INTP. He ovat perusluonteeltaan kehittäjiä. Heidän luontainen kehityssuuntansa on kuitenkin S-funktion suuntaan eli asioiden operatiiviseen hoitamiseen. Tästä syystä esimerkiksi ENFJ:t saavat keski-iässä helposti ESFJ-ajattelutyylin LUONTAISET TAIPUMUKSET™-analyyseissä. Mikäli ajattelutyylin kehitys tapahtuu MBTI-teorian kuvaamalla tavalla, näiden tyyppien luontaisesti hieman teoreettinen (N-funktiota suosiva) ajattelutyyli KONKRETISOITUU. 

4.  Neljäs yhteinen kehityssuunta on ajattelutyyleissä, joissa S on kakkosfunktiona ja N kolmosfunktiona. Tällaisia ajattelutyylejä ovat ESFJ, ESTJ, ISFP ja ISTP. He ovat perusluonteeltaan käytännön tekijöitä. Heidän luontainen kehityssuuntansa on kuitenkin N-funktion suuntaan eli asioiden uudistamiseen. Tästä syystä esimerkiksi ESFJ:t saavat keski-iässä helposti ENFJ-ajattelutyylin LTA-analyyseissä. Mikäli ajattelutyylin kehitys tapahtuu MBTI-teorian kuvaamalla tavalla, näiden tyyppien luontaisesti käytännöllinen ajattelutyyli muuttuu LUOVEMPAAN suuntaan.

 näiden tyyppien luontaisesti hieman teoreettinen ajattelutyyli KONKRETISOITUU.

Nelosfunktion vahvistuminen?

Voiko nelosfunktio vahvistua ja tulla tietoiseksi samalla periaatteella kuin kolmosfunktio eli kehittyä ykkösfunktiota täydentäväksi työpariksi informaation hankinnassa tai valintojen tekemisessä?

Omat kokemukseni eivät viittaa tähän suuntaan. Luulenkin, että ajattelutyylimme heikoimman funktion kehittämiseen pitää etsiä ihan uusia tapoja – tai sitten alkaa ajatella asiasta uudella tavalla, esimerkiksi niin, että juuri heikkoudet tekevät meistä ihmisen.

|kuvat Shutterstock|
Kirjoittaja:luontaisettaipumukset

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *