Marjo Rantanen, LUONTAISET TAIPUMUKSET™- valmentaja ja tietokirjailija
+358 400 174 333, marjo@tunemaker.fi
On kevät ja linnut laulaa ulkona. Olen juuri aloittamassa LUONTAISET TAIPUMUKSET™ -valmennusta IT-alan tiimin kanssa. Tiimin tehtävänä on toimia asiantuntijana, palveluntuottajana ja konsulttina suurelle asiakkaalle. Tiimi on noin kymmenhenkinen ja osallistujat ovat kaikki nuoria miehiä, esimiestä myöten. Olemme juuri aloittaneet esittäytymällä, kun eräs osallistujista toteaa: ”Kuule Marjo, meillä on tässä tiimissä kaikki tosi hyvin ja hyvä tiimihenki eli tämä valmennus taitaa olla vähän turha meille.” Muut nyökyttelevät kommentille kannustavasti vieno hymy suupielessä. Ryhmän on tarkoitus lähteä tilaisuuden jälkeen laivalle rentoutumaan, ja tunnelma on mukava.
Onnittelen ryhmää hyvästä ja mutkattomasta tiimihengestä, ja annamme kaikki sille pienet väliaplodit. Ehdotan kuitenkin, että otamme päivän valmennuksesta kaiken irti, ja katsomme tilaisuuden päätteeksi, oliko valmennuksesta kuitenkin jotain hyötyä? Saan hyväksyvät nyökkäykset ja voimme aloittaa.
Miksi on tärkeää tunnistaa omat luontaiset vahvuudet?
Kaikki osallistujat ovat tehneet etukäteen LUONTAISET TAIPUMUKSET™- analyysin. Raportit ovat pöydälläni odottamassa H -hetkeä. Käymme kuitenkin ensin läpi johdatusta mallin teoriaan sekä avaamme analyysin kirjainyhdistelmiä. Päivän teemana on vahvuuksien merkitys sekä omassa työssä että ryhmädynamiikassa. Peilaamme näitä taipumuksia myös tiimin tehtäviin ja tavoitteisiin. On tärkeää tuntea omat vahvuudet, joissa voimme kehittyä maailman parhaiksi ja toisaalta oma mukavuusalue, jonne saatamme lipsua kiireessä tai kun olemme ”autopilotilla”. Päivä etenee hauskojen harjoitusten ja keskustelujen lomassa – ja yllättäen näillä nuorilla miehillä on paljon kysymyksiä liittyen ajattelun erilaisuuteen, vuorovaikutustilanteisiin ja erilaisiin kohtaamisiin. Eikä vain töissä, vaan myös oma parisuhde kotona alkaa vilahdella keskusteluissa.
Kun osallistujat lopulta saavat omat raporttinsa, rakennamme fläpille tiimistä ”tyyppien talon”. Jokainen osallistuja saa käydä laittamassa oman nimensä jonkin talon 16 tyypin kohtaan, mistä löytyy oma kirjainyhdistelmä. Kun talo alkaa valmistua, keskustelu jatkuu innostuneena ja mielenkiinto omaan rooliin sekä tiimin taipumuksiin ja vahvuuksiin kasvaa edelleen. Huomaamme myös pian erään merkittävän seikan. Tyyppien talon mukaan tässä tiimissä vallitsee sataprosenttinen päättäväisyys ja sataprosenttinen loogisuus. Kerron ryhmälle havaintoni. Tässä saattaa olla syy vahvaan yhteishenkeen ja yhteenkuuluvuuden tunteeseen. Kaikki tykkäävät tehdä rationaalisia päätöksiä ja niitä tehdään mieluiten nopeasti. Myös tehdyssä suunnitelmassa tykätään pysyä, eikä luovuus tai muuten erikoiset ratkaisut välttämättä ole tälle ryhmälle se ykkösasia.
Olemmeko nyt paras tiimi, mitä ikinä voi olla?
”Mitä tämä tarkoittaa? Olemmeko nyt paras tiimi, mitä ikinä voi olla?” tiimin esimies kysyy ja muut odottavat henkeä pidätellen vastausta. Oliko valmennus sittenkin ihan rahanhukkaa, eikö tässä tiimissä olekaan mitään kehitettävää? Heitän porukalle vastakysymyksen: Onko jotain, mikä voi tuntua haasteelta heille itselleen? Miten asiakkaan kanssa menee? Ryhmä pysähtyy miettimään. ”No, itse asiassa asiakkaat on kyllä tosi vaikeita ja ärsyttäviä, koska heille ei oikein mikään kelpaa ja päätöksiä saa aina odottaa”, ensimmäinen rohkea avaa keskustelun.
Selviää, että ryhmää ärsyttää asiakkaan jatkuvasti vaihtuvat mielentilat, epäselvät toimeksiannot ja loppumattomat tarpeet niin paljon, että välillä meileistä ja puheluista tulee melko ikäviä ja ”suorapuheisia”. Asiakkaalle annetaan usein palautetta ja kerrotaan isällisesti ”miten asiat oikeasti menevät”. Eikä asiakkaan mielipahaa usein voida välttää. Ristiriitoja asiakkaan kanssa syntyy tämän tästä, ja niitä joudutaan selvittelemään myös jälkeenpäin. Tätä pohtiessaan moni siirtää katseen omaan raporttiinsa, ja vakavoituu selaamaan sitä hetkeksi. Eihän asiakkaan kuuluisi pahoittaa mieltään, vaikka prosessi joskus etenisikin hitaammin, joku pohtii ääneen.
Kuvassa ongelmanratkaisun ”oikaisumalli”: Tiimissä saattaa olla tilanne, jossa lähes kaikilla on samankaltainen ongelmanratkaisun oikaisumalli. Tässä artikkelissa kuvatulla tiimillä oikopolku on tosiasioita ja käytännöllisyyttä korostava.
Ole töissä paras versio itsestäsi!
Jos jotain, rakastan valmentajana juuri tätä oivalluksen hetkeä. Valmentajana toimin oppaana jokaisen omassa työssä, ja autan näkemään jotain, mikä on ehkä aiemmin jäänyt näkemättä. Ja annan hetkeksi lainaan ”silmälasit”, joilla maailmaa ja omaa tekemisen tapaa voi tarkastella myös muiden silmin ja muiden näkökulmasta. Vähemmän ehdottomasti ja mustavalkoisesti. Tässä hetkessä tiimi synnyttää itse kokonaiskuvan siitä missä mennään. Sekä mitkä ovat tiimin todelliset vahvuudet ja mitä pitää kehittää, jotta työ ja bisnes sujuisi myös jatkossa. Ja miten kannattaa toimia, jotta töissä olisi kivaa ja asiakkaat olisivat tyytyväisiä.
Ryhmä alkaa listata käytännön keinoja, miten olla asiakkaan kanssa voisi olla pehmeämpi, joustavampi ja palveluhenkisempi. Vaikka itseä alkaisi joskus ärsyttää asiakkaan jahkailu tai huonot päätökset, ryhmä päättää olla asiakkaan tukena ja puolella. Keskustelua asiakkaan kanssa päätetään lisätä, ja kuulumisia kysytään jatkossa enemmän. Päätetään myös kasvattaa kärsivällisyyttä odottaa päätöksiä, sekä suhtautua muutoksiin myönteisesti. Lista jatkuu, ja ryhmä päättää jatkaa keskustelua vielä tilaisuuden jälkeen laivalla. Tavoitteena on ”olla paras versio itsestä ja osata toimia aina tilanteen vaatimalla tavalla”.
Ole paras versio itsestäsi! Share on X
Päivä päättyy yhteenvetoon, ja kuin Disney – elokuvassa, saan osallistujilta kiitokseksi lämpimät halit. ”Kiitos Marjo, ilman tätä valmennusta meillä voisi mennä pieleen asiakkaan kanssa. Sitä paitsi, otan tämän raportin mukaan ja näytän vaimolle kotona. Meillä on juteltavaa myös omasta parisuhteesta – taidan olla semmoinen tyypillinen suomalainen jäämies” , yksi osallistujista rohkaistuu virnuilemaan, muiden tuuppiessa tätä hyväntahtoisesti olkapäähän.
Oivallus auttaa menestymään
Tarinan alku on melko tyypillinen monessa yrityksessä. Halutaan jotain valmennusta ja kehitystä, mutta samalla todetaan, että ”meillä on kyllä kaikki kunnossa työporukan kanssa” tai että ”meillä on joskus ollut valmennus, joten asia on siltä osin kaikille tuttua.” Moni on sitä mieltä, että kerran kahdessa vuodessa on sopiva määrä vuorovaikutustaitojen läpikäymiseen. Usein henkilöstövalmennus ja substanssikoulutus nähdään synonyymeina. ”Kyllähän kaikkien pitää perusasiat osata ilman valmennustakin, nehän on kotona opittuja taitoja” totesi eräs johtaja henkilöstönsä valmennustarpeista. Yhteenkuuluvuuden tunne syntyy usein samankaltaisesta tavasta ajatella, mikä voi synnyttää kuitenkin vaikeuksia eritavalla ajattelevien kanssa. Syntyy sokeita pisteitä, jolloin työn tehokkuus, tuottavuus ja jopa luovuus laskee. Usein johtoryhmillä saattaa olla tällainen tilanne: Ei oikein ymmärretä mitä ”muut” tarvitsevat, koska oma visio työstä on niin itsestään selvä.
Yhteenkuuluvuuden tunne syntyy usein samankaltaisesta tavasta ajatella. Share on X
Jos kuitenkin jotain, niin itsetuntemusta kannattaa valmentaa ja ottaa siihen koko henkilöstö mukaan. Tarinan tiimi sai uuden alun ja virikkeitä kohtaamisiin asiakkaan kanssa. Tuntemalla oman tyylinsä ajatella, toimia ja vuorovaikuttaa saa itselleen varmasti paremman työpaikan ja onnellisemmat asiakkaat. Valmennus on pieni mutta merkittävä sijoitus yrityksen menestymiseksi. Itsetuntemus on elämän mittainen matka oman itsen ja muiden kanssa. Ohittamalla itsetuntemuksen merkityksen ja siihen perehtymisen, ei voi tulla paremmaksi esimieheksi, parhaaksi tiimiksi tai loistavaksi asiakaspalvelijaksi.
Ja vaikka olisi omasta mielestään paras tiimi, niin aina voi yllättyä positiivisesti uusista mahdollisuuksista ja näkökulmista – sopivan oppaan kanssa. Hyvä valmennus tarjoaa tilaisuuden oivaltaa ja jakaa jotain ainutkertaista omien työkavereiden kanssa, ja näitä oppeja kannattaa viedä kaikkiin elämän ihmissuhteisiin.
Toivotan sinulle hyviä hetkiä itsetuntemuksen polulla!
