Kirjoittaja: FM Kari Helin  

 

Väitetään, että ihmiset menestyvät parhaiten omilla vahvuuksillaan. Mitä on tämän väittämän takana?

Tärkein vahvuuden osatekijä on joku lahjakkuus tai psyykkinen taipumus, jonka olemme saaneet synnyinlahjana. Sen kehittyminen vahvuudeksi vaatii kuitenkin sopivat ympäristön, jossa taipumus voi kehittyä taidoiksi. Vahvuus eroaa normaalista osaamisesta siinä, että henkilön osaaminen jollakin alueella on korkeaa ja tasalaatuista.

Jokaisella meistä on hieman erilaisia vahvuuden siemeniä, mutta läheskään kaikki eivät saa syntymään niistä vahvuuksia. Syitä on useampia, esimerkiksi:

  • Ihmisen energia on liian hajallaan
  • Ympäristö ei tue jonkun vahvuuden kehittymistä
  • Vahvuuden kehittämiseen liittyy joku selvä riski

 

Energia hajallaan

Huippu-urheilijoita syntyy vain sitä kautta, että jotkut lahjakkaat ihmiset keskittävät kaikki voimansa omassa lajissa menestymiseen. He ottavat samalla tietoisen riskin, että kaikki panokset voivat mennä hukkaan loukkaantumisen tai liian kovan harjoittelun seurauksena.

On hyvin harvoja ihmisiä, jotka ovat pystyneet nousemaan lajin huipulle panostamalla yhtä aikaa urheilumenestykseen ja työuraan. Siitä kärsii kumpikin.

 

Negatiivisuuden korostuminen

Ihmisen mieli on vuosituhansien kuluessa rakentunut niin, että se huomaa negatiiviset asiat (riskit, ongelmat, vaarat) nopeammin kuin positiiviset asiat (hyödyt, edut, uudet mahdollisuudet). Yhtenä selityksenä negatiivisuuden korostumiselle on pidetty sitä, että huonojen asioiden – varsinkin vaarojen ja riskien – nopeasta havaitsemisesta on ollut eloonjäämisen kannalta paljon enemmän hyötyä kuin hyvien asioiden nopeasta havaitsemisesta.

Lähes jokainen ihminen on nähnyt joskus luonto-ohjelmissa kohtauksen, jossa joku suuri kissapeto (leijona, tiikeri, puuma,…) hiipii kohti antilooppi- tai seepralaumaa. Ne jotka havaitsevat pedon (uhkaavan vaaran) nopeimmin, pääsevät lähes aina karkuun ja ne jotka tajuavat vaaran hitaimmin, joutuvat pedon ruokalistalle. Eli uhkaavien asioiden mahdollisimman nopea havaitseminen on ollut hengissä säilymisen kannalta huomattavasti tärkeämpää kuin positiivisten asioiden tiedostaminen.

Edellä kertomastani mieleeni muistuu tarina kahdesta tutkijasta, jotka olivat Afrikassa. Toinen havaitsi leijonan ja heitti nopeasti saappaat pois jalastaan. Toinen tutkija alkoi nauraa ja kysyi: ”Luuletko, että olet paljasjaloin nopeampi kuin leijona”. Saappaat riisunut tutkija totesi: ”Ei minun tarvitsekaan olla nopeampi kuin leijona. Riittää että olen nopeampi kuin sinä.

 

Riskit suojelevat epäonnistumisilta

Uskon, että jokainen meistä kehittäisi omia vahvuuksiaan nykyistä intensiivisemmin, jos niihin ei liittyisi riskejä. Meistä jokaisella on kaksi keskenään kilpailevaa sisäistä pyrkimystä: onnistumisten maksimointi ja epäonnistumisten minimointi.

Itselläni on hyvin konkreettinen kokemus kahden vastakkaisen pyrkimyksen välisestä taistelusta kun mietin 1980-luvun alussa yrittäjäksi ryhtymistä. Positiivisessa vaakakupissa olivat toiminnan vapaus ja mahdollisuus vaurastua ja negatiivisessa vaakakupissa epäonnistumisen riski. Negatiivisten seurausten tiedostaminen oli päätöstä eniten hidastava tekijä. Uskon, että suuri joukko ihmisiä käy tätä samaa sisäistä taistelua.

 

Meistä jokaisella on kaksi keskenään kilpailevaa sisäistä pyrkimystä: onnistumisten maksimointi ja epäonnistumisten minimointi. Klikkaa ja Twiittaa

 

Vahvuudet ja heikkoudet

Yhdysvaltalainen Gallup-tutkimusorganisaatio teki 2000-luvun alussa laajan kyselytutkimuksen (N=1,7 miljoonaa), jossa tutkittiin mm. ihmisten keinoja kehittää itseään. Yksi kysymys oli muotoiltu seuraavasti.

Kumpaako keinoa käytät enemmän itsesi kehittämisessä:

  • omien heikkouksien tunnistamista ja korjaamista
  • omien vahvuuksien tunnistamista ja vahvistamista

Valtaosa (noin 70 %) vastaajista oli valinnut ensimmäisen vaihtoehdon eli itsessä tunnistetut heikkoudet. Samassa kyselyssä oli pyydetty arvioimaan omaa kehittymistä ja menestymistä omassa työssä. Tulos oli se, että vahvuuksiin panostaneet olivat sekä kehittyneet että menestyneet selvästi paremmin kuin heikkouksiin huomion kiinnittäneet. Eli tämäkin tutkimus vahvisti edellä kuvattua näkemystä, että negatiiviset asiat (omat heikkoudet) nousevat helpommin tietoisuuteen kuin positiiviset (omat vahvuudet).

On tärkeä tiedostaa se, että omia heikkouksia korjaamalla meistä kehittyy korkeintaan keskinkertaisuuksia. Tämän strategian selvä tavoite on saada muiden ihmisten hyväksyntää. Omien vahvuuksien tuntemisessa ja vahvistamisessa on selkeä tavoite tulla huippuhyväksi jossakin asiassa.

Toimiessani kouluttajana pyysin osallistujia usein tilaisuuden alussa esittäytymään kertomalla nimensä lisäksi itsestään kolme asiaa:

  • mikä sinua innostaa
  • missä olet erityisen hyvä ja
  • missä olet huono.

Esittelyn jälkeen pyysin jokaista kertomaan mikä näistä kysymyksistä oli helpoin ja mikä vaikein kysymys. Lähes kaikille helpoin oli viimeinen kysymys eli tunnistaa omat heikkoudet ja vaikein oli löytää vastaus kysymykseen missä olet erityisen hyvä. Tämäkin ”tutkimus” vahvistaa käsitystä, että me näemme helpommin negatiivisia kuin positiivisia asioita.

Miten siis tunnistaa ja kehittää omia vahvuuksia, jos aivomme ovat vuosituhansien kuluessa ohjelmoituneet karttamaan riskejä eli kiinnittämään enemmän huomiota negatiivisiin kuin positiivisiin asioihin?

 

Taipumukset ja vahvuudet

Kuten jutun alussa kerroin, persoonallinen vahvuus ei kehity itsestään, vaan siinä tarvitaan ainakin kahta asiaa: riittävästi fokusoitunutta energiaa ja sopiva ympäristö.

 

Persoonallinen vahvuus ei kehity itsestään, vaan siinä tarvitaan kahta asiaa: riittävästi fokusoitunutta energiaa ja sopiva ympäristö. Klikkaa ja Twiittaa

 

Huippu-urheilijat ovat energian fokusoinnin todellisia mestareita. Aktiivikaudella he tekevät vain kolmea asiaa: syövät, nukkuvat ja harjoittelevat. Kehittymiseen tarvitaan normaalia enemmän energiaa. Se ei onnistu, jos energiamme on hajaantunut liian moneen asiaan. Taipumukset ja vahvuudet ovat ihmisen sisäisiä tekijöitä.

Toinen ratkaiseva tekijä kehittymiseen on ympäristö. Koulu on monille huono paikka siihen. Hyvän ääriesimerkin tästä tarjoaa suomalainen mäkikotka Matti Nykänen, jolle koulu ei oikein maistunut. Kun muut luokkatoverit menivät aamulla kouluun, Matti meni hyppyrimäkeen tai punttisalille. Kun rehtori kysyi miksi hän ei tule kouluun, Matti totesi että siellä ei kehity hyväksi mäkihyppääjäksi.

 

Vahvuuden anatomia

On selvää, että kaikista ihmisistä ei voi kehittyä huippu-urheilijoita, vaikka riittävä fokus ja sopiva ympäristö olisi paikallaan. Tarvitaan myös kyvykkyyttä, henkilökohtaista potentiaalia, joka on synnynnäistä. Mutta jokainen ihminen voi kehittyä huipuksi omilla vahvuuksillaan. Tämä edellyttää omien vahvuuksien tunnistamista, riittävää fokusta sekä sopivaa ympäristöä.

Olemme auttaneet kuluneiden reilun 10 vuoden aikana yli 35.000 suomalaista tunnistamaan omia luontaisia ajatteluun liittyviä vahvuuksiaan LUONTAISET TAIPUMUKSET™ – analyysin avulla. Omien ajatteluun liittyvien vahvuuksien parempi ymmärtäminen auttaa esimerkiksi sijoittumaan itselleen sopivampiin työtehtäviin (fokus ja ympäristö), jolloin onnistumiskokemuksien todennäköisyys paranee ja työssäviihtyvyys lisääntyy. Ja kun ihminen alkaa saamaan jollakin alueella (omat vahvuudet) yhä enemmän onnistumiskokemuksia, on positiivinen kierre valmis.

Ihmisen ajattelun päätyypit voidaan jakaa neljää pääluokkaan, jotka on esitetty alla olevassa kuvassa. Omiin vahvuuksiin tutustuminen kannattaa aloittaa oman ajattelutyylin tunnistamisella.

 

Kari Helin

P.S. Julkaisemme kevään aikana kirjan Luontaiset vahvuudet -tarinoita erilaisuuden hyödyntämisestä. Tähän kirjaan on koottu nelisenkymmentä lyhyttä tarinaa ajattelutyylien erilaisuuden hyödyntämisestä ajatuksella “ota vahvuutesi käyttöön ja menesty”. Kirjassa on minun tarinoiden lisäksi tarinoita Niko Heliniltä ja Jari Saarenpäältä.

 

 


 

Tilaa tästä

Kirjoittaja:luontaisettaipumukset

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *