Kirjoittaja: FM Kari Helin

Törmäsin vuosia sitten yksinkertaiseen ajattelutyylejä kuvaavaan malliin. Siinä oli vain kolme tyyliä tai paremminkin ajattelun tasoa. Tämä yksinkertainen viitekehys auttaa meitä ymmärtämään erilaisuuden hyväksymistä.

Ensimmäisellä tasolla me reagoimme ympäristöstä tuleviin ärsykkeisiin. Tässä tyylissä ei ole vaihtoehtoja, mikä tekee tästä tyylistä nopean ja ennustettavan. Jokainen meistä suosii tätä ”yhden totuuden” ajattelutyyliä joidenkin rutiinien hoitamisessa. On ihmisiä, joilla tämä tyyli on vallitseva ajattelutyyli.

Toisella tasolla mieli leimaa asioita (ominaisuuksia ja toimintatapoja) hyviksi ja huonoiksi. Sen jälkeen puolustamme hyviä asioita ja vastustamme huonoja. Tätä tyyli noudattaa joko/tai-logiikkaa. Se perustuu uskomukseen, että asiat ovat joko hyviä tai huonoja. Tämä ajattelutyyli lienee tyyleistä yleisin ja toimii hyvin yhteisöissä, joilla on samanlaisia arvoja.

Kolmannella tasolla pyrimme löytämään eri asioiden hyvät ja huonot puolet ja vertailemaan niitä ennen oman mielipiteen muodostamista ja ilmaisua. Tämä tyyli on huomattavasti hitaampi kuin kaksi edellistä. Se perustuu uskomukseen, että kaikissa asioissa on hyviä ja huonoja puolia. Ne pitää vain selvittää.

Huonot puolet löytyvät helpommin kuin hyvät

Olen pyytänyt valmennustilaisuuksien alussa osallistujia usein kertomaan itsestään neljä asiaa: nimi, mistä innostun, missä olen hyvä ja missä olen huono. Selvästi vaikeinta oli vastata kysymykseen missä minä olen hyvä. Huonojen puolien löytäminen ei tuottanut yleensä kenellekään vaikeuksia.

Hyväksyminen on mielen sisäinen prosessi, jossa negatiivisesti arvottunut asia muuttuu positiiviseksi tai ainakin neutraaliksi. Käytän tässä esimerkkinä itsensä kehumista, joka on Suomessa ärsyttävien asioiden TOP3-listalla. Sananlaskut ”omakehu haisee” ja ”ei kestä kehumista” kuvaavat sattuvasti suomalaisten yleistä suhtautumista kehumiseen.

Mikä on itsensä kehumisen vastakohta? Yksi sellainen on vaatimattomuus, joka suomalaisen perimätiedon mukaan kaunistaa. Kuka haluaisi olla tieten tahtoen ruma?

Hyväksyminen on mielen sisäinen prosessi, jossa negatiivisesti arvottunut asia muuttuu positiiviseksi tai ainakin neutraaliksi. Klikkaa ja Twiittaa

 

Miksi itseään kannattaa kehua?

Ensimmäinen syy on se, että kehujen (positiivisen palautteen) saaminen vahvistaa itsetuntoa. Koska suomalaiset ovat huonoja kehumaan toisiaan, kannattaa opetella kehumaan itseään. Sitä voidaan harrastaa joko julkisesti tai salaa muiden tietämättä. Toinen syy kehua itseä on se, että tutkimusten mukaan omiin vahvuuksiin panostavat ihmiset menestyvät lähes kaikilla elämänalueilla paremmin kuin ne, jotka yrittävät piilotella ja korjata heikkouksiaan.

Haluan vielä korostaa, että itsensä kehumisessakin on kuitenkin kaksi puolta: hyvä ja huono. Joissakin tilanteissa, esimerkiksi kun itsetunto on alhaalla, itsensä kannustaminen kehumalla on ihan paikallaan. Joissakin toisissa tilanteissa itsensä kehuminen antaa lapsellisen vaikutelman. Kannattaa siis harkita milloin tätä vahvaa keinoa kannattaa käyttää.

 

Ärsyttävät ihmiset kehityssuunnan näyttäjinä

Miksi joku ihminen ärsyttää minua?

Suurin syy tähän on, että hänessä on joku piirre tai ominaisuus, jota minun on vaikea hyväksyä. Yritän saada hänet lopettamaan itseäni ärsyttävän käyttäytymisen.

Psyykessä on (Jungin mukaan) kaksi osaa: Persoona ja Varjo. Persoonaan psyyke vie asioita, joita haluamme muidenkin meistä näkevän. Varjoon taas joutuvat asiat, joita emme halua muiden meissä näkevän. Tietoisuuteen oma Varjomme nousee unien ja ärsyttävien ihmisten kautta. Voimakkaan stressin vaikutuksesta ihmiset saattavat muuttua oman Varjonsa kaltaiseksi.

Ärsytys on tunne, joka herää meissä silloin kun joku käyttäytyy tavalla, jota emme itsessämme hyväksy. Hän esimerkiksi valehtelee tai kehuu itseään. Tällainen ärsyttävä ihminen on kuin peili, josta näemme asioita, jotka olemme eristäneet omasta Persoonasta Varjon puolelle.

 

 

Varjon syntymistä edesauttavat joko/tai ajattelutyyli ja joihinkin toimintatapoihin liittyvät negatiiviset tunnekokemukset. Vaatimattomuus on Suomessa tyypillinen hyve, jonka otamme omaan Persoonaan. Silloin sen vastakohta, itsensä kehuminen, joutuu Varjon puolelle.

Ärsytyksestä voi päästä eroon nostamalla ärsyttävä toimintamalli (esimerkiksi itsensä kehuminen) hetkellisesti aktiiviseen psyykeen. Se onnistuu roolinvaihdon avulla. Ensin henkilö on omassa roolissaan (ei kehu itseään) ja avustaja esittää ärsyttävää roolia eli kehuu kovasti itseään. Päähenkilö (jota itsensä kehuminen ärsyttää) yrittää saada avustajan lopettamaan ärsyttävän käyttäytymisen.

Vaiheessa kaksi henkilöt vaihtavat roolejaan: päähenkilön tehtävä on matkia avustajan käyttäytymistä eli alkaa kehua itseään. Alussa se on yleensä vaikeaa, mutta se alkaa toimia, kun ”näytelmän” ohjaaja ja yleisö kannustavat. Roolinvaihdon seurauksena Varjoon siirtynyt toimintamalli alkaa murtautua aktiiviseen psyykeen. Tähän liittyy (lähes aina) mahtava voimaantumisen tunne. Kun ”näytelmää” joitakin kertoja toistetaan, Persoonaan syntyy uusi taito, jonka avulla voidaan vahvistaa itsetuntoa.

 

Psykodraama

Edellä kuvattu tekniikka on nimeltään Psykodraama, jolla Varjoon (sisäiseen vankilaan) joutuneita asioita (taitoja, ominaisuuksia) voidaan tunnistaa ja palauttaa aktiiviseen Persoonaan. Perusidea on rakentaa näytelmä, jossa päähenkilö roolia vaihtamalla murtaa jonkun sisäisen tunnelukon.

Olen opiskellut tätä tekniikkaa pitkään ja ollut kymmeniä kertoja näytelmän ohjaajana, avustajana ja päähenkilönä. Vedin noin viisi vuotta omaa psykodraamaryhmää. Pääsin niiden kautta eroon monenlaisista peloista ja ärsyttävistä ominaisuuksista.

 

Yksinkertaisempi tekniikka

Varsinainen psykodraama on tekniikkana melko vaativa. Jotkut kutsuvatkin sitä psyyken kirurgiaksi. Siinä avataan ja korjataan joku kompleksinen (ristiriitainen) tunnerakenne. Siksi suosittelen asiasta kiinnostuneille yksinkertaisempaa tapaa purkaa ärsytysrakenteita alla olevalla tavalla.

Missä tilanteissa ärsytystä aiheuttava toimintatapa (muiden mollaaminen, itsensä kehuminen, valehtelu, liioittelu, myöhästely, selän takana panettelu, …) on ihan perusteltua?

Millaisia positiivisempia nimityksiä sinua ärsyttävälle toimintatavalle on olemassa? Esimerkiksi valehtelua voidaan kutsua asian kaunisteluksi ja valehtelijaa satusedäksi.

On helpompi hyväksyä ihminen, jota kutsumme taitavaksi satusedäksi kuin ihminen, jota kutsumme valehtelijaksi. Hyväksymistä helpottaa myös se tieto, että joka päivä suustamme tulee joukko valkoisia valheita.

 

 

Yksi tapa purkaa ärsytysrakenteita on myös perehtyä syvemmin ihmisten erilaisuuteen erilaisten ajattelutyylien kautta. Tieto ja sen myötä parempi ymmärrys syistä, miksi toinen toimii niin kuin toimii, vähentää ärsytystä. ERILAISUUDEN JOHTAMINEN™ -valmennuksessa paneudutaan tähän ja opetellaan paitsi ymmärtämään paremmin sitä eri tavoin ajattelevaa ja toimivaa kanssaihmistä niin myös ottamaan paremmin käyttöön ne monet hyödyt, mitä ihmisten erilaisuudesta on mahdollista saada. 

 

Järjestämme 8.3.2019 ilmaisen demotilaisuuden ERILAISUUDEN JOHTAMINEN™ -valmennuksesta. Lue tapahtumasta lisää ja ilmoittaudu mukaan! 

 

 

 

Tilaa tästä


 

Kirjoittaja:luontaisettaipumukset

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *