Uskaltaisitko pysähtyä?

Kirjoittaja: Päivi Myllykangas

Uskoisin, että aihe uupumus ja stressi on useimmille erittäin tuttu aihe ja osalle myös omakohtainen kokemus. Olen itse myös käynyt läpi tilanteen, jossa uupumus oli viedä toimintakykyni. Kun ymmärsin pysähtyä ja olla rehellinen itselleni annoin luvan itselleni olla väsynyt. Aloin tutkimaan syitä tilanteeseeni ja miten miksi olin tähän ajautunut, tajusin, että vaadin itseltäni liikaa. ”Läpi harmaan kiven” oli mottoni, joka tässä tilanteessa aiheutti syvän uupumistilan, josta palautuminen vei aikaa.  Nykyään osaan jo tunnistaa uupumuksen oireet ja antaa itselleni armoa ja lepoa. Tunnistatko sinä uupumuksen ja uskallatko pysähtyä? Olen kehittänyt yritykseeni myös SLG-menetelmän, joka on ratkaisu -ja voimavarakeskeinen. Menetelmä on syntynyt juuri tilanteessa, jolloin oivalsin pysähtymisen merkityksen.

Kun vaatimukset kohoavat liian korkeiksi ja paine meinaa musertaa meidät. Kun meillä on liian paljon tekemistä tai liian kiire suoriutua tehtävistämme. Tai kun joudumme olemaan ilman tarvitsemaamme tukea. Silloin joudumme astumaan  huonon stressin alueelle. Suorituskyvyn kaarella, aivan optimaalisen alueen yläosassa, sijaitsee käännekohta, jossa aivot alkavat erittää liikaa stressihormoneja ja ne alkavat häiritä kykyämme työskennellä, oppia, innovoida, kuunnella ja suunnitella tehokkaasti.

Kroonisen stressin haitat ovat paljon laajemmat kuin vain suorituskyvyn heikkeneminen. Allostaattinen kuorma eli fysiologisten stressireaktioiden pitkäaikainen ja kasautuva vaikutus tarkoittaa, että stressihormonien haitalliset vaikutukset alkavat vallita. Liian suuri määrä näitä hormoneja liian pitkän aikaa saa hermoerityksen toiminnan sekaisin ja koko immuuni -sekä hermojärjestelmän epätasapainoon, jolloin olemme alttiimpia sairauksille ja meillä on vaikeuksia ajatella selkeästi. Kehomme on sekaisin ja nukumme erittäin huonosti.

Miten rakentuu ”huono päivä”? Sisällämme tapahtuu vahva stressireaktio päivänä, jolloin nukumme pommiin, kun herätyskello ei herättänytkään ja myöhästymme tärkeästä kokouksesta. Tai kun lapset eivät teekään yhteistyötä tai tappelemme puolisomme kanssa. Lähdet kotoa pahoilla mielin ja suuttuneena. Sitten ei autokaan käynnisty. Näin ahdistava tapahtuma seuraa toinen toistaan- ja kaikki tämä ennen kuin pääset edes työpaikallesi. Stressihormonit ovat ottaneet vallan.

Kuulostaako tutulta? Tällainen hässäkkä on varmaankin ihan tuttua lähes jokaiselle ja altistaa meidät allostaattiselle kuormitukselle. Mikäli tästä tulee osa jokapäiväistä elämääsi, se tekee sinusta alttiimman sairauksille. Tähän riittää jo yksi krooninen stressinlähde, kuten hankalantuntuinen työkaveri, johon emme koskaan totu. Jos lisäksi murehdimme meitä huolestuttavia asioita, saatamme herätä keskellä yötä ja alkaa pakonomaisesti ajattelemaan jotain ahdistavaa asiaa, emmekä onnistu kääntämään stressireaktiota pienemmälle.

Yksi stressaava elämäntilanne on se, kun sinulle ilmoitetaan työsuhteen päättymisestä ja irtisanomisesta. Alkaa mahdoton taistelu itseluottamuksen ja itsetunnon kanssa. Olenko ihan epäonnistunut työssäni? Haluat saada vastauksia moniin kysymyksiin, jotka askarruttavat sinua. Mistä uutta työtä ja miten onnistun vakuuttamaan työhaastattelussa, että olen hyvä tyyppi. Lisästressiä tulee, kun menet haastatteluun. Jos haastattelijat ovat varautuneet erityisen kriittisiin kysymyksiin ja kyseenalaistavat ammattitaitosi ja osaamisesi, alkaa stressihormonit toimimaan täysillä ja sinä tunnut musertuvasi paineen alla. Tällä kaikella on merkittävä vaikutus kognitiivisiin taitoihin, Monien taitojen esimerkiksi kielten ja matematiikan tulokset saattavat tipahtaa puoleen. Kun olet uupunut, olet joustamaton ja sopeudut huonosti uusiin tilanteisiin. Lisäksi on vaikea keskittyä ja hermostut helposti.

Krooninen väsymys saattaa vahingoittaa hippokampusta, jolla on oleellinen merkitys oppimisen kannalta. Hippokampuksessa lyhytkestoinen muisti (eli mitä juuri kuulimme tai luimme) muuttuu pitkäkestoiseksi muistiksi, jotta voimme palauttaa asiat mieleen myöhemmin. Tutkimuksien mukaan (Goleman 2016) hippokampuksessa on harvinaisen paljon kortisolin reseptoreita, joten kykymme oppia on hyvin haavoittuvainen stressille. Jos elämässämme on jatkuvasti stressiä, tämä kortisolitulva katkaisee olemassa olevien hermoverkostojen yhteyden ja saatamme kokea muistinmenetyksen. Tällaista äärimmäistä muistinmenetystä on havaittu myös post-traumaattisen stressin tai äärimmäisen masennuksen yhteydessä.

Huonon stressin biologiset vaikutukset ovat herättäneet keskustelua viime aikoina. Nämä vaikutukset saattavat vaarantaa terveytemme monin tavoin. Se lisää vatsanseudun rasvaa ja kohottaa insuliiniresistenssiä. Kehosta tulee alttiimpi diabetekselle, sydänsairauksille ja valtimotukoksille. Immuunijärjestelmän toimintakyky voi romahtaa.

Äärimmäisen stressin hermostolliset, kognitiiviset ja biologiset vaikutukset ovat pahemmat kuin olemme osanneet aavistaakaan.

Kirjoittaja on Tunne & Taito-valmennus yrityksen omistaja-yrittäjä Päivi Myllykangas. Päivi on humanistisen alan opettaja, yhteisöpedagogi, asiantuntija  ja työyhteisövalmentaja. Hänellä on laaja-alainen kokemus psykososiaalisesta ammattityöstä ja hän on kouluttautunut erikoisalueisiin useilla eri koulutuksilla mm. psykiatriasta ja ennaltaehkäisevästä päihdetyöstä.  Päivi on opiskellut kasvatustieteitä, erityispedagogiikkaa ja sosiaalipedagogiikkaa. Hän on kehittänyt ratkaisu- ja voimavarakeskeisen SLG-menetelmän, jota hyödyntää koulutuksissa sekä ”Kuunteleva johtaja, paras johtaja” -koulutuksen ja siihen liittyviä työpajoja, joissa pureudutaan tunneälykkääseen johtamistaitoon. 

STOP-LOOK-GO eli SLG -menetelmä auttaa stressin ottaessa vallan ihmistä pysähtymään, arvioimaan rauhassa tilannetta ja jatkamaan vasta sitten eteenpäin. Menetelmä kehittää yksilön kykyä säädellä tunteitaan ja toimintaansa, jotka ratkaisevat eri tilanteissa menestymisen ja onnistumisen. Päivin kehittämä SLG-menetelmä perustuu jo yli kahdenkymmenen vuoden ajan testattuun ja toteutettuun tunneälyn teoriaan ja hänen omaan käytännön kokemukseensa ja alan opiskeluun. Tunneälykäsite on Yhdysvaltalaisen psykologian tohtorin Daniel Golemanin käsialaa.

Päivin aiempi kirjoitus LUONTAISET TAIPUMUKSET™ -sivustolla keräsi huiman suosion. Sen voit lukea täältä.

LUONTAISET TAIPUMUKSET™ -VALMENTAJISTA ESITTELYSSÄ

TANJA MERONEN, KETTU valmennus ja viestintä



Tanja valmentajana

KETTU valmennuksen LUONTAISET TAIPUMUKSET™ -palvelut