Oletko enemmän tunneihminen vai järki-ihminen?

Kirjoittaja: FM Kari Helin

Oletko enemmän tunneihminen vai järki-ihminen? Onko ajattelutyylillä vaikutusta siihen, onko joku ihminen tunneihminen? Lue, miten tunnemaailmamme ovat erilaisia. 

Ajattelutyylit

Ajattelumme rakentuu useasta osatekijästä, joista tärkeimmät ovat havainnointi (S), kuvittelu (N), järkeily (T) ja tunteminen (F). Ajattelutyyliteorian (MBTI) mukaan nämä osatekijät voivat olla useammassa eri voimakkuusjärjestyksessä. Näitä erilasia järjestyksiä kutsutaan ajattelutyyleiksi ja niitä on 16 erilaista. Tässä tarkastelussa päähuomio kohdistuu tunnetekijään, jota ajattelutyylien teoriassa merkitään tunnuksella F (Feeling).

Ajattelun kerrokset

Ajattelutyyliteorian mukaan ajattelussa on yksi osatekijä, joka on muita voimakkaampi ja lähimpänä tietoisuutta. Sitä kutsutaankin ajattelun ykkösfunktioksi. Toiseksi voimakkain ajattelun osatekijä on ns. tukifunktio. Se on toiseksi lähinnä tietoisuutta. Mitä lähempänä tietoisuutta joku ajattelun osatekijä on, sitä enemmän se vaikuttaa tietoisen ajattelumme sisältöön.

Tunnetekijä (F) voi sijaita missä tahansa ajattelun kerroksessa. Jos se on ykkösfunktio eli sijaitsee lähimpänä tietoisuutta, se vaikuttaa eniten ajatteluumme. Mikäli tunnetekijä (F) on kauimpana tietoisuudesta, sen vaikutus on vähäisin. Persoonan piirteitä kuvaavassa BigFive-mallissa tunnetekijää kutsutaan tunneherkkyydeksi, jonka toisessa ääripäässä on neuroottisuus ja toisessa ”tunteettomuus”.

Tasapainoiset ajattelutyylit

Ajattelutyylien teoriassa on muutamia tasapainosääntöjä:

• Yksi niistä on, että Järjen (T) ja Tunteen (F) summa on ajattelussa vakio, jonka suuruus on 50 % ajattelun kokonaisenergiasta. Eli jos järjenkäyttö lisääntyy, niin tunteiden osuus pienentyy – ja päinvastoin.
• Ajatteluun osallistuvat osatekijät (S, N, T, F) eivät kilpaile keskenään, vaan niillä on eräänlainen sisäinen nokkimisjärjestys, joka muodostaa ajattelutyylin, joka on osa persoonaamme. Jos T on ajattelun dominoiva tekijä eli ykkösfunktio, niin sen pari F on ajattelun heikoin osatekijä. Sama pätee myös toiseen suuntaan. Jos T on ajattelun toiseksi voimakkain osatekijä, sen pari F on kolmanneksi voimakkain. Sama pätee myös toiseen suuntaan.

Ajattelutyylien teoriassa on enemmänkin tasapainosääntöjä, mutta nämä säännöt riittävät tunnemaailman erilaisuuden kuvaamiseen.

Eri ajattelutyylien tunneherkkyydet

Ajattelutyylien tunneherkkyydet vaihtelevat sen mukaan, miten lähellä tietoisuutta ajattelun tunnefunktio (F) sijaitsee.

• Tunneherkimmät tyypit ovat ne, joilla tunne (F) on ajattelun ykkösfunktio eli lähimpänä tietoisuutta. Tällaisia ajattelutyylejä ovat ISFP, INFP, ESFJ ja ENFJ. Olemme arvioineet, että näillä henkilöillä tunteiden osuus ajattelun sisällöstä on noin 45 % eli lähes puolet.
• Toiseksi tunneherkimpiä ovat ne, joilla tunne (F) on ajattelun kakkosfunktio eli toiseksi lähimpänä tietoisuutta. Tällaisia ajattelutyylejä ovat ESFP, ENFP, ISFJ ja INFJ. Olemme arvioineet, että näillä henkilöillä tunteiden osuus ajattelun sisällöstä on noin 30 %.
• Toiseksi vähiten tunneherkkiä ovat ne, joilla tunne (F) on ajattelun kolmosfunktio eli toiseksi heikoin osatekijä. Tällaisia ajattelutyylejä ovat ESTP, ENTP, ISTJ ja INTJ. Olemme arvioineet, että näillä henkilöillä tunteiden osuus ajattelun sisällöstä on noin 20 %.
• Vähiten tunneherkkiä ovat ne, joilla tunne (F) on ajattelun neljäs eli heikoin osatekijä. Tällaisia ajattelutyylejä ovat ISTP, INTP, ESTJ ja ENTJ. Olemme arvioineet, että näillä henkilöillä tunteiden osuus ajattelun sisällöstä on noin 5 %.

LUONTAISET TAIPUMUKSET™ -VALMENTAJISTA ESITTELYSSÄ

TANJA MERONEN, KETTU valmennus ja viestintä



Tanja valmentajana

KETTU valmennuksen LUONTAISET TAIPUMUKSET™ -palvelut