Kirjoittaja: Taru Puukko, toimitusjohtaja & valmentaja @RESET.ON, sertifioitu LUONTAISET TAIPUMUKSET™️ ja Firstbeat®️ -valmentaja

Taru Puukko työskentelee valmentajana ja konsulttina henkilöstön kehittämisen ja työhyvinvoinnin parissa. Kipinä yrittäjyyteen ja onnellisemman työaikakokemuksen puolestapuhujaksi syntyi muutama vuosi takaperin nurinkurisen havainnon pohjalta. Työpaikoilla pyritään huolehtimaan henkilöstöstä monin keinoin, mutta suurin osa työhyvinvoinnin toimenpiteistä keskittyy liikunnasta ja terveistä elämäntavoista huolehtimiseen. Nämä ovat toki tärkeitä asioita, mutta valitettavasti näistä varsin usein lipsutaan liiallisen työkiireen ja stressin vuoksi. Pitkässä juoksussa tämä yhtälö ei ole kenenkään näkökulmasta kannattava – siksi työhyvinvoinnissa itse työ tulee nostaa tarkempaan tarkasteluun. RESET.ON:n yksi kantavista ajatuksista onkin auttaa yrityksiä kehittämään työtä siten, että se voi tukea paremmin henkilöstön jaksamista ja hyvinvointia. Taru on erikoistunut ammatissaan työn kuormitus- ja palautumistekijöiden tunnistamiseen, stressinhallintaan ja aivoterveyden tukemiseen.

Tuijotat näytöltä yhtä aikaa kymmentä pikkuruutua. Samalla tiedostamatta pyrit havainnoimaan jokaiselta ruudulta näkyvän kollegan ilmeitä, eleitä ja heidän ympäristöstään näkyviä asioita. Pyrit aktiivisesti kuuntelemaan, keskityt muistiinpanojen kirjaamiseen ja etsit oikeaa “nappulaa” oman näytön jakamiseksi vuorollasi. Lisäksi muistat joka kerta laittaa mikin mutelle, kun et ole äänessä. Ai niin, ja laittaa sen päälle, kun haluat puhua. Kun työpäivässä siirtymiin ei enää tuhraannu aikaa, olet aikatauluttanut päivääsi vähän enemmän taskeja, että työaika tulee käytettyä tehokkaasti.

Kuulostaako tutulta?

Etätyön yleistyminen muissakin kuin “tietotyöammateissa”, esimerkiksi tapaamis- ja palaverikäytänteiden muututtua, on lisännyt erilaisten ohjelmistojen ja sovellusten käyttöä ja muuttanut työn luonnetta sekä työpäivien rakennetta. Työhön kohdistunut muutos on vaikuttanut työstä aiheutuvan kuormituksen laatuun ja kuten moni on havainnut, sitä kautta myös jaksamiseen ja työhyvinvointiin. Olet ehkä huomannut, että ihmiset ovat kokeneet muutoksen hyvin eri tavalla – toisilla muutoksen hyvinvointivaikutukset ovat olleet negatiivisia, toiset taas ovat olleet innoissaan. Yksi asia on kuitenkin selvä: niin etätyön kuin oman työn ja hyvinvoinnin johtamisessa yksilöllisten erojen huomiointi on entistä tärkeämpää.

AIVOKUORMA.

Kevään etätyöloikan seurauksena työn kuormitustekijät tai niiden painopisteet ovat muuttuneet. Muutosten seurauksena meidän aivojen tiedonkäsittelyyn kohdistuva kuormitus on lisääntynyt ja tämän huomiointi oman jaksamisen sekä työn suunnittelun kannalta on entistä tärkeämpää.

Palataanpa alussa esittämääni esimerkkiin tyypillisestä etätyöpäivästä ja tarkastellaan sitä aivojen kuormituksen näkökulmasta. Aivojen yksi keskeinen tehtävä on auttaa meidän elimistöä pysymään optimaalisessa tilassa suhteessa ympäristöön (tämä on ollut “luolamies”- aikoina elintärkeää lajimme selviytymisen kannalta ja valitettavasti meidän aivot ovat tässä suhteessa jääneet kivikaudelle).

Kun mietimme etäpalaveri-tilannetta tarkemmin, olemme silloin fyysisesti läsnä yhdessä ympäristössä JA lisäksi olemme virtuaalisesti läsnä useassa ympäristössä yhtäaikaisesti! Tämä tarkoittaa sitä, että ympäristöstä tulevien aistiärsykkeiden määrä on kasvanut moninkertaiseksi verrattuna palaveritilanteeseen, jossa olisimme kaikki samassa tilassa. Aivoilla on siis moninkertainen määrä aistiärsykkeitä analysoitavana. Jos työpäivät ovat tuntuneet nyt raskaammilta ja päivän päätteeksi energiat ovat vähissä, tämä voi olla yksi selittävä tekijä ilmiölle. Ainakin tämä on konkreettinen esimerkki siitä, mistä aivokuormitusta voi seurata.

Työhön kohdistuneet muutokset eivät kuitenkaan yksin selitä melko yleisesti koettua kuormituksen lisääntymistä. Aivojen tiedonkäsittelyn kuormitukseen vaikuttaa moni tekijä ja näiden ymmärrys luo pohjaa kokonaisvaltaiselle hyvinvoinnin johtamiselle työssä.

Aivoterveydestä huolehtiminen on yrityksen osaamispääomasta huolehtimista

Mitä aivojen tiedonkäsittelyn kuormitus eli kognitiivinen kuormitus oikein tarkoittaa?

Pysähdy hetkeksi ja mieti, mitä tietokoneelle tapahtuu silloin, kun sen välimuisti menee täyteen? Se hidastuu ja alkaa tökkiä ja siinä vaiheessa tilannetta ei pelasta parhainkaan laskentateho tai muu ominaisuus. Tämä vertaus kuvastaa hyvin meidän aivojen tiedonkäsittelyn kuormitusta; liiallisen kuormituksen seurauksena meidän aivojen tiedonkäsittelyn toiminnot, esimerkiksi muisti, päätöksentekokyky ja keskittymiskyky, heikkenevät ja nämä heijastuvat suoriutumiseen työssämme. Hukkatyön määrä on esimerkki yhdestä seurauksesta, mitä liiallinen aivokuorma arkeemme aiheuttaa. Puhumattakaan sitten terveyteen (stressi) ja hyvinvointiin liittyvistä tekijöistä.

Kuten mainittua, yksin työ ei kuitenkaan ole se tekijä, mikä meidän kognitiiviseen kuormittumiseen vaikuttaa vaan jälleen on kyse kokonaisuudesta. Elintapojen, iän ja stressin sietokyvyn lisäksi myös persoonallisuutemme yksilöllisillä piirteillä on osatekijänsä tässä kokonaisuudessa.

Millainen yhteys sulla on sun autopilottiin?

Tällä kysymyksellä lähdin valmennuksella avaamaan ajattelumme merkitystä ja aivojemme kuormituksen yhteyttä hyvinvointiimme. Tutkijat ovat tehneen lukuisia arvioita ihmisten päivittäisten ajatusten määrästä. Arviot vaihtelevat n. 50 000 ja 80 000 ajatuksen välillä: oli niin tai näin, määrä on valtava. Ns. aktiivinen ajattelu tapahtuu työmuistissa, jonka kapasiteetti on rajallinen (n.5-7 asiaa kerralla mahtuu työmuistimme käsittelyyn). Ihmisen tiedonkäsittelyn rajallisuus sekä aivojen energiatehokkuutteen pyrkiminen huomioiden on siis luonnollista, että teemme suuren osan päivittäisistä valinnoistamme tiedostamattomien, automaattisten reagointimallien pohjalta ja luontaiset ajattelumme taipumukset ovat osa näitä automaattisia reagointimalleja.

Luontaiset taipumukset ovat siis osa meidän toimintaa ohjaavista ajattelun automaatioista, jotka puolestaan heijastuvat käyttäytymisessämme ja asioiden kokemisessa eri tavalla. Erilaiset taipumuksemme vaikuttavat siihen, kuinka koemme erilaiset tilanteet ja toisaalta esimerkiksi siihen, mitkä työtehtävät meitä kuormittaa ja mitkä puolestaan energisoi ja innostaa!

Se, miten koemme erilaisia tilanteita heijastelee myös fysiologisesti stressireaktion muodossa. Stressillä puolestaan on valtava vaikutus paitsi kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin, myös meidän aivoihin ja tiedonkäsittelyn toimintaan (päätöksenteko, ongelmanratkaisu, oppiminen jne.).

Kokonaisvaltaisessa johtamisessa ja työhyvinvoinnin kehittämisessä on tärkeää tunnistaa, miten erilaiset tilanteet ja esimerkiksi työn osatekijät erilaisiin ihmisiin vaikuttavat. Nämä ovat niitä pieniä asioita, joilla on suuri merkitys koko työyhteisön osaamispääomasta ja menestyksestä huolehtimisessa.

LUONTAISET TAIPUMUKSET™️- menetelmä tuo vaikuttavuutta etätyön & hyvinvoinnin johtamiseen!

Tutustu valmennukseen: https://reseton.fi/oman-tyon-hyvinvoinnin-johtaminen/

Lisätietoja: Taru Puukko +358 40 9622 692

LUONTAISET TAIPUMUKSET™ -VALMENTAJISTA ESITTELYSSÄ

TANJA MERONEN, KETTU valmennus ja viestintä



Tanja valmentajana

KETTU valmennuksen LUONTAISET TAIPUMUKSET™ -palvelut