Kirjoittaja: FM Kari Helin
Sähköenergia on hyvä esimerkki energian olemuksesta. Sitä valmistetaan erilaisissa voimalaitoksissa: vesivoimaloissa, ydinvoimaloissa, lämpövoimaloissa, tuulivoimaloissa, jne. Sitä kuljetaan korkeajännitejohtojen avulla käyttöpaikkojen lähistöllä oleviin muuntajiin, jossa sen jännitetaso muutetaan kotitaloudessa käytettävän sähkön tasolle (230 V). Suurin osa teknisistä laitteista (lämpöpatterit, sähköhellat, jääkaapit, pölynimurit,…) on rakennettu toimimaan tällä jännitetasolla. Sitten on laitteita, esimerkiksi matkapuhelimet, joissa on mukana kulkeva akku. Niissä 230 V:n sähkö pitää muuntaa matalamman jännitteen tasolle.
Tuotetaanko henkistä energiaa, jota ajattelussa tarvitaan, samalla periaatteella? Olen yrittänyt löytää siihen vastausta erilaisista tietolähteistä, mutta huonolla menestyksellä. Joudunkin lähestymään kysymystä intuitiivisesti, keräämällä omien tietojeni sirpaleista vastauksen joka tuntuu jotenkin uskottavalta.
Henkinen energia
Ihmisen tarvitseman energian keskeinen raaka-aine on ravinto, jota ruuansulatus muuntaa elimistön perusenergiaksi, jota elimistössä sijaitsevat muuntajat (joita itämaisessa lääketieteessä nimitetään chakroiksi) muuttavat eri elimille sopivaan muotoon. Wikipediasta löytyy seuraava määritelmä: ”Kehossa on seitsemän pääenergiakeskusta, jotka kontrolloivat energian virtausta. Näitä energiakeskuksia kutsutaan chakroiksi. Ne ovat energiataajuuksien vastaanottajia, muuntajia ja jakajia.”
Osa chakroista sijaitsee pään alueella ja ne ovat erikoistuneet ajattelussa tarvittavan energian muuntamiseen. Venäläinen sähköinsinööri Semyon Davidovich Kirlian keksi jo 1939 tekniikan, jolla ihmisten energiakehoa (chakroja ja auroja) voidaan kuvata.
Vaikka aivojen koko on vain noin 2 % koko kehon massasta, sinne suuntautuu useamman lähteen mukaan noin 20 % koko elimistön energiasta. Vain maksa ja sydän kuluttavat energiaa suunnilleen yhtä paljon. Aivoissa ei ole olemassa yhtä ajattelukeskusta, vaan ajattelu koostuu useamman osakeskuksen yhteistyöstä.
Kolme eniten energiaa kuluttavaa elintämme - aivot, maksa ja sydän. Share on X
Jungin ajattelutyyliteorian mukaan ajattelukeskuksia, joita hän kutsui ajattelun funktioksi, on neljä erilaista. Olen antanut niille nimet: aistikeskus (S), intuitiokeskus (N), järkeilykeskus (T) ja arvokeskus (F). Niissä jokaisessa on omat akut, jotka varautuvat lähinnä unen ja levon aikana. Myös liikunta, onnistumiset ja hyvät ihmissuhteet varaavat näitä akkuja.
Ajattelun neljässä pääkeskuksessa on kapasiteetiltaan erisuuruisia akkuja. Joillakin ihmisillä on hyvin voimakas aistikeskus (S) ja vastapainona heikko intuitiokeskus (N), joillakin toisilla päinvastoin. Nämä ajattelun neljä osakeskusta muodostavat hierarkian, jota kutsutaan ajattelutyyliksi.
Henkisen energian koostumus
En ole nähnyt missään selvitystä, jossa eri ajattelufunktioiden keskinäistä voimakkuutta olisi kuvattu. Teoria antaa vain joitakin suuntaviivoja, esimerkiksi sen, että informaatiofunktioiden (S ja N) yhteenlaskettu voimakkuus on yhtä suuri kuin valintafunktioiden (T ja F). Toinen suuntaviiva on ollut se, että heikointa funktiota käytämme niin vähän kuin mahdollista. Näiden suuntaviivojen valossa, olemme päätyneet LUONTAISET TAIPUMUKSET™ kehittäjäporukan kanssa alla esitettyyn ajatteluenergian jakomalliin.
Funktion asema Energian osuus
Ykkösfunktio 45 %
Kakkosfunktio 30 %
Kolmosfunktio 20 %
Nelosfunktio 5 %
Yhteensä 100 %
Ykkös- ja nelosfunktion huomattava kapasiteettiero on koko ajattelutyylien ydin. Ykkösfunktion varautumiskapasiteetti on arviomme mukaan liki kymmenkertainen nelosfunktion varautumiskapasiteettiin verrattuna.
Ajattelun oikosulkuja
Sähkövirta voi mennä oikosulkuun, kun johonkin sähköverkon kohtaan tulee liian suuri kuormitus. Näin voi tapahtua myös ajattelussa. Helpoiten ajattelun oikosulkuja syntyy neljännen eli heikoimman ajattelufunktion kohdalla, koska sillä on selvästi vähiten energiaa. Oikosulku näkyy eri ajattelutyylien kohdalla seuraavasti:
- Ajattelun ykkösfunktio on N ja heikoin funktio S (ENTP, ENFP, INTJ INFJ). Oikosulut näkyvät esimerkiksi tuttujen ihmisten nimien huonona mieleen palauttamisena.
- Ajattelun ykkösfunktio on S ja heikoin funktio N (ESTP, ESFP, ISTJ, ISFJ). Oikosulut näkyvät esimerkiksi negatiivisten intuitioiden (uhkakuvien ja ongelmien) ilmaantumisena.
- Ajattelun ykkösfunktio on F ja heikoin funktio T (ESFJ, ENFJ, ISFP, INFP). Oikosulut näkyvät esimerkiksi taloudellisen tajun pettämisenä (velkaantumisena).
- Ajattelun ykkösfunktio on T ja heikoin funktio F (ESTJ, ENTJ, ISTP, INTP). Oikosulut näkyvät esimerkiksi hillittöminä tunteen purkauksina (suuttumisena).
Intuitio
Haluan vielä korostaa sitä, että edellä kuvattu malli perustuu enemmänkin yksittäisten ihmisten intuitioon (N) kuin tutkimuksen kautta paljastuneisiin faktoihin (S).
Aivojen magneettikuvauksella pystytään jo nyt paikantamaan, missä päin aivoja erilaiset ajattelutoiminnot sijaitsevat. Esimerkiksi T-funktiota tarvitseva ajattelu tapahtuu lähinnä vasemman aivolohkon sekä otsalohkon alueilla. Vastaavasti F-funktiota tarvitseva ajattelu paikallistuu oikeaan aivolohkoon sekä otsalohkoon. Oivallukset (N), joissa tarvitaan usean tyypistä ajattelua, paikallistuvat lähinnä otsalohkoon.
Aivotutkimus ei ole kuitenkaan löytänyt kunnon selitystä sille, miten energioiden kuljettaminen esimerkiksi maksasta aivoihin ja ajattelukeskuksiin tapahtuu. Osa tutkijoista on päätynyt siihen, että tätä tärkeää tehtävää hoitavat kolesterolit, etenkin ns. ”huono kolesteroli” (LDL). Monissa tutkimuksissa on jo havaittu, että korkea kolesterolitaso korreloi (ainakin vanhemmilla ihmisillä) esimerkiksi hyvän ajattelukyvyn ja elimistön hyvän rasvanpolton kanssa. Eli ns. vanha, lääketehtaiden sponsoroima, kolesterolitutkimus on kääntymässä päälaelleen.
Loppuun viikon terveysvinkit
Ensimmäinen vinkki on poimittu maailmankuulun neurologin David Perlmutterin kirjasta Tuhon siemenet.
Ylipainosta on vaikea päästä eroon, jos syöt kolesterolilääkkeitä. Tämä johtuu sitä, että lääkkeillä alas pudotettu kolesterolitaso heikentää voimakkaasti rasvan palamista kehossa.
Toinen vinkki tulee omasta päästäni.
Jos haluat ymmärtää millaisten ajatusharhojen vallassa terveydenhoito nykyisin on, hanki itsellesi edellä mainitsemani kirja.
Kari Helin
